PÄÄTÖKSET

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

Vapauttava 6405/YLE/16 ja 6449/YLE/16
Yle

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Julkisuus ei ollut erittäin kielteistä. Lisäksi jutussa siteerattiin aiempia uutisia ja pääministerin kommenttia toisesta tiedotusvälineestä. Äänestyspäätös 11–1, yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää. Päätöksen lopussa kaksi eriävää mielipidettä.

Vapauttava 6379/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, konserniyhteys

Lehti julkaisi kolumnin, jossa esitettiin kärjekkäitä tulkintoja venäläismediasta. Oikaisun jälkeen juttuun ei jäänyt asiavirheitä. Jutussa ei myöskään ollut välttämätöntä tuoda esiin lehden konserniyhteyttä jutussa mainittuun esitutkintaan.

Langettava 6378/AL/16
Alibi

Kuvan käyttö, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi henkirikoksen uhrista kertovassa jutussa vanhan kuvan. Kuvateksti leimasi kuvassa esiintyneen henkilön perusteettomasti jengitaustaiseksi. Asian oikaiseminen ei riittänyt korjaamaan kielteistä julkisuutta.

Vapauttava 6374/SL/16
Sunnuntaisuomalainen

Haastattelu

Sunnuntaisuomalaisen jutun näkökulma ja haastateltavat tarkentuivat ensimmäisen haastattelun tekemisen jälkeen. Se ei muuttanut lausumien asiayhteyttä eikä antanut oikeutta haastattelun perumiseen. 

Langettava ja vakava huomautus 6373/AL/16
Terveys-Hymy

Piilomainonta, lähdekritiikki

Lehti kertoi mainosmaisesti ja kritiikittömästi itsehoitotuotteista, joiden mainoksia lehdessä julkaistaan. Lehti on peruskonseptiltaan piilomainontaa. Neuvosto on huomauttanut asiasta jo vuonna 2004.

Vapauttava 6356/SL/16
Iltalehti

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi kriittisesti aloe vera -tuotteista. Jutuissa ei ollut asiavirheitä. Kritiikki oli perusteltua, ja jutun tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin. Juttujen otsikot vastasivat sisältöä.

Vapauttava 6352/MTV/16
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Tv-ohjelmassa käytettiin radiokanavan tunnusta ja aamuohjelman juontajan ääntä. Ne oli käsikirjoitettu osaksi tositelevisio-ohjelmaa. Kyse ei ollut piilomainonnasta.

Vapauttava 6350/SL/16
Kaleva

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi vakavasta rikoksesta ja julkaisi tietoja epäillyn taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Tietojen julkaiseminen oli perusteltua, eikä lehti antanut syytä yhdistää niitä maassa asuvaan henkilöön, koska jutussa todettiin useita kertoja, että epäilty on ulkomailla.

Vapauttava 6348/YLE/16
Yle Uutiset

Ihmisarvon kunnioittaminen

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan poliisin kiinni ottamien henkilöiden etnisen taustan. Se oli tässä tapauksessa asiaankuuluvaa, koska kyseessä oli alueellisesti merkittävä ilmiö.

Vapauttava 6343/YLE/16
Yle

Virheen korjaus

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6335/TV/16
MTV

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, lainaaminen

MTV käytti julkisuuden henkilön Instagram-kuvaa osana verkkojuttuaan. Se ei loukannut kantelijan eikä hänen lapsensa yksityisyyden suojaa, ja kuvan lähde oli mainittu asianmukaisesti.

Vapauttava 6331/SL/16
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteiden käyttö

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Vapauttava 6321/YLE/16
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Svenska Yle julkaisi verkkosivuillaan kulttuurikolumnin. Kolumnista poistettiin arvailuja, mutta siinä ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6320/YLE/16
Svenska Yle

Haastateltavan oikeudet

Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Langettava ja vakava huomautus 6319/R/16
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa.

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Langettava 6300/SL/16
Iltalehti

Rikosepäillyn tunnistaminen

Iltalehti kertoi rikoksesta epäillyn henkilön tunnistetiedot niin tarkasti, että se johti hänen tunnistamiseensa. 

Vapauttava 6298/SL/16
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5610/AL/14

Vastaaja: Tuulilasi

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 25.2.2015

Lehti julkaisi verkkosivuillaan mainoksen, joka ei riittävän selvästi erottunut toimituksellisesta aineistosta.

Kantelu 3.10.2014

Kantelu kohdistuu Tuulilasin verkkosivuilla 3.10.2014 julkaistuun mainokseen ”Ruplat eivät Suomi-korjaamolla käy, mutta ilmaista rahaa on tarjolla”.

Tuulilasi.fi:ssä julkaistu mainos rikkoo kantelijan mielestä Journalistin ohjeiden kohtaa 16: "Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava." Tuulilasi.fi:n etusivulla olevat kuva ja linkki kyseiseen artikkeliin eivät millään tavalla paljasta, että kyseessä on mainos tai mainoksen ja toimituksellisen sisällön yhdistelmä. Itse artikkelissa on alussa sana "MAINOS", mutta hieman alempana on myös kuvan yläpuolella teksti "JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN", vaikka selkeästi koko loppuosakin on mainosta.

Kantelija kirjoittaa, että joku lukija on jo kritisoinut kommentissa artikkelin mainosluonteisuutta, ja toimituksen näkökulma käy ilmi vastauksessa kommenttiin: "Juttusarja toteutetaan yhteistyössä AD-autokorjaamoverkoston kanssa. Asia ilmaistaan MAINOS-sanalla, joka erottaa julkaisun kampanjasivuston blogisisällöstä."

Tuulilasin vastaus 24.10.2014

Päätoimittaja Lauri Larmela kertoo vastauksessaan, että kantelijan tarkoittamaa Tuulilasi.fi:ssä olevaa ”Maailman pisin koeajo” -aihetta koskevaa blogia päivitetään säännöllisesti. Kyseinen blogi erottuu muusta tuulilasi.fi -sivustolla olevasta toimituksellisesta aineistosta jo lähtökohtaisesti. Erottuminen selviää muun aineiston ja blogin visuaalisesti eroavaisuudesta. Mainokset ovat myös selkeästi erotettavissa.

Journalistin ohjeiden mukaan ”Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainontaa on torjuttava”. Tuulilasi on päätoimittaja Larmelan mukaan toiminut ohjeiden mukaisesti. Blogiin on selvästi kirjoitettu, että kysymyksessä on mainos. Larmela korostaa, että mainos-sana esiintyy blogissa voimakkaampana, kuin ohjeiden tarkoittamien ”ilmoitusten” erottautuminen edellyttää. Mainos-sana viittaa selkeämmin mainontaan kuin pelkkä ilmoitus-sana.

Lisäksi blogissa on kirjoitettu mainos-sana omaksi otsikokseen, isoilla kirjaimilla ja vielä lihavoituna.
Lukijalle ei siis voi jäädä epäselväksi, että mainos-otsikon alla oleva teksti on muuta kuin toimituksellista aineistoa ja liittyy lehden yhteistyökumppaniin. Tuulilasi on päätoimittajan vastauksen mukaan kyseisen erottavuusvaatimuksen vuoksi kirjoittanut mainos-sanan yllä kuvatulla tavalla ei-toimituksellisen aineiston päättymisen jälkeen.

Päätoimittaja Larmelan mukaan viimeaikaisessa ratkaisukäytännössä vertailukelpoisia ovat lähinnä Helsingin Uutisten vaalikonetta koskeva ratkaisu 5014/SL/12 ja Ilta-Sanomien McDonaldsia koskeva ratkaisu 4965/SL/12. Ensin mainitussa ratkaisussaan neuvosto totesi, että vaalikoneessa toimituksen kokoama ja vaaliehdokkaiden maksama sisältö erottui otsikkoon lisätyllä sanalla ”ilmoitus”. Larmela korostaa, että Tuulilasin käyttämä mainos-sana aiemmin selvitetyssä muodossaan on varmasti erottautumiskyvyltään vahvempi.

McDonalds-ratkaisussa neuvosto katsoi myös, että erilaisilla ilmoitusmerkinnöillä oli tehty riittävän selväksi, että kantelun kohteena olevassa sisällössä oli kysymys markkinointiaineistosta. Tältäkin osin nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on Larmelan mukaan em. seikka tehty selvemmäksi, kuin viitatussa tapauksessa.

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Tuulilasi julkaisi verkkosivuillaan 43-osaisen sarjan ”Maailman pisin koeajo”. Siinä seurattiin lehden käyttöönsä pyytämän Datsunin matkaa Intiasta Suomeen. Sarjan jaksoista yksi oli nimetty seuraavasti: ”Rupiat eivät Suomi-korjaamolla käy, mutta ilmaista rahaa on tarjolla”. Kyseessä oli AD-korjaamoketjun mainos.

Päätoimittaja vetoaa vastauksessaan kahteen aiempaan ratkaisuun vuodelta 2012. Neuvosto on sen jälkeen kiinnittänyt verkossa julkaistujen juttujen ja mainosten erottuvuuteen erityistä huomiota. Ratkaisuissa on korostettu, kuinka tärkeää se on tiedotusvälineiden luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta. Aiheesta on järjestetty toimituksille opastukseksi kaksi seminaaria.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Tuulilasin ”Maailman pisin koeajo” -sarjan lähtösivulla oli perustavaa laatua oleva ongelma: 43 kuvallisen linkin sekaan sijoitettuja muutamaa mainosta ei ollut erotettu millään tavalla. Lukija ei klikatessaan tiennyt, millaisen aineiston pariin hän joutui eikä siten voinut valita, lukiko mainosta vai juttua. Vasta kun kuvalinkin klikkasi auki, lukija saattoi päätellä, kummasta aineistosta oli kyse.

Näin avautunut postaus ei erottunut ulkoasultaan muista saman sarjan jutuista. Lisähämminkiä aiheutti se, että toimitus kutsui mainostekstiä jutuksi kirjoittamalla ”JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN”. Toimituksen luonnehdinta johtui siitä, että juttua jäljittelevän mainostekstin sisään oli sijoitettu selvästi erottuva toinen mainos. Juttua jäljittelevän tekstimainoksen alussa ja lopussa oli sana MAINOS. Se ei riitä. Lukijan olisi pitänyt tajuta jo kuvalinkistä, että kyse oli mainoksesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tuulilasi on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 3264 kertaa