Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

Vapauttava 5678/SL/14
Aamulehti

Oma kannanotto, Facebook-päivityksen julkaiseminen

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevan huhun erityistilintarkastuksesta. Jutussa haastateltu kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta hän ei suostunut muokkaamaan sitä julkaisukelpoiseksi.

Langettava 5561/SL/14
Iltalehti

Totuudenmukaisuus, Tietojen tarkistaminen, Onnettomuuden uhrin hienovarainen kohtelu

Lehti julkaisi tarkistamattomia ja virheellisiä tietoja. Se lisäsi onnettomuuden uhrin lähipiirin kärsimystä. Samalla lehti jätti huomioimatta uhrin hienovaraisen kohtelun.

<< 1 2 3 4 >> 

Langettava 6193/SL/16

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Ratkaistu: 21.9.2016

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Kantelu 18.4.2016

Kantelu kohdistu Aamulehden verkkosivuilla 17.4.2016 julkaistuun juttuun ”Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista? Toimittaja Matti Kuusela etsi käsiinsä pahimman kaikista”.

http://www.aamulehti.fi/maailma/mita-muka-tiedamme-venalaisista-naisista-toimittaja-matti-kuusela-etsi-kasiinsa-pahimman-kaikista/

Kantelu kohdistui ainoastaan jutun verkkoversioon. Kantelijan mukaan Aamulehden juttu on rasistinen ja loukkaa sekä naisten että lasten ihmisarvoa. Hänen mukaansa juttua oli myös kommentoitu asiattomasti. Kantelija on pyytänyt jutun ja kommenttien poistamista, mihin lehti ei ole suostunut.

Aamulehden vastaus 

Päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että päätoimittaja kiistää ehdottomasti Aamulehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa, joten kantelu on hänestä aiheeton.

Jokisen vastaus on seuraava:

 ”Tähän kanteluun on äärettömän vaikea vastata, sillä en tunnista kantelun perustetta ollenkaan. Matti Kuuselan ja Emil Bobyrevin erinomainen kokonaisuus tulee osallistumaan – ja menestymään – tämän vuoden journalismikilpailuissa. Se on parasta mahdollista laatujournalismia. 

Reportaasi Sortavalasta Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista? (17.4.2016) on erinomaisesti kirjoitettu, toimittaja ja kuvaaja työskentelevät klassisen reportaasijournalismin periaatteiden mukaan ja vievät lukijat paikkoihin ja tilanteisiin, joihin emme todennäköisesti koskaan tule pääsemään. Kaksikko katsoo todellisuutta myös kohtisuoraan, sillä hyvän journalismin on oltava rehellistä, kerrotaan sitten söpöistä tanssikoululaisista tai sortavalaisesta tyttöbaarista. 

Kuuselan ja Bobyrevin ihmiskuvaus on erittäin lämmintä, inhimillistä ja kohdetta arvostavaa. Haastateltavia myös suojellaan esimerkillisesti. 

Kantelija otti yhteyttä toimitukseen ja toivoi jutun poistamista netistä. Hän ei ole mitenkään asianosainen, kirjoituksesta ei ole osoitettu virhettä ja kirjoituksen poistaminen muutenkin on mahdoton ajatus. Kirjoituksesta käytiin kommenttiosuudessa noin kaksi vuorokautta keskustelua, joka jakaantuu voimakkaasti kirjoitusta kehuviin ja moittiviin kommentteihin. Hyvän journalismin merkki sekin. Toki positiivisia kommentteja on ylivoimaisesti enemmän. 

Kiistän ehdottomasti Aamulehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa, joten kantelu on aiheeton.”

JSN kysyi myöhemmin Aamulehdeltä, ovatko jutussa haastatellun lapsiryhmän ohjaaja, lapset ja vanhemmat olleet tietoisia, että jutun juonellisena teemana on Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Päätoimittaja Jussi Tuulensuu toimitti vastauksen Jokisen loman takia. 

