PÄÄTÖKSET

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Vapauttava 6476/AL/17, 6521/AL/17
Seura

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi Viipurissa toimivasta koiratarhasta ja sen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä. Koiratarhan pitäjä ja koiratarhaa tukeva suomalainen yhdistys joutuivat erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Osapuolet kuitenkin saivat esittää näkemyksensä laajasti jo jutussa, eikä juttu sisältänyt olennaisia asiavirheitä. Juttu ei loukannut koiratarhan pitäjän yksityisyyden suojaa.

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5610/AL/14

Vastaaja: Tuulilasi

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 25.2.2015

Lehti julkaisi verkkosivuillaan mainoksen, joka ei riittävän selvästi erottunut toimituksellisesta aineistosta.

Kantelu 3.10.2014

Kantelu kohdistuu Tuulilasin verkkosivuilla 3.10.2014 julkaistuun mainokseen ”Ruplat eivät Suomi-korjaamolla käy, mutta ilmaista rahaa on tarjolla”.

Tuulilasi.fi:ssä julkaistu mainos rikkoo kantelijan mielestä Journalistin ohjeiden kohtaa 16: "Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava." Tuulilasi.fi:n etusivulla olevat kuva ja linkki kyseiseen artikkeliin eivät millään tavalla paljasta, että kyseessä on mainos tai mainoksen ja toimituksellisen sisällön yhdistelmä. Itse artikkelissa on alussa sana "MAINOS", mutta hieman alempana on myös kuvan yläpuolella teksti "JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN", vaikka selkeästi koko loppuosakin on mainosta.

Kantelija kirjoittaa, että joku lukija on jo kritisoinut kommentissa artikkelin mainosluonteisuutta, ja toimituksen näkökulma käy ilmi vastauksessa kommenttiin: "Juttusarja toteutetaan yhteistyössä AD-autokorjaamoverkoston kanssa. Asia ilmaistaan MAINOS-sanalla, joka erottaa julkaisun kampanjasivuston blogisisällöstä."

Tuulilasin vastaus 24.10.2014

Päätoimittaja Lauri Larmela kertoo vastauksessaan, että kantelijan tarkoittamaa Tuulilasi.fi:ssä olevaa ”Maailman pisin koeajo” -aihetta koskevaa blogia päivitetään säännöllisesti. Kyseinen blogi erottuu muusta tuulilasi.fi -sivustolla olevasta toimituksellisesta aineistosta jo lähtökohtaisesti. Erottuminen selviää muun aineiston ja blogin visuaalisesti eroavaisuudesta. Mainokset ovat myös selkeästi erotettavissa.

Journalistin ohjeiden mukaan ”Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainontaa on torjuttava”. Tuulilasi on päätoimittaja Larmelan mukaan toiminut ohjeiden mukaisesti. Blogiin on selvästi kirjoitettu, että kysymyksessä on mainos. Larmela korostaa, että mainos-sana esiintyy blogissa voimakkaampana, kuin ohjeiden tarkoittamien ”ilmoitusten” erottautuminen edellyttää. Mainos-sana viittaa selkeämmin mainontaan kuin pelkkä ilmoitus-sana.

Lisäksi blogissa on kirjoitettu mainos-sana omaksi otsikokseen, isoilla kirjaimilla ja vielä lihavoituna.
Lukijalle ei siis voi jäädä epäselväksi, että mainos-otsikon alla oleva teksti on muuta kuin toimituksellista aineistoa ja liittyy lehden yhteistyökumppaniin. Tuulilasi on päätoimittajan vastauksen mukaan kyseisen erottavuusvaatimuksen vuoksi kirjoittanut mainos-sanan yllä kuvatulla tavalla ei-toimituksellisen aineiston päättymisen jälkeen.

Päätoimittaja Larmelan mukaan viimeaikaisessa ratkaisukäytännössä vertailukelpoisia ovat lähinnä Helsingin Uutisten vaalikonetta koskeva ratkaisu 5014/SL/12 ja Ilta-Sanomien McDonaldsia koskeva ratkaisu 4965/SL/12. Ensin mainitussa ratkaisussaan neuvosto totesi, että vaalikoneessa toimituksen kokoama ja vaaliehdokkaiden maksama sisältö erottui otsikkoon lisätyllä sanalla ”ilmoitus”. Larmela korostaa, että Tuulilasin käyttämä mainos-sana aiemmin selvitetyssä muodossaan on varmasti erottautumiskyvyltään vahvempi.

McDonalds-ratkaisussa neuvosto katsoi myös, että erilaisilla ilmoitusmerkinnöillä oli tehty riittävän selväksi, että kantelun kohteena olevassa sisällössä oli kysymys markkinointiaineistosta. Tältäkin osin nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on Larmelan mukaan em. seikka tehty selvemmäksi, kuin viitatussa tapauksessa.

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Tuulilasi julkaisi verkkosivuillaan 43-osaisen sarjan ”Maailman pisin koeajo”. Siinä seurattiin lehden käyttöönsä pyytämän Datsunin matkaa Intiasta Suomeen. Sarjan jaksoista yksi oli nimetty seuraavasti: ”Rupiat eivät Suomi-korjaamolla käy, mutta ilmaista rahaa on tarjolla”. Kyseessä oli AD-korjaamoketjun mainos.

Päätoimittaja vetoaa vastauksessaan kahteen aiempaan ratkaisuun vuodelta 2012. Neuvosto on sen jälkeen kiinnittänyt verkossa julkaistujen juttujen ja mainosten erottuvuuteen erityistä huomiota. Ratkaisuissa on korostettu, kuinka tärkeää se on tiedotusvälineiden luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta. Aiheesta on järjestetty toimituksille opastukseksi kaksi seminaaria.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Tuulilasin ”Maailman pisin koeajo” -sarjan lähtösivulla oli perustavaa laatua oleva ongelma: 43 kuvallisen linkin sekaan sijoitettuja muutamaa mainosta ei ollut erotettu millään tavalla. Lukija ei klikatessaan tiennyt, millaisen aineiston pariin hän joutui eikä siten voinut valita, lukiko mainosta vai juttua. Vasta kun kuvalinkin klikkasi auki, lukija saattoi päätellä, kummasta aineistosta oli kyse.

Näin avautunut postaus ei erottunut ulkoasultaan muista saman sarjan jutuista. Lisähämminkiä aiheutti se, että toimitus kutsui mainostekstiä jutuksi kirjoittamalla ”JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN”. Toimituksen luonnehdinta johtui siitä, että juttua jäljittelevän mainostekstin sisään oli sijoitettu selvästi erottuva toinen mainos. Juttua jäljittelevän tekstimainoksen alussa ja lopussa oli sana MAINOS. Se ei riitä. Lukijan olisi pitänyt tajuta jo kuvalinkistä, että kyse oli mainoksesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tuulilasi on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 4097 kertaa