8080 & 8082/UL/22

Vapauttava

Presidentin perheestä urheilutapahtumassa otettujen kuvien julkaiseminen ei loukannut lapsen yksityisyyttä, eikä siihen tarvittu huoltajan lupaa. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelut 14.6.2022 ja 17.6.2022

Kantelut kohdistuvat Iltalehdessä 14.6.2022 julkaistuun juttuun Presidenttiperhe harvinaisessa yhteiskuvassa Turussa: Aaro-poika hymyilevänä kisakatsomossa.

Lapsen huoltajat eivät ole kannelleet kuvista Julkisen sanan neuvostoon, mutta asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi neuvosto otti kantelut käsittelyyn pyytämättä käsittelyyn huoltajien suostumusta.

Kantelu 8080 vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 30, jossa sanotaan: ”Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.” Uutisessa oli kuvattu tasavallan presidentin poikaa urheilutapahtumassa. Kantelussa todetaan, että presidenttipari on johdonmukaisesti pitänyt pojan poissa julkisuudesta. Kantelun mukaan presidentin pojalla on oikeus osallistua perheensä kanssa tapahtumiin ilman, että hän joutuu päivän luetuimmaksi uutiseksi.

Kantelu 8082 vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 30 ja kohdan 27 toiseen virkkeeseen, jonka mukaan ”yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä”. Kantelun mukaan tasavallan presidentin tai muun korkeassa poliittisessa tai yhteiskunnallisessa tehtävässä olevan henkilön asema ei oikeuta julkaisemaan henkilön lapsen kuvia muiden henkilöiden lasten kuvista poikkeavalla tavalla. Kantelun mukaan presidentin lapsen kasvot selkeästi paljastavien kuvien julkaiseminen loukkaa lapsen yksityiselämän suojaa eikä ole lapsen edun mukaista. Näin on kantelijan mielestä ainakin silloin, kun lapsi on alle 15-vuotias eikä kuvien julkaisuun ole vanhempien lupaa. Lapsen kasvot selkeästi paljastavien kuvien julkaiseminen ei ollut kantelun mukaan tarpeellista presidentin poliittisen tai yhteiskunnallisen toiminnan arvioimiseksi. Kantelussa todetaan, ettei uteliaisuuden tyydyttäminen oikeuttanut kuvien julkaisemista. Kuvia ei myöskään ollut otettu edustustilaisuudessa, johon tasavallan presidentin olisi ennakolta ilmoitettu osallistuvan lapsensa kanssa. Kantelun mukaan kyse ei ole vain presidentin lapsesta, vaan yleisemmin vastaavissa poliittisissa tai yhteiskunnallisissa asemissa olevien henkilöiden lasten kuvien julkaisemisesta.

Neuvoston puheenjohtaja katsoi käsittelyynottopäätöksessään kanteluiden kohdistuvan kuvaamisen ja kuvan jakelun osalta myös Suomen tietotoimiston uutiskuvapalveluun Lehtikuvaan.

Lisäksi neuvosto otti omasta aloitteestaan käsittelyyn myös Iltalehden seuraavana päivänä julkaiseman jatkojutun, jonka otsikko oli Uusia kuvia presidentin Aaro-pojasta – näin suomalaiset kommentoivat: ”Kovasti äidin näköinen”.

 

Iltalehden päätoimittajan vastaus 4.8.2022

Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen toteaa, että uutinen käsitteli tasavallan presidentti Sauli Niinistön, Jenni Haukion ja heidän poikansa esiintymistä Paavo Nurmi Games -yleisurheilutapahtumassa Turussa. Uutisen yhteydessä julkaistiin Lehtikuvan ottama kuva presidenttiperheestä kisoissa sekä Niinistön itsensä Twitterissä julkaisema kuva lapsesta.

