Tutkija Lauri Haapanen: Uutisautomatisaatio ei ole vielä hypensä veroista, mutta siihen on herättävä viimeistään nyt

Julkisen sanan neuvoston selvityksen perusteella uutisrobottien kaltaisen uutisautomatiikan käyttö on eurooppalaisessa mediassa toistaiseksi melko maltillista. Vielä maltillisempaa on kuitenkin aiheeseen liittyvä itsesääntely. JSN:n eurooppalaisista kollegoista yksikään ei nimittäin ole toistaiseksi tehnyt linjauksia algoritmien journalistisen käytön periaatteista.

JSN selvitti asiaa osana eurooppalaista yhteishanketta. Selvityksen teki JSN:n jäsenenä vuodet 2017–2019 toiminut journalistiikan yliopistonlehtori Lauri Haapanen Jyväskylän yliopistosta. Raporttiaan varten Haapanen oli yhteydessä alan keskeisiin ohjelmistokehittäjiin sekä mediatoimijoihin 10:ssä Euroopan maassa ja medianeuvostojen edustajiin 20 maassa.

Journalististen työvaiheiden automatisointiin liittyy alalla valtavasti mielenkiintoa, ja Haapasen mukaan se tarkoittaa, että myös journalistisen työskentelyn etiikkaa valvovien medianeuvostojen on aktivoiduttava asiassa.

"Useimmin uutisautomatiikka tarkoittaa päivittyviä infografiikoita ja laskureita. Vaikka muunlainen uutisautomatisaatio on vielä pääasiassa kokeiluluonteista, alalla tapahtuu paljon, ja innovaatiot voivat myös valua muilta aloilta journalismin pariin nopeastikin”, Haapanen sanoo.

”Ohjelmistokehittäjille uutisautomatiikka on usein vain yksi aihealue muiden joukossa. Esimerkiksi online-markkinoinnissa personointi on jo paljon runsaampaa kuin journalismissa, jossa se toistaiseksi tarkoittaa pääasiassa lue lisää -tyyppisiä listauksia, jotka räätälöityvät käyttäjän aiemmin lukemien juttujen pohjalta.”

JSN otti algoritmien journalistiseen käyttöön kantaa syksyllä 2019 tiettävästi ensimmäisenä medianeuvostona. JSN korosti lausumassaan, että uudet tekniset innovaatiot tarjoavat mahdollisuuksia entistä parempaan ja tehokkaampaan journalismiin. JSN kuitenkin myös totesi, että vastuu algoritmien vaikutuksista journalistiseen sisältöön on aina toimituksella, viime kädessä päätoimittajalla, ja antoi suosituksensa uutisautomatiikan ja personoinnin merkitsemistavoiksi.

"Selvitykseni perusteella uutisautomatisaatio ei ole vielä hypensä veroista, mutta medianeuvostojen olisi herättävä siihen nyt. Esitän raportissani, että neuvostot ottaisivat uutisautomatiikan mukanaan tuomiin eettisiin kysymyksiin kantaa tarvittaessa oma-aloitteisesti, eivät vain mahdollisten kanteluiden pohjalta”, Haapanen sanoo.

Haapasen mukaan keskeiset eettiset kysymykset liittyvät tällä hetkellä dataan, läpinäkyvyyteen sekä siihen, millaista valtaa algoritmien tekijät käyttävät.

Selvitys on osa eurooppalaisten medianeuvostojen yhteishanketta Media Councils in the Digital Age. Hankkeeseen osallistuvat JSN:n lisäksi Belgian, Irlannin, Itävallan ja Saksan medianeuvostot sekä yliopistot Blanquerna-Universitat Ramon Llull Espanjasta ja Université libre de Bruxelles Belgiasta. Konsortion toimintaa koordinoi eurooppalaisten journalistiliittojen yhteistyöjärjestö European Federation of Journalists. Hankkeen on määrä jatkua vuoden 2021 ajan.

Tuen lokakuussa 2019 aloitetulle hankkeelle myönsi Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto.

Lue Haapasen raportti kokonaisuudessaan täältä: Media councils and self-regulation in the emerging era of news automation

Lisätietoja: lauri(at)laurihaapanen.fi

8.12.2020