5014/SL/12

Vapauttava

Lehden vaalikone sisälsi sekä toimituksen kokoamaa että vaaliehdokkaiden maksamaa sisältöä. Otsikkoon lisätty ilmoitus-sana täytti Journalistin ohjeitten minimivaatimuksen.

Kantelu 5.10.2012

Kantelija kertoo, että lehti myi vaalikoneeseen lisänäkyvyyttä kunnallisvaalien ehdokkaille. Ehdokkaat saivat julkaista 75 eurolla vaalikoneessa lisätietoja itsestään ja valokuvansa. Kantelija oli ehdolla vaaleissa ja aluksi mukana vaalikoneessa. Hän kuitenkin pyysi lehteä poistamaan omat tietonsa, koska ei pitänyt sopivana lehden ”harhaanjohtavaa maksullisen materiaalin ja toimitetun sisällön yhdistämistä”. 

Kantelijan mielestä lehti loukkasi useita Journalistin ohjeiden kohtia ja erityisesti piilomainontakohtaa 16.

Helsingin Uutisten vastaus 23.10.2012

Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä kirjoittaa, että lehden nettisivuilla toimi vaalikone, joka oli kaikille ehdokkaille avoin ja maksuton. Ehdokkaat saivat vastauslinkin, jonka kautta he saattoivat vastata tai olla vastaamatta vaalikoneen kysymyksiin. Lisäksi he saivat kommentoida ja perustella vastauksiaan. Vastausaika vaalikoneeseen päättyi 1.10. ja se avattiin 3.10.2012. Yleisö sai lukea ehdokkaiden vastauksia ja kommentteja sekä verrata niitä omiin näkemyksiinsä. Pietilän mukaan tämä osuus vaalikoneesta oli toimituksen laatimaa sisältöä.

Sen lisäksi lehti tarjosi vaaliehdokkaille maksullista lisänäkyvyyttä. Pietilä toteaa, että useat lehdet ovat julkaisseet vaaliteemasivuja ja liitteitä, joissa on sekä journalistista sisältöä että maksettua vaalimainontaa. Päätoimittajan mukaan Helsingin Uutiset tarjosi ehdokkaille banner-ilmoituksia vaalikoneen sivupalkista sekä erillistä maksullista ehdokaskorttia, johon he voivat liittää valokuvansa sekä oman kuvauksensa itsestään ja kokemustaustastaan. Pietilä kertoo, että vaalikoneen maksuttomassa osiossa kerrottiin ehdokkaan perustiedot. Hän katsoo, että maksullisessa ehdokaskortissakaan ei ollut kysymys perinteisestä mainostilasta, vaan lisätietojen syöttömahdollisuudesta. Hänen mukaansa lehti peri maksullisen ehdokaskortin valinneilta ehdokkailta korvauksen sivutilasta ja kuvankäsittelystä. ”Toimituksella ei ole resursseja tuottaa kaikista ehdokkaista mainittua ehdokaskorttia ja siksi se on ulkoistettu ehdokkaille itselleen maksua vastaan”, Pietilä kommentoi.

Ehdokaskorttiin oli myös mahdollista liittää linkit ehdokkaan kotisivuille, Facebookiin tai Twitteriin.

Maksullinen ehdokaskortti erottui Pietilän mielestä selkeästi vaalikoneen sisällöstä muun muassa siksi, että sen yksi otsikko kuului: ”Ehdokkaan kuvaus itsestään”. Ehdokkaiden antamat vastaukset vaalikoneen maksuttomiin kysymyksiin ja vaalikoneen niistä kokoamat vertailutiedot toimitus julkaisi eri osiossa. Osioiden esitystavat ja ulkoasut poikkesivat päätoimittajan mukaan täysin toisistaan. Ehdokkaat eivät voineet vaikuttaa vaalikoneen sisältöön sen jälkeen, kun se oli avattu yleisölle. Lehti kuitenkin lisäsi myöhemmin ehdokaskorttiin sanan ilmoitus (”Ehdokaskortti/ilmoitus”).

Ratkaisu

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16).

Lukija pääsi vaalikoneeseen lehden verkkosivulta, jonne oli toimitus oli luetteloinut kaikki helsinkiläiset kunnallisvaaliehdokkaat etunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Heidän nimensä ja puolueensa muodostivat linkin, joka johti vaalikoneen sivulle. Se koostui kolmesta elementistä: yhdestä osiosta selvisivät ehdokkaan ikähaarukka, asuinpaikka ja sukupuoli. Toisessa osiossa ehdokkaat saivat vastata toimituksen laatimiin kysymyksiin. Kolmas osio julkaistiin vain joidenkin ehdokkaiden esittelyjen yhteydessä. Se oli otsikoitu ”Ehdokaskortti/ilmoitus”. Otsikon alla oli ehdokkaan valokuva, täsmällinen ikä, puolue ja henkilöesittely sekä linkkejä ehdokkaan omille nettisivuille.

Vaalikoneen kolmesta osiosta kaksi sisälsi toimituksen kokoamaa aineistoa. Maksullinen osio eli ehdokaskortti oli näiden välissä. Sen otsikko oli ulkoasultaan ja kirjasintyypiltään täsmälleen samanlainen kuin kahden muun osion otsikot. Toimitus olisi ollut uskottavampi ja palvellut lukijoita paremmin, jos se olisi noudattanut vakiintuneita käytäntöjä sekä erottanut maksullisen osion ja toimituksen kokoaman aineiston selkeämmin toisistaan. Tämän se olisi voinut tehdä esimerkiksi erilaisia graafisia ilmaisukeinoja hyväksi käyttäen. Lisätty ilmoitus-sana kuitenkin täytti juuri ja juuri minimivaatimuksen.

Julkisen sanan neuvosto kiinnittää Helsingin Uutisten ja muiden toimitusten huomiota siihen, että jos ne laskuttavat ehdokkaita vaalikoneessa esiintymisestä, niiden on yleisön luottamuksen säilyttämiseksi tärkeää erottaa maksullinen ja journalistinen aineisto selkeästi toisistaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento