Mainos pitää erottaa journalismista myös sosiaalisessa mediassa
Julkisen sanan neuvosto (JSN) totesi kokouksessaan 3.11.2021, että Kirkkonummen Sanomien Facebook-seinällään julkaisemat kuntavaalimainokset eivät erottuneet riittävästi lehden journalistisesta aineistosta.
Lehti oli kuntavaalien alla julkaissut painetussa lehdessä julkaistuja vaalimainoksia myös Facebook-seinällään. Julkaisut sisälsivät lehtimainoksen kuvana sekä jakotekstin. JSN antoi asiasta lehdelle langettavan päätöksen, koska jakoteksteissä ei ollut mainintaa siitä, että kyseessä oli mainos. Lehden nimissä julkaistut jakotekstit, kuten "Äänestä XX" ja "Nyt tarvitaan muutosta!” saattoi Facebook-ympäristössä ymmärtää lehden kommenteiksi, vaikka ne olivat todellisuudessa mainostajan sanoja.
Langettava päätös perustui Journalistin ohjeiden kohtaan 16, jonka mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Tiedotusvälineiden omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään julkaisemat sisällöt ovat lähtökohtaisesti toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Siksi myös sosiaalisen median tileillä mainonta on erotettava riittävän selvästi toimituksellisesta aineistosta.
Itsemurhaa yrittäneen haastattelusta langettava
Kouvolan Sanomat oli haastatellut itsemurhaa yrittänyttä henkilöä vain pari päivää tapahtuneen jälkeen ja julkaissut haastattelulausumia uutisissaan. Lehti kertoi henkilöstä arkaluonteisia terveystietoja ja lainasi häntä muun muassa kertomalla hänen tilastaan ja suhtautumisestaan itsemurhayritykseen.
JSN totesi, että tämä loukkasi Journalistin ohjeiden kohtaa 28, jonka mukaan sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JSN antoi kokouksessa lisäksi langettavan päätöksen Helsingin Sanomille olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä sekä Ylelle tosiasioiden ja mielipiteiden sekoittumisesta radio-ohjelmassa.
Ilta-Sanomat ja STT saivat vapauttavan päätöksen, koska Valko-Venäjältä Liettuaan pyrkivien ihmisten kutsuminen pakolaisiksi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta ei olennainen asiavirhe. JSN totesi, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä.
Iltalehti sai vapauttavan päätöksen, koska JSN katsoi, ettei yksittäisen tuotteen kehuminen jutussa ylittänyt piilomainonnan kynnystä.
Lisäksi JSN hyväksyi yksimielisesti kannanoton Helsingin Sanomien journalistien tulossa olevan oikeudenkäynnin avoimuuden puolesta, josta tiedotettiin erikseen jo aiemmin.
Kyseessä oli ensimmäinen edes osin paikan päällä pidetty kokous sitten maaliskuun 2020, jolloin neuvosto siirtyi toimimaan etäyhteyksin koronavirustilanteen vuoksi. Osa neuvoston jäsenistä osallistui kokoukseen paikan päällä ja osa etäyhteydellä.
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 8.12.2021.
Alla tiivistelmät 3.11.2021 tehdyistä päätöksistä.
Vapauttava päätös 7821/UL/21
STT
Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.
Langettava päätös 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat
Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.
Vapauttava päätös 7796/UL/21
Ilta-Sanomat
Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.
Vapauttava päätös 7783/UL/21
Iltalehti
Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.
Langettava päätös 7782/UL/21
Helsingin Sanomat
Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.
Langettava päätös 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat
Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.
Langettava päätös 7751/YLE/21
Yle
Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.