Lainaaminen 2010

JSN on täydentänyt tätä lausumaa kokouksessaan 6.4.2022. Täydennys löytyy lausuman alapuolelta.

Asia ratkaistu: 06.05.2010.

4279/L/10

Vastaaja: Periaatelausuma lainaamisesta

PÄÄTÖS

Yleistä

Journalistin ohjeita (2005) hyväksyttäessä ei ollut nähtävissä, millaisen aseman verkkojulkaisut saavuttavat tiedonvälityksessä. Kaikilla merkittävillä sanomalehdillä ja sähköisillä viestimillä on nykyisin kellon ympäri toimivat nettipalvelut. Myös aikakauslehdet palvelevat lukijoitaan verkossa. Tämän vuoksi JSN:n perussopimukseen sitoutuneiden tiedotusvälineiden toiminta on muuttunut olennaisesti. Viestimet käyvät jatkuvaa uutiskilpailua keskenään, seuraavat toisiaan ja lainaavat toistensa sisältöä tavalla, joka on antanut aiheen tähän toisen työn lainaamista koskevaan periaatelausumaan. Toinen syy lausumaan on se, että verkkojulkaiseminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia antaa tunnustusta alkuperäiselle lähteelle.

Oma tiedonhankinta on journalistisen työn kulmakivi. Nykyisissä Journalistin ohjeissa todetaan, että ”toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”. Ohjekohdan periaate on yhä kestävä, mutta sen soveltaminen käytäntöön ontuu tai sitä laiminlyödään. Lisäksi painetussa ja sähköisessä mediassa sekä niiden verkkopalveluissa noudatetaan välillä ristiriitaisia käytäntöjä.

Jos viestin ei mainitse lainauksensa lähdettä, se rikkoo Journalistin ohjeita. Lähde pitää mainita aina selkeästi. Lähteen merkitystä tulee erityisesti korostaa, jos toiselta lainattua sisältöä ei täydennetä lainkaan omalla tiedonhankinnalla.

Neuvoston kanta
Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lähteiden käyttöön on kiinnitettävä toimituksissa erityistä huomiota riippumatta siitä, mistä välineestä ja mihin välineeseen toisen juttua lainataan.

Kun verkossa julkaistaan toisen työtä sisältävä juttu, siihen pitää lähdemaininnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan liittää linkki alkuperäiseen lähteeseen. Näin lähde saa painoarvon, joka sille kuuluu. Mikäli lähteenä olevaan juttuun ei ole olemassa suoraa linkkiä, linkitys on syytä tehdä kyseisen nettijulkaisun etusivulle. Tällaisen etusivulinkityksen merkitys korostuu esimerkiksi, kun viestimet muuttavat verkkosisältöään maksulliseksi. Myös lähdejutussa haastateltujen henkilöiden kannalta on reilua, että alkuperäiset lausumat ja kommentit ovat lukijoiden tarkistettavissa. Jos viestin lainaa lausumaa sellaisenaan, lähde on mainittava myös sitaatin yhteydessä. Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että ainutkertaisia, poikkeuksellista huomiota herättäneitä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä sitaatteja käytettäessä alkuperäinen lähde mainitaan, kunnes sitaatin voi katsoa muuttuneen yhteiseksi omaisuudeksi.

Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin. Toisen tekemää työtä tulee lainata korrektisti ja mahdollisimman lyhyesti. Alkuperäisen lähteen lisäksi tulee mainita myös muut viestimet, joiden tietoja jutussa käytetään.

Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa. Televisiossa ja radiossa tämä tarkoittaa viittaamista lähteeseen jo esimerkiksi uutisankkureiden juonnoissa tai otsikkokoosteissa. Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina. Viestinten nettisivuilla lainaamisesta on kerrottava jo otsikossa. Neuvosto suosittelee lisäksi, että lainattavan viestimen nimi mainitaan otsikossa tunnistettavasti.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Seija Lappalainen, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth, Matti Saari ja Titta Sinisalo.

JSN on täydentänyt ylläolevaa lausumaa kokouksessaan 6.4.2022: Hienotunteisuussyistä tavanomaisessa lyhyessä kuolinuutisessa ei kuitenkaan ole välttämätöntä mainita suru-uutisen lähteenä ollutta tiedotusvälinettä.