Tuleensuun mukaan juonellisena teemana on matkustaa Sortavalaan ja ottaa selvää, mitä Venäjälle ja venäläisille naisille kuuluu.  Toimittaja ja kuvaaja ovat kysyneet luvan lasten tanssiesityksen kuvaamiselle tanssikoulun opettajalta ja kahdelta työntekijältä. Heille kerrottiin, että toimittaja ja kuvaaja tekevät Aamulehteen reportaasia Sortavalasta ja siitä, millaisia ovat venäläiset naiset. Koska tanssiesitykset valmisteltiin seuraavaksi päiväksi ja lapset kävivät välissä kotona, voi olettaa, että myös vanhemmat ovat tulleet tietoisiksi jutun kontekstista. 

JSN täsmensi myöhemmin, kerrottiinko tanssikoulussa siitä, että jutussa etsitään Sortavalan ruminta huoraa. Sitä ei ollut kerrottu.

Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa 10.12.2014 

http://www.jsn.fi/periaatelausumat/jsn-n-periaatelausuma-lasten-ja-alaikaisten-esiintymisesta-mediassa-10-12-2014/

Aamulehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jossa toimittaja ja kuvaaja matkustivat Venäjälle tapaamaan venäläisiä naisia. Samasta aiheesta julkaistiin juttu myös lehden printtiversiossa. Kantelu kohdistui kuitenkin vain verkkoversioon, joten Julkisen sanan neuvosto ei ota päätöksessään kantaa printtiversioon, jonka otsikko- ja kuvitusratkaisut poikkesivat verkkojulkaisusta.  

Verkkojutun otsikossa kysytään ”Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista” ja kerrotaan, että toimittajan tavoitteena on etsiä ”pahin kaikista”. Jutun alussa tarkennetaan, että tavoitteena on etsiä ”Sortavalan rumin huora”. 

Jutun edetessä toimittaja ja kuvaaja tapaavat useita venäläisiä naisia. Kun jutun juonelliseksi rakenteeksi on valittu ”Sortavalan rumimman huoran” etsiminen, juttua voi tulkita siten, että venäläiset naiset esiintyvät tekstissä potentiaalisina huorina asiaankuulumattomalla ja halventavalla tavalla, jollaisella lehti tuskin käsittelisi suomalaisia naisia ja lapsia.

Naisia kuitenkin kuvataan reportaasissa asiallisesti, ja juttua voi tulkita myös niin, että kirjoittajan tavoitteena on ollut venäläisiin naisiin kohdistuvien ennakkoluulojen purkaminen.

Sananvapauden näkökulmasta myös monitulkintainen ja jonkun mielestä mautonkin teksti pitää voida hyväksyä.

Julkisen sanan neuvosto pitää kuitenkin tuomittavana sitä, miten jutussa käsitellään tanssia harrastavia lapsia. 

Jutun keskeisimmiksi henkilöiksi nousevat baarissa tanssiva prostituoitu sekä ryhmä tanssia harrastavia pikkutyttöjä. Juttu päättyy jutussa nimettyä pikkutyttöä esittävään lähikuvaan sekä tyttöjen tanssia kuvaavaan videoon. 

Pikkutyttöjen käsittelytapa olisi jutun asiayhteydestä irrotettuna asiallinen, mutta jutun juonirakenne yhdistää heidät prostituutioon. Juttua voi lukea niin, että siinä lähdetään etsimään ”ruminta huoraa”, mutta löydetään tanssivia lapsia. Prostituoitu ja pikkutytöt myös rinnastuvat, kun jutussa kuvataan rinnakkain pikkutyttöjen ja prostituoidun tanssimista ja spekuloidaan prostituoidun mahdollisilla balettitunneilla, vaikka niistä ei edes tiedetä mitään. 

JSN:n lapsia koskevan periaatelausuman mukaan lapsilla on oikeus tulla suojelluiksi ja vastuu tästä kuuluu aina toimitukselle. Tässä tapauksessa lapsille aiheutuvat seuraukset voivat olla erityisen haitallisia, sillä tunnistettavissa olevat lapset yhdistyvät maksulliseen seksiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Ulla Järvi, Paula Paloranta, Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Johanna Vehkoo ja Heikki Valkama.

Vapauttavaa äänestivät: 

Heikki Kuutti, Antti Kokkonen ja Hannu Helineva.

Tämä päätös on avattu 9774 kertaa