PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7215/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Professori arvioi kuluttajille suunnattujen geenitestien luotettavuutta tieteellisestä näkökulmasta Ylen julkaisemissa jutuissa. Jutuissa ei ollut asiavirheitä, ja kantelun tehnyttä yritystä kuultiin niissä riittävästi.

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7201/SL/19
Etelä-Saimaa

Samanaikainen kuuleminen, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen

Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7200/SL/19
Kymen Sanomat

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta, toisen työn käyttäminen

Matkailuaiheista tapahtumaa käsitellyt ennakkojuttu perustui kokonaan tiedotteeseen. Juttu oli kopioitu otsikkoa, rakennetta ja suoria lainauksia myöten niin suoraan ulkopuolisen tuottamasta tekstistä, että lähde olisi pitänyt kertoa lukijoille.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6193/SL/16

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Ratkaistu: 21.9.2016

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Kantelu 18.4.2016

Kantelu kohdistu Aamulehden verkkosivuilla 17.4.2016 julkaistuun juttuun ”Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista? Toimittaja Matti Kuusela etsi käsiinsä pahimman kaikista”.

http://www.aamulehti.fi/maailma/mita-muka-tiedamme-venalaisista-naisista-toimittaja-matti-kuusela-etsi-kasiinsa-pahimman-kaikista/

Kantelu kohdistui ainoastaan jutun verkkoversioon. Kantelijan mukaan Aamulehden juttu on rasistinen ja loukkaa sekä naisten että lasten ihmisarvoa. Hänen mukaansa juttua oli myös kommentoitu asiattomasti. Kantelija on pyytänyt jutun ja kommenttien poistamista, mihin lehti ei ole suostunut.

Aamulehden vastaus 

Päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että päätoimittaja kiistää ehdottomasti Aamulehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa, joten kantelu on hänestä aiheeton.

Jokisen vastaus on seuraava:

 ”Tähän kanteluun on äärettömän vaikea vastata, sillä en tunnista kantelun perustetta ollenkaan. Matti Kuuselan ja Emil Bobyrevin erinomainen kokonaisuus tulee osallistumaan – ja menestymään – tämän vuoden journalismikilpailuissa. Se on parasta mahdollista laatujournalismia. 

Reportaasi Sortavalasta Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista? (17.4.2016) on erinomaisesti kirjoitettu, toimittaja ja kuvaaja työskentelevät klassisen reportaasijournalismin periaatteiden mukaan ja vievät lukijat paikkoihin ja tilanteisiin, joihin emme todennäköisesti koskaan tule pääsemään. Kaksikko katsoo todellisuutta myös kohtisuoraan, sillä hyvän journalismin on oltava rehellistä, kerrotaan sitten söpöistä tanssikoululaisista tai sortavalaisesta tyttöbaarista. 

Kuuselan ja Bobyrevin ihmiskuvaus on erittäin lämmintä, inhimillistä ja kohdetta arvostavaa. Haastateltavia myös suojellaan esimerkillisesti. 

Kantelija otti yhteyttä toimitukseen ja toivoi jutun poistamista netistä. Hän ei ole mitenkään asianosainen, kirjoituksesta ei ole osoitettu virhettä ja kirjoituksen poistaminen muutenkin on mahdoton ajatus. Kirjoituksesta käytiin kommenttiosuudessa noin kaksi vuorokautta keskustelua, joka jakaantuu voimakkaasti kirjoitusta kehuviin ja moittiviin kommentteihin. Hyvän journalismin merkki sekin. Toki positiivisia kommentteja on ylivoimaisesti enemmän. 

Kiistän ehdottomasti Aamulehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa, joten kantelu on aiheeton.”

JSN kysyi myöhemmin Aamulehdeltä, ovatko jutussa haastatellun lapsiryhmän ohjaaja, lapset ja vanhemmat olleet tietoisia, että jutun juonellisena teemana on Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Päätoimittaja Jussi Tuulensuu toimitti vastauksen Jokisen loman takia. 

