Uutisarkisto

12.5.2022
Ukrainan ruumiskuvien julkaiseminen ei rikkonut Journalistin ohjeita
28.4.2022
Vastaa kyselyyn: Miten Journalistin ohjeita tulisi päivittää?
20.4.2022
JSN julkaisi Journalistin ohjeet venäjäksi
20.4.2022
JSN и Кодекс журналиста на русском языке
7.4.2022
JSN tarkensi ohjettaan toisen työn lainaamisesta
5.4.2022
Eettisten ohjeiden päivitystarpeita eurooppalaisissa medianeuvostoissa
29.3.2022
JSN:n ja Jusanekin vuoden 2021 toimintakertomukset on julkaistu
3.3.2022
JSN terävöitti linjaansa markkinointimateriaalin käyttämisestä jutun lähteenä
3.2.2022
JSN antoi äänestyspäätöksellä vapauttavan Suomenmaan Sanna Marin -mielipidekirjoituksesta
5.1.2022
Kanteluiden määrä nousi ja käsittely nopeutui vuonna 2021
3.1.2022
Neuvoston kokoukset kevätkaudella 2022
9.12.2021
JSN antoi langettavan päätöksen ihmisarvon loukkaamisesta huumoripalstalla
30.11.2021
JSN sai uuden median edustajan kaudelle 2022-24
5.11.2021
JSN valitsi Johannes Koposen yleisön edustajaksi neuvostoon
4.11.2021
Mainos pitää erottaa journalismista myös sosiaalisessa mediassa
4.11.2021
Julkisen sanan neuvoston kannanotto Helsingin Sanomien journalistien tulevasta oikeudenkäynnistä
1.11.2021
Perusteet paikoilleen – JSN järjestää webinaarin toimittajille
14.10.2021
AlfaTV mukaan JSN:n itsesääntelyyn
30.9.2021
JSN:n päätökset 29.9.2021
20.9.2021
Julkisen sanan neuvosto hakee yleisön edustajaa ja varaedustajaa kaudelle 2022-24
<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut

Ylen toimittaja Sanna Ukkola kysyy tänään Ylen sivuilla ilmestyneessä kolumnissaan, miten Julkisen sanan neuvoston on tarkoitus toimia, jos yksi toimitus ottaa valtuudet käyttää omaa kieltään: ”Tehdäänkö JSN:n sääntöihin poikkeus Aamulehdelle?”

Taustalla on Aamulehden päätös pyrkiä käyttämään ammateista ilmaisuja, jotka ovat sukupuolen suhteen neutraaleja. Erityisen paljon keskustelua on herättänyt Aamulehden ilmoitus, että lehti käyttää jatkossa eduskunnan ”puhemiehen” sijaan ilmaisua ”puheenjohtaja”.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström toteaa, ettei hän voi ottaa tapaukseen kantaa, koska ei voi ennakoida päätöksiä asioissa, jotka voivat tulla neuvoston käsittelyyn. Yleisellä tasolla Grundström kuitenkin toteaa, että neuvosto ei ole kielipoliisi. Tiedotusvälineillä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

”Neuvoston tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta.”

”Toimittajien ei myöskään tarvitse noudattaa lakitekstien sanavalintoja orjallisesti. Perustuslaissa on useita vanhahtavia termejä, joita on tiedotusvälineissä korvattu tuoreemmilla. Esimerkiksi valtioneuvostoa kutsutaan tiedotusvälineissä usein hallitukseksi.”

Yksittäiset sanavalinnat ovat harvoin olleet ratkaisevia silloinkaan, kun neuvosto on tehnyt päätöksiä asiavirheistä. Neuvoston ratkaisukäytännön mukaan olennaisia eivät ole yksittäiset ilmaisut, vaan se, saako jutusta kokonaisuutena virheellisen käsityksen jostain asiasta.

18.9.2017