2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7576/UL/21

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 7.4.2021

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Kantelu 22.1.2021

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 15.1.2021 julkaisemaan kansiuutiseen ”Välit ystäviin katkesivat täysin. Maisa Torpasta useita rikosilmoituksia” sekä samana päivänä julkaistuun printtijuttuun ”Tuttavat tekivät Torpasta useita rikosilmoituksia”. Kantelu kohdistuu myös Ilta-Sanomien 14.1.2021 kello 16.13 julkaisemaan nettijuttuun ”Poliisi selvittää: Tuttavat tehneet useita rikosilmoituksia Maisa Torpasta”. Kantelija on Seiska-lehti ja sen päätoimittaja Jari Peltomäki.

Kantelun mukaan kyseinen uutinen oli julkaistu Seiskan 14.1.2021 ilmestyneessä printtinumerossa 2/2021 kansiuutisena ”Maisasta useita rikosilmoituksia” sekä lehden sivuilla 6–9 julkaistussa jutussa ”Lopeta perheeni kiusaaminen, Maisa!”. Seiska uutisoi asiasta myös verkkosivuillaan 14.1.2021 jo kello 6.01. 

Kantelun mukaan Seiskan neljän sivun laajuisessa jutussa uutisoitiin Maisa Torppaa koskevista tutkintapyynnöistä poliisille, hänen tekemistään aiheettomista lastensuojeluilmoituksista sekä hänen ja hänen entisten ystäviensä välirikosta. Kantelun mukaan jutusta kävi ilmi, että Seiska oli haastatellut 10 henkilöä, jotka olivat kertoneet tapauksesta. Yksi lähteistä esiintyi jutussa omalla nimellään ja kuvallaan. Juttua oli kantelun mukaan työstetty Seiskassa päiväkausia. 

Kantelun mukaan Ilta-Sanomien nettijuttu julkaistiin heti samana päivänä Seiskan jutun kanssa ja IS:n printtilehden kansiuutisena heti seuraavana päivänä 15.1.2021. Kantelun mukaan Ilta-Sanomien toimittaja oli haastatellut julkisuuden henkilön lähipiiriä ja saanut lähteiltään hyvin pitkälti samat tiedot kuin Seiskassa oli julkaistu edellisenä päivänä. Kantelun mukaan julkaisuajankohdat huomioon ottaen mitään kovinkaan laajaa omaa selvittelyä ei Ilta-Sanomissa ollut ehditty tehdä. 

Kantelun mukaan Ilta-Sanomat julkaisi jutun kansiuutisena, ilman lähdeviittausta lehden kannessa, jutun otsikossa tai sen ingressissä. Kantelun mukaan jutun leipätekstissä mainittiin Seiskan kertoneen lastensuojeluilmoituksista ensimmäisenä, mutta siinäkään ei tuotu esiin, että Seiskan jutussa käsiteltiin myös ja nimenomaan julkisuuden henkilöön kohdistuvia rikosilmoituksia. Sama koskee myös Ilta-Sanomien 14.1.2021 julkaistua verkkouutista.

Kantelun mukaan Seiskan jutun kärkenä eivät olleet lastensuojeluilmoitukset, vaan kansiotsikostakin ilmenevästi nimenomaan tutkintapyynnöt poliisille. Kantelun mukaan on selvää, ettei IS:n vain jutun sisään sijoittama lähdeviittaus ole riittävä silloin, kun lehteä myydään kansijutulla.

Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeeseen 7, jonka mukaan toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa ja lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Kantelussa vedotaan myös JSN:n periaatelausumaan nro 4279/L/10 toisen työn lainaamisesta, jonka mukaan lähde on mainittava jo otsikoissa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina. 

Kantelun mukaan Ilta-Sanomien jutuissa ei ollut mitään merkittävää omaa sisältöä. Juttuihin oli kantelun mukaan pyydetty pitkälti samat kommentit joiltain julkisuuden henkilön läheisiltä kuin Seiskassa. Kantelun mukaan jutun idea, sisältö ja uutiskärki oli kertoa Seiskan edellisenä päivänä juuri julkaisemat tiedot.

Päätoimittajan vastaus 23.3.2021

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahden mukaan Seiska oli julkaissut 14.1.2021 kello 6.01 laajan jutun, jossa julkisuuden henkilön entiset ystävät olivat kertoneet näkemyksiään hänestä. Nelisivuisen jutun kantavana teemana olivat päätoimittajan mukaan ex-ystävien arviot julkisuuden henkilön käytöksestä, motiiveista sekä näkemykset julkisuuden henkilöstä ihmisenä ja puolisona. Kuten jutun ingressissä kerrottiin: ”Jätä minut rauhaan, tv:stä tuttu Sahra Ali puuskahtaa lapsensa kummitädille Maisa Torpalle. Nyt kymmenen ex-ystävää tekee hyytäviä paljastuksia kohublondista.” Päätoimittajan mukaan rikosprosessi oli ollut Seiskan jutussa sivuroolissa: siitä oli jutussa vain lyhyt maininta, vaikka asia olikin Seiskan kannessa.  

Päätoimittaja toteaa, että kantelija arvioi, että julkaisuajankohdat huomioon ottaen mitään kovinkaan laajaa omaa selvittelyä ei Ilta-Sanomissa olisi ehditty tehdä. Kantelija on oikeassa siinä, että ko. ajassa IS tuskin olisi saanut selville kaikkea sitä, mitä Seiska oli kertonut julkisuuden henkilön henkilökohtaisesta elämästä. Päätoimittajan mukaan kuitenkin sekä IS:n verkko- että printtijutun pääpointti ei ollutkaan tämä, vaan rikostutkinta, josta oli pyritty saamaan omia tietoja. Päätoimittajan mukaan tätä rikosprosessin tilannetta oli selvittänyt juttua varten kaksi viihdetoimittajaa ja yksi rikostoimittaja. IS oli päätoimittajan mukaan saanut työpäivän aikana runsaasti omaa materiaalia aiheesta omista lähteistään ja haastattelemalla useita ihmisiä, ja pystyi siten julkaisemaan oman juttunsa kello 16.13.  

