5784/SL/15

Vapauttava

Kantelu 18.3.2015

Kantelu kohdistuu Vasabladetin raportointiin Vöyrin kunnan tapahtumista heinäkuusta 2014 helmikuuhun 2015. Jutut ovat kantelijoiden mielestä yksipuolisia, virheellisiä eikä niissä pyritä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Lehti on laiminlyönyt lukijoiden oikeuden saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Reportaaseissa, pääkirjoituksissa ja toimittajien blogeissa ei ole erotettu faktaa ja mielipiteitä toisistaan. Lehti on laiminlyönyt lähdekritiikin ja virheiden korjauksen. Vasabladet on kantelun mukaan julkaissut myös verkkosivuillaan lukijakommentteja, jotka ovat loukanneet tunnistettavien henkilöiden yksityisyyttä ja ihmisarvoa.

Jutut ”Rapporterna om Båssar innehäller oklarheter” (9.1.2015) ja “Båssars svar togs upp” (10.1.2015) ovat yksipuolisia. Kunnanvaltuuston asettama valiokunta pystyi mitätöimään periaatteessa kaiken Båssarin kirjoittamasta vastineesta. Vasabladet kuitenkin ohitti kuusijäsenisen valiokunnan näkökannat, vaikka lehdellä oli valiokunnan raportti käytössään.

Mielipidekirjoituksesta ”Vi har fått nog” (13.1.2015) tehtiin juttu, joka julkaistiin VBL:n verkkosivuilla kuulematta vastapuolta. Kirjoittaja kehotti luottamushenkilöitä menemään valtuustosaliin ja pysymään siellä, kunnes heillä on kunnon suunnitelma tulevaisuudesta.

Pääkirjoituksesta ”Vörå kommer upp ur djupet” (24.1.2015) käy kantelun mukaan ilmi, että toimitus on tehnyt aktiivisen valinnan ja päättänyt olla lukematta valtuuston asettaman valiokunnan raporttia.

Mielipidekirjoituksen ”Situationen i Vörå handlar om principer” (25.1.2015) on allekirjoittanut 23 varsinaista ja varavaltuutettua. Siinä tiivistetään valiokunnan raportin tärkein sisältö epäkohdista kunnan hallinnossa. Toisin kuin 13.1.2015 tästä mielipidekirjoituksesta ei Vasabladet ei tehnyt juttua.

Kommentissaan ”Det var en lösning” (28.1.2015) uutisteksteihin Vasabladetin toimittaja pitää sovintoratkaisua pukevimpana kaikille osapuolille. Kirjoittaja käyttää kantelun mukaan dramaattista retoriikkaa antaakseen lukijoiden ja ennen kaikkea vöyriläisten ymmärtää, että asiaa ei ole vielä käsitelty, vaan nyt on neuvottelujen aika: ”Eilen 150 ihmistä seisoi kunnantalon edustalla mielenosoituksessa. He sanoivat vöyriläisinä häpeävänsä. He keräsivät nimiä erottaakseen vaaleilla valitut. Valtuutettujen on syytä suhtautua tähän todella vakavasti. Ja nöyrästi.”

Pääkirjoituksessa ”Tumultet kräver eftervård” (29.1.2015) kirjoittaja on samoilla linjoilla eli valtuutettujen olisi syytä erota: ”Mitä hävittävää vöyriläisvaltuutetuilla olisi, jos he testaisivat luottamuksensa, eroaisivat vapaaehtoisesti ja järjestäisivät uudet vaalit?”. Kirjoittaja väittää, että tyytymättömien onnistuessa kokoamaan viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista heidän vaatimuksensa uusista vaaleista pitäisi ottaa valtuustokäsittelyyn. Päättely perustuu kantelun mukaan kuitenkin väärille olettamuksille. Uudet kunnallisvaalit voidaan järjestää vain, jos itse vaaleissa on ilmennyt virhe.

Jutuissa ”Vörå får saftig räkning” ja ”Båssarutredningen reds ut” (12.2.2015) on otsikot, joissa arvioidaan ja oletetaan, että selvitys kunnan hallinnon puutteista pitäisi vuorostaan tutkia.

”Det var en lösning” (28.1.2015) on Nybergin mukaan normaalia uutisseurantaa, jossa toimittaja avaa lukijalle taustat – mitä on tapahtunut. Jos 150 vöyriläistä osoittaa mieltään valtuutetuille, voi toimittaja todeta kyseessä olevan jotakin sellaista, mihin valtuutettujen on syytä suhtautua tosissaan.