Tuleensuun mukaan juonellisena teemana on matkustaa Sortavalaan ja ottaa selvää, mitä Venäjälle ja venäläisille naisille kuuluu.  Toimittaja ja kuvaaja ovat kysyneet luvan lasten tanssiesityksen kuvaamiselle tanssikoulun opettajalta ja kahdelta työntekijältä. Heille kerrottiin, että toimittaja ja kuvaaja tekevät Aamulehteen reportaasia Sortavalasta ja siitä, millaisia ovat venäläiset naiset. Koska tanssiesitykset valmisteltiin seuraavaksi päiväksi ja lapset kävivät välissä kotona, voi olettaa, että myös vanhemmat ovat tulleet tietoisiksi jutun kontekstista. 

JSN täsmensi myöhemmin, kerrottiinko tanssikoulussa siitä, että jutussa etsitään Sortavalan ruminta huoraa. Sitä ei ollut kerrottu.

Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa 10.12.2014 

http://www.jsn.fi/periaatelausumat/jsn-n-periaatelausuma-lasten-ja-alaikaisten-esiintymisesta-mediassa-10-12-2014/

Aamulehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jossa toimittaja ja kuvaaja matkustivat Venäjälle tapaamaan venäläisiä naisia. Samasta aiheesta julkaistiin juttu myös lehden printtiversiossa. Kantelu kohdistui kuitenkin vain verkkoversioon, joten Julkisen sanan neuvosto ei ota päätöksessään kantaa printtiversioon, jonka otsikko- ja kuvitusratkaisut poikkesivat verkkojulkaisusta.  

Verkkojutun otsikossa kysytään ”Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista” ja kerrotaan, että toimittajan tavoitteena on etsiä ”pahin kaikista”. Jutun alussa tarkennetaan, että tavoitteena on etsiä ”Sortavalan rumin huora”. 

Jutun edetessä toimittaja ja kuvaaja tapaavat useita venäläisiä naisia. Kun jutun juonelliseksi rakenteeksi on valittu ”Sortavalan rumimman huoran” etsiminen, juttua voi tulkita siten, että venäläiset naiset esiintyvät tekstissä potentiaalisina huorina asiaankuulumattomalla ja halventavalla tavalla, jollaisella lehti tuskin käsittelisi suomalaisia naisia ja lapsia.

Naisia kuitenkin kuvataan reportaasissa asiallisesti, ja juttua voi tulkita myös niin, että kirjoittajan tavoitteena on ollut venäläisiin naisiin kohdistuvien ennakkoluulojen purkaminen.

Sananvapauden näkökulmasta myös monitulkintainen ja jonkun mielestä mautonkin teksti pitää voida hyväksyä.

Julkisen sanan neuvosto pitää kuitenkin tuomittavana sitä, miten jutussa käsitellään tanssia harrastavia lapsia. 

Jutun keskeisimmiksi henkilöiksi nousevat baarissa tanssiva prostituoitu sekä ryhmä tanssia harrastavia pikkutyttöjä. Juttu päättyy jutussa nimettyä pikkutyttöä esittävään lähikuvaan sekä tyttöjen tanssia kuvaavaan videoon. 

Pikkutyttöjen käsittelytapa olisi jutun asiayhteydestä irrotettuna asiallinen, mutta jutun juonirakenne yhdistää heidät prostituutioon. Juttua voi lukea niin, että siinä lähdetään etsimään ”ruminta huoraa”, mutta löydetään tanssivia lapsia. Prostituoitu ja pikkutytöt myös rinnastuvat, kun jutussa kuvataan rinnakkain pikkutyttöjen ja prostituoidun tanssimista ja spekuloidaan prostituoidun mahdollisilla balettitunneilla, vaikka niistä ei edes tiedetä mitään. 

JSN:n lapsia koskevan periaatelausuman mukaan lapsilla on oikeus tulla suojelluiksi ja vastuu tästä kuuluu aina toimitukselle. Tässä tapauksessa lapsille aiheutuvat seuraukset voivat olla erityisen haitallisia, sillä tunnistettavissa olevat lapset yhdistyvät maksulliseen seksiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Ulla Järvi, Paula Paloranta, Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Johanna Vehkoo ja Heikki Valkama.

Vapauttavaa äänestivät: 

Heikki Kuutti, Antti Kokkonen ja Hannu Helineva.

Tämä päätös on avattu 8155 kertaa