Uutisarkisto

12.5.2022
Ukrainan ruumiskuvien julkaiseminen ei rikkonut Journalistin ohjeita
28.4.2022
Vastaa kyselyyn: Miten Journalistin ohjeita tulisi päivittää?
20.4.2022
JSN julkaisi Journalistin ohjeet venäjäksi
20.4.2022
JSN и Кодекс журналиста на русском языке
7.4.2022
JSN tarkensi ohjettaan toisen työn lainaamisesta
5.4.2022
Eettisten ohjeiden päivitystarpeita eurooppalaisissa medianeuvostoissa
29.3.2022
JSN:n ja Jusanekin vuoden 2021 toimintakertomukset on julkaistu
3.3.2022
JSN terävöitti linjaansa markkinointimateriaalin käyttämisestä jutun lähteenä
3.2.2022
JSN antoi äänestyspäätöksellä vapauttavan Suomenmaan Sanna Marin -mielipidekirjoituksesta
5.1.2022
Kanteluiden määrä nousi ja käsittely nopeutui vuonna 2021
3.1.2022
Neuvoston kokoukset kevätkaudella 2022
9.12.2021
JSN antoi langettavan päätöksen ihmisarvon loukkaamisesta huumoripalstalla
30.11.2021
JSN sai uuden median edustajan kaudelle 2022-24
5.11.2021
JSN valitsi Johannes Koposen yleisön edustajaksi neuvostoon
4.11.2021
Mainos pitää erottaa journalismista myös sosiaalisessa mediassa
4.11.2021
Julkisen sanan neuvoston kannanotto Helsingin Sanomien journalistien tulevasta oikeudenkäynnistä
1.11.2021
Perusteet paikoilleen – JSN järjestää webinaarin toimittajille
14.10.2021
AlfaTV mukaan JSN:n itsesääntelyyn
30.9.2021
JSN:n päätökset 29.9.2021
20.9.2021
Julkisen sanan neuvosto hakee yleisön edustajaa ja varaedustajaa kaudelle 2022-24
<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Julkisen sanan neuvostolta kaksi langettavaa, viisi vapauttavaa

Julkisen sanan neuvosto teki huhtikuun kokouksessaan 26.4. seitsemän ratkaisua, joista kaksi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Langettavan ratkaisun saivat Radio Rock äänin 7–3 ja Hämeen Sanomat. Radio Rock sai langettavan Korporaatio-ohjelman juontajien julkisuuden henkilöä käsittelevästä keskustelusta. JSN:n mukaan keskustelu sai alkunsa kantelijan toimintaan kohdistuvasta kritiikistä mutta juontajien kommentointi oli erittäin alatyylistä ja kohdistui loukkaavalla tavalla nimeltä mainittuun henkilöön hyvän maun ja kohtuuden rajat ylittävällä tavalla. Kantelijaa arvosteltiin henkilönä asiaankuulumattomasti ja halventavasti, joten hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu. Kantelijaan viitattiin muun muassa ilmauksilla ”oman elämänsä vitsi”, ”ihan suuren luokan saatana vitsi” ja ”vittu mikä pelle”.

Hämeen Sanomat taas sai langettavan ratkaisun, kun se kertoi käräjäoikeuden ratkaisun yhteydessä toisen osapuolen terveydentilasta yksityiskohtaisia tietoja.

 

Äänestyspäätökset poliittisen päätöksen yksipuolisesta raportoinnista

 

Neuvosto antoi kaksi vapauttavaa ratkaisua viime lokakuussa julkaistuista jutuista, joissa oli käsitelty korkeakoulujen pääomittamista ”lisärahoituksena” ja ”täyskäännöksenä” hallituksen korkeakoulupolitiikassa. Vapauttavan äänin 9–1 sai Lännen Media ja sen osakaslehdet Aamulehti, Kaleva ja Turun Sanomat, vapauttavan äänin 5–3 sai Lännen Median juttua siteerannut Yle. 

Alkuperäisessä Lännen Median uutisessa oli kerrottu, että kyseessä oli pääomitus. Ylen jutussa tätä ei ollut kerrottu.

Neuvoston mukaan Lännen Median juttu ja erityisesti jotkin sanavalinnat antoivat hallituksen suunnittelemasta rahoituksesta yksipuolisen positiivisen ja sellaisena jopa harhaanjohtavan kuvan. Neuvoston mukaan Ylen juttu oli harhaanjohtava, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan puutteellinen uutisointi, jonka taustalla oli ministerin käyttämä poliittinen retoriikka.

Sekä Yle että Lännen Media jatkoivat aiheen käsittelyä jatkojutuissa. Neuvoston mielestä molemmissa tapauksissa kyseessä oli poliittisen päätöksen yksipuolinen raportointi, jota oli mahdollista täydentää jatkojutuilla.

Neuvosto kuitenkin piti puutteena sitä, ettei Ylen alkuperäiseen uutiseen lisätty linkkejä aihetta selventäviin jatkojuttuihin. Neuvosto muistutti, että tiedotusvälineiden on linkitettävä puutteellista raportointia täydentävät jatkojutut alkuperäiseen uutiseen. Myös Aamulehdessä jatkojutut on linkitetty huomattavan etäälle alkuperäisestä jutusta, ja olisi ollut suotavaa, että ne olisi linkitetty heti alkuperäisen jutun perään.

 

Näköislehden muuttaminen olisi historian hävittämistä

 

Helsingin Sanomat sai vapauttavan ratkaisun tapauksesta, jossa se oli muokannut verkkojulkaisuja jälkeen päin mutta ei suostunut näköislehden muuttamiseen. JSN totesi, että näköislehti oli tässä tapauksessa painetun printtilehden kopio, jonka muuttaminen olisi historian hävittämistä. Neuvoston ratkaisukäytäntö perustuu siihen, että tiedotusvälineet korjaavat virheellisen toimintansa uusissa julkaisuissaan eivätkä kajoamalla julkaisuhistoriaan. 

Aamulehti sai vapauttavan ratkaisun jutusta, jossa se oli kertonut lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista, sekä jutusta, jossa käytettiin epämääräisesti yrityssaneerauksen käsitettä. Neuvoston mukaan kummassakaan tapauksessa Aamulehti ei ollut rikkonut Journalistin ohjeita.