Vasabladetin vastaus 18.9.2015

Päätoimittaja Niklas Nyberg vastaa, että tapahtumissa on kyse konfliktista kunnanjohtajan ja osan poliittista johtoa välillä. Siksi asialla on yleistä merkitystä asukkaille ja muillekin lukijoille. Tiedotusvälineiden tehtävä on raportoida tapahtumista alusta loppuun. Lehti on suhtautunut Vöyriin samalla tavalla kuin muihinkin uutistapahtumiin eli puolueettomasti ja Journalistin ohjeita noudattaen. Tästä huolimatta osapuolet ovat kritisoineet toimitusta yksipuolisesta toiminnasta.

Vasabladet on päätoimittajan vastauksen mukaan korjannut olennaiset asiavirheet Journalistin ohjeiden mukaisesti joko oma-aloitteisesti tai pyynnöstä. Lehti ei tee korjauksia tai täydennä juttujaan ulkopuolisten tekemien tulkintojen perusteella. Vakavasti otettava päivälehti tekee toimitukselliset ratkaisunsa itse eikä anna ulkopuolisten vaikuttaa niihin.

Nyberg kirjoittaa, että mielipidesivut ovat olleet avoimina prosessin kaikille osapuolille. Lehti on julkaissut myös sitä itseään kritisoivia kirjoituksia. Mielipiteet ja uutiset lehti on pitänyt erillään toisistaan.

Vasabladetin johto ja kantelijoiden edustajat, valtuuston puheenjohtajat tapasivat 20.1.2015. Keskustelu oli päätoimittajan mukaan asiallinen, avoin ja rauhallinen. Neuvottelu päättyi päätoimittajan mukaan hyvässä hengessä. Vöyrin prosessi on ollut pitkä ja tulehtunut. Se on herättänyt tunteita ja jakanut vöyriläisiä useaan leiriin. Kunnanjohtaja ja korkeimman poliittisen johdon edustajat ovat julkisia henkilöitä, joiden siedettävä tarkastelua ja kritiikkiä.

Päätoimittajan mukaan ”Rapporterna om Båssar innehäller oklarheter” (9.1.2015) on tavallista uutisseurantaa. Selvityksen kohteena oleva kunnanjohtaja vastasi järjestämässään lehdistötilaisuudessa häneen kohdistuneisiin syytöksiin. Ne on julkaistu lehdessä useita kertoja pitkän prosessin aikana, eikä päätoimittajan mukaan ollut syytä taas käydä niitä läpi. Valtuuston varapuheenjohtaja on saanut mahdollisuuden kommentteihin jutussa, jossa on haastateltu myös kolmatta osapuolta.

“Båssars svar togs upp” (10.1.2015) on tavallista uutisseurantaa, jossa kunnanjohtajaa tutkivan valiokunnan kerrotaan ottaneen hänen vastineensa käsittelyyn.

Vasabladet julkaisi mielipidekirjoituksen ”Vi har fått nog” (13.1.2015) tavalliseen tapaan. Kaikki osapuolet ovat prosessin aikana päässeet lehden mielipidepalstalle. Tästä kirjoituksesta toimitus teki lyhyen jutun verkkoon. Päätoimittajan mielestä oli uutisarvoista, että kuntalaiset halusivat lopettaa riidat ja vetosivat molempiin osapuoliin kunnan edun nimissä.

”Vörå kommer upp ur djupet” (24.1.2015) oli lehden pääkirjoitus eli mielipidemateriaalia. Kirjoitus kritisoi kunnanjohtajaa yhtä terävästi kuin häntä tutkiva valiokuntaa tai johtavia poliitikkoja, joita ei kuitenkaan mainita nimeltä. Valiokunnan raportissa on mukana paljon mielipiteitä ja tunnetta. Vaikka raportti kantelijoiden mielestä selvittää kaiken, journalistin mielestä se perustuu enemmän mielipiteisiin kuin faktaan.

Kantelijat viittaavat 13.1.2015 julkaistuun mielipidekirjoitukseen, josta VBL teki jutun, mutta ei valtuutettujen kirjoituksesta ”Situationen i Vörå handlar om principer” (25.1.2015). Päätoimittaja Nybergin mukaan ratkaiseva ero on siinä, että 13.1. julkaistu kirjoitus oli kuntalaisten tekemä – he olivat saaneet tarpeekseen. Tämä 25.1. julkaistun kirjoituksen tekijät olivat kiistan osapuolena.