Päätoimittaja on eri mieltä kantelijan näkemyksestä, jonka mukaan ”mitään merkittävää omaa sisältöä” Ilta-Sanomien jutussa ei ollut. Päätoimittajan mukaan IS oli kertonut jo ingressissään , että rikosilmoitusten nimikkeinä olivat muun muassa kunnianloukkaus ja perätön ilmianto. Ainakin yksi rikosilmoituksista oli IS:n tiedon mukaan edennyt esitutkintavaiheeseen. Päätoimittajan mukaan Seiskan jutussa kerrottiin, että ”rikosnimikkeinä ovat kunnianloukkaus ja laiton uhkaus”. Päätoimittaja painottaa, että ilmianto ja uhkaus ovat eri asioita. Päätoimittajan mukaan Seiskassa ei ollut myöskään tietoa siitä, että yksi rikosilmoituksista oli edennyt esitutkintavaiheeseen. Samoin IS kertoi, että rikosilmoitusten tekijänä oli myös henkilö, joka ei ollut tavannut julkisuuden henkilöä. Häntä oli myös haastateltu ja hän kertoi kokemuksistaan Instagramissa muun muassa näin: ”Jouduin sulkemaan koko tilin, kun sinne rupesi ropisemaan viestejä. Sitten keskustelupalstat alkoi olla täynnä nimeäni, firmojen nimeä ja ex-puolisoni nimeä.” Päätoimittajan mukaan tätä tietoa ei ollut Seiskan jutussa. IS oli myös nähnyt rikosilmoitukset, mikä kerrotaan jutussa.  

Päätoimittajan mukaan Seiskan jutusta ei löydy tietoja siitäkään, että myös julkisuuden henkilö väitti vastaavasti muiden loukanneen häntä.  IS paljasti myös, että kyse oli rikosprosessin osalta kirjoittelusta, joka oli tapahtunut sosiaalisessa mediassa. Kuten jutussa todettiin, IS tavoitti myös julkisuuden henkilön itsensä, toisin kuin Seiska, mutta tämä ei tuossa vaiheessa ollut halunnut kommentoida asiaa. 
Päätoimittaja toteaa, että Ilta-Sanomat on toiminut Julkisen sanan neuvoston toisen työn lainaamista koskevaan periaatelausuman mukaisesti mainitessaan jutuissaan Seiskan linkittäessään jutun Seiskan juttuun.  

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomien juttu sisälsi omaa tiedonhankintaa. Seiskaa ei siteerattu yhdenkään virkkeen osalta sellaisenaan eli lähdemateriaalilla ei ole jutussa hallitsevaa roolia.  

Päätoimittaja toteaa, että Ilta-Sanomat on pyrkinyt toimimaan JSN:n viimeaikaisten vastaavien vapauttavien päätösten mukaisesti. Vastaavia tapauksia koskevia päätöksiä on IS:n osalta useita.  

IS katsoo, että kantelun kohteena olevassa IS:n uutisessa oli runsaasti omaa tiedonhankintaa. IS ei siteeraa Seiskaa sellaisenaan ja IS:n omat toimittajat olivat haastatelleet itse joukon ihmisiä sekä hankkineet tietoja muista lähteistä. Lisäksi todettakoon, että Seiskan ja IS:n jutut olivat myös lähtökohtaisesti hyvin erilaiset: Seiska kertoi laajasti ja perusteellisesti ex-ystävien näkemyksistä julkkiksesta henkilönä, IS taas keskittyi rikosprosessiin. 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Ilta-Sanomat kertoi nettijutussaan ja seuraavan päivän printtijutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuneista rikosilmoituksista, joita tämän ystävät olivat hänestä tehneet. Seiska oli kertonut samasta asiasta Ilta-Sanomien nettijutun julkaisupäivän aamuna. Seiskan jutussa käsiteltiin laajasti rikosilmoituksiin johtaneita tapahtumia. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vaikka Ilta-Sanomien juttu poikkesi tyyliltään Seiskan jutusta ja  sisälsi myös omaa tiedonhankintaa, oli Seiskan julkaisemilla tiedoilla jutussa hallitseva rooli. Juttujen ajallinen yhteys oli selvä, ja kyse oli selvästi Seiskan skuupista. Vaikka Ilta-Sanomat oli laajentanut juttuaan, se perustui kuitenkin suurelta osin Seiskan tekemään työhön.

Ilta-Sanomat oli merkinnyt Seiskan lähteekseen vain juttujensa leipäteksteissä mainiten ainoastaan, että Seiska kertoi ensimmäisenä lastensuojeluilmoituksista. Seiskan skuuppi oli kuitenkin se, että julkisuuden henkilöön kohdistui useita rikosilmoituksia. Tämän Ilta-Sanomat oli myös nostanut juttujensa kärjeksi, otsikkoihin ja lehden kanteen.

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että jos lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, verkossa lähde on kerrottava jo otsikossa ja printissä joko jutun otsikossa tai heti jutun alussa. Lisäksi neuvosto on edellyttänyt tällaisissa tapauksissa lähteen merkitsemistä myös printtijutun kansinostoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Margareta Salonen, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt, Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 5132 kertaa