Uutisarkisto

20.9.2021
Julkisen sanan neuvosto hakee yleisön edustajaa ja varaedustajaa kaudelle 2022-24
26.8.2021
JSN: Neljä vapauttavaa, kaksi langettavaa Vaikuttajamarkkinointi ja samanaikainen kuuleminen puhuttivat neuvostoa
21.6.2021
Julkisen sanan neuvoston vuosikertomus 2020
17.6.2021
JSN otti kantaa energiayhtiön sponsoroimaan ilmastonmuutosjournalismiin ja yksityishenkilöiden kiinteistökauppojen julkaisemiseen
7.6.2021
Neuvoston kokoukset syyskaudella 2021
25.5.2021
Neljä uutta mediaa mukaan itsesääntelyyn
14.5.2021
Paikallislehden lähdekritiikki petti mielipidekirjoituksen julkaisemisessa
8.4.2021
Kirkko ja kaupunki -lehdelle langettava kolumnin poistamisesta
8.4.2021
JSN:n kannanotto: yleisön olisi syytä saada tieto eduskunnan  turvakameroiden kuvamateriaalin olennaisesta sisällöstä
17.3.2021
Susan Heikkinen valittiin JSN:n valmistelijan sijaiseksi
4.3.2021
Raskauden alkuvaiheesta kertominen ja päihtyneen videokuvan julkaiseminen pandemiauutisen yhteydessä rikkoivat yksityisyyttä
3.2.2021
Haku päättynyt: JSN hakee valmistelijan sijaista ajalle 1.4. – 30.11.2021
3.2.2021
JSN järjestää webinaarin mielipidesivujen tuottajille
28.1.2021
Koronajuttu rikkoi sairastuneen yksityisyyden suojaa
28.1.2021
Miten saan nimeni tai kuvani pois nettijutusta?
28.1.2021
JSN valitsi varapuheenjohtajansa vuodelle 2021
5.1.2021
Kanteluiden ja langettavien määrä nousi vuonna 2020
14.12.2020
JSN:n kokouspäivät keväälle 2021
10.12.2020
JSN otti kantaa koronauutisointiin yksityisyyden suojan näkökulmasta
8.12.2020
Tutkija Lauri Haapanen: Uutisautomatisaatio ei ole vielä hypensä veroista, mutta siihen on herättävä viimeistään nyt
<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut

Ylen toimittaja Sanna Ukkola kysyy tänään Ylen sivuilla ilmestyneessä kolumnissaan, miten Julkisen sanan neuvoston on tarkoitus toimia, jos yksi toimitus ottaa valtuudet käyttää omaa kieltään: ”Tehdäänkö JSN:n sääntöihin poikkeus Aamulehdelle?”

Taustalla on Aamulehden päätös pyrkiä käyttämään ammateista ilmaisuja, jotka ovat sukupuolen suhteen neutraaleja. Erityisen paljon keskustelua on herättänyt Aamulehden ilmoitus, että lehti käyttää jatkossa eduskunnan ”puhemiehen” sijaan ilmaisua ”puheenjohtaja”.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström toteaa, ettei hän voi ottaa tapaukseen kantaa, koska ei voi ennakoida päätöksiä asioissa, jotka voivat tulla neuvoston käsittelyyn. Yleisellä tasolla Grundström kuitenkin toteaa, että neuvosto ei ole kielipoliisi. Tiedotusvälineillä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

”Neuvoston tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta.”

”Toimittajien ei myöskään tarvitse noudattaa lakitekstien sanavalintoja orjallisesti. Perustuslaissa on useita vanhahtavia termejä, joita on tiedotusvälineissä korvattu tuoreemmilla. Esimerkiksi valtioneuvostoa kutsutaan tiedotusvälineissä usein hallitukseksi.”

Yksittäiset sanavalinnat ovat harvoin olleet ratkaisevia silloinkaan, kun neuvosto on tehnyt päätöksiä asiavirheistä. Neuvoston ratkaisukäytännön mukaan olennaisia eivät ole yksittäiset ilmaisut, vaan se, saako jutusta kokonaisuutena virheellisen käsityksen jostain asiasta.

18.9.2017