Pääkirjoitus ”Tumultet kräver eftervård” (29.1.2015) on mielipideaineistoa. Nybergin mukaan toimittajat ja lehdet tekevät toisinaan virheitä. Olennaiset asiavirheet pääkirjoituksessa korjattiin seuraavan päivän lehdessä sivulla 3. Korjaavan uutisen otsikkona oli ”Omöjligt att fälla fullmäktige”. Siinä lehti selvittää käsitteitä ja kunnallislakia Kuntaliiton lakimiehen Heikki Harjulan avustuksella.

Otsikot ”Vörå får saftig räkning” ja ”Båssarutredningen reds ut” (12.2.2015) ovat päätoimittajan mukaan tavallisia. Tilapäinen kunnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja puhuvat tehdyn selvityksen kuluista ja kertovat, että lopulliset kustannukset selviävät, kun prosessi on viety loppuun.

Yhteenvetona päätoimittaja Nyberg toteaa, että yhdessäkään käsitellyssä tapauksessa kantelijat eivät ole toivoneet tai vaatineet oikaisua, vastinetta tai vastaavaa.

Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.  

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.  

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.  

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.  

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

Julkisen sanan neuvosto ottaa kantaa ainoastaan vuonna 2015 julkaistuihin juttuihin, jotka mahtuvat JSN:n perussopimuksessa mainitun kolmen kuukauden aikarajan sisään. Käsittelyn ulkopuolelle jäävät vuoden 2014 toisella vuosipuoliskolla julkaistut jutut.

Tilapäisen valiokunnan asettaminen kunnanjohtajan irtisanomiseksi on harvinainen toimenpide. Vöyrin päättäjät joutuivatkin aika ajoin kovan kritiikin kohteeksi. Vasabladet julkaisi prosessista uutisia, mielipidekirjoituksia, kommentteja ja pääkirjoituksia. Näin se pyrki täyttämään velvoitteensa kertoa lukijoille, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, ja käytti kommentointioikeuttaan.

Vaaleilla valitut kunnalliset päättäjät käyttävät poliittista valtaa. Julkisen sanan neuvosto huomauttaa, että sen vuoksi heidän on siedettävä toimintaansa kohdistuvaa kovaakin arvostelua. Tarvittaessa heillä on kuitenkin oikeus vastata kielteiseksi kokemaansa kritiikkiin joko mielipidekirjoituksellaan tai vaatimalla oman kannanottonsa eli vastineen julkaisemista. Kantelijat eivät kuitenkaan ole turvautuneet kumpaankaan vaihtoehtoon. Myöskään mahdollisten virheiden korjausta ei ole vaadittu. Sen sijaan lehti on oma-aloitteisesti korjannut esimerkiksi uudella jutulla pääkirjoituksessaan olleen olennaisen asiavirheen.

Lehti on kieltämättä penkonut kunnanjohtajan erottamiseen liittyviä tapahtumia ja taustoja hanakasti ja ajoittain kärjekkäästi. Julkisen sanan neuvosto korostaa kuitenkin, että juttujen määrä ja tyyli, otsikointi sekä viime kädessä myös juttujen sisältö ja näkökulmat kuuluvat journalistisen päätösvallan piiriin. Sama koskee korostetusti myös pääkirjoitusta. Päätösvaltaa ei saa eikä pidä luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vasabladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Vapauttavaa päätöstä äänestivät:

Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.

Langettavan puolesta äänesti: Pirjo Auvinen.

Pirjo Auvisen eriävä mielipide:

Olen kantelijoiden kanssa yhtä mieltä siitä, että Vasabladetin uutisointi Vöyrin kunnanjohtajaan ja hänen toimiensa mahdollisiin epäselvyyksiin ja niistä syntyneeseen luottamuspulaan liittyen on hyvin yksipuolista eikä siten täytä Journalistin ohjeiden kohtien 1 ja 8 vaatimuksia. Lehti on valinnut riitaisassa tilanteessa hyvin voimakkaasti puolensa ja vähättelee ja jättää kuulematta toista mieltä olevaa valtuuston enemmistöä. (Ilmeisesti kyse on lehden joidenkin toimittajien voimakkaista kannoista, sillä kuten kantelijatkin kirjoittavat, osa lehden raportoinnista on asiallista.) Lisäksi lehden toimet nettikommentoinnin suhteen ovat aluksi puutteelliset ja myöhemmin äkkinäiset, minkä vuoksi näyttää, ettei verkkokommentointi ole journalistisesti hallinnassa. Katson, että Vasabladet rikkoi useassa eri kohdassa hyvää journalistista tapaa ja sillä perusteella esitin langettavaa päätöstä.