Päätoimittajan mukaan Paavo Nurmi Games on yksipäiväinen yleisurheilutapahtuma, jota seurasi paikan päällä presidenttiperheen lisäksi 10 531 ihmistä. Iltalehden paikalla olleiden journalistien mukaan presidentti Niinistö esiintyi perheineen täysin avoimesti stadionin katsomossa ja kulki muiden ihmisten joukossa. Journalistien lisäksi perhettä saattoivat kuvata tavalliset ihmiset, eikä lasta yritetty mitenkään piilotella yleisöltä tai työtä tekeviltä journalisteilta.

Päätoimittaja tulkitsee kantelijoiden tuovan esille, ettei presidenttiperheen esiintyminen urheilukilpailussa ole riittävän merkittävä uutinen perustelemaan presidenttiperheen kuvan julkaisemista. Koska kyseessä oli perheen ensimmäinen yhteinen esiintyminen julkisuudessa, Iltalehti katsoo, että tapahtuman uutisarvo oli merkittävä.

Päätoimittajan mukaan on selvä, että presidenttiperheen lapseen kohdistuu suuri kiinnostus. Kun presidenttiperhe esiintyy julkisella paikalla, ei kuvien ottamiseen ja julkaisemiseen ole minkäänlaista laillista estettä. Päätoimittaja toteaa, että olisi sananvapauden ja avoimen demokraattisen yhteiskunnan kannalta katastrofaalista, jos presidenttiperhe voisi esiintyä yli 10 000 ihmiselle ilman että media saisi raportoida tapahtuneesta.

Päätoimittaja toteaa, että Iltalehden lisäksi kuvia julkaistiin muuallakin. Iltalehti ei julkaissut kuvia ensimmäisenä, vaan ne oli julkaistu laajan lukijakunnan medioissa jo muutamaa minuuttia aikaisemmin. Iltalehti teki oman julkaisupäätöksen itsenäisesti, käytti toimituksellista harkintaa ja pohti Journalistin ohjeiden eri kohtien merkitystä tilanteessa. Päätoimittajan mukaan lltalehden päätös julkaista kuvat ei kuitenkaan lisännyt kuvien potentiaalisesti tavoittamaa yleisöä. Iltalehti korostaa, että medialla on ollut aikaisemminkin tilaisuuksia kuvata presidentti Niinistön perhettä. Esimerkiksi vuoden 2022 Kultaranta-keskusteluissa Jenni Haukio liikkui lapsensa kanssa kuvaajien näkyvillä Kultarannan puutarhassa. Iltalehti ei kuitenkaan kuvannut tätä tilannetta, koska presidentin kesäasunnon pihaa ei voi pitää julkisena paikkana eikä yksityistä kävelyretkeä itsetarkoituksellisena esiintymisenä.

Iltalehti huomauttaa, etteivät kuvien kohteet ole itse kannelleet kuvien julkaisusta ja oudoksuu sitä, että Julkisen sanan neuvosto on pyytänyt vastausta vain Iltalehdeltä, vaikka kuvia julkaistiin muissakin medioissa.

Iltalehden päätoimittaja toteaa, että tarkasteltaessa Journalistin ohjeiden kohtia 27 ja 30 tarkastellaan sitä, onko kuvien julkaiseminen loukannut kyseisen lapsen yksityisyyden suojaa. Esimerkiksi rikoslaissa yksityiselämää loukkaavaksi katsotaan sellainen tieto, vihjaus tai kuva, joka on ”omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa”.

Päätoimittajan mukaan Iltalehden jutuissa julkaistuissa kuvissa presidenttiperhe esiintyi hyvin arkisissa, luonnollisissa ja monen perheen elämään kuuluvissa tilanteissa. Ensimmäisessä kuvassa perhe istui yleisurheilukilpailun katsomossa. Jatkojutun kuvissa perhe käveli pois stadionilta. Päätoimittaja arvioi, että presidenttiperhe näyttäytyi Iltalehden julkaisemissa kuvissa hyvin onnellisena ja rakastavana. Tämä näkyi myös Iltalehden jatkojuttuun kerätyissä lukijoiden kommenteissa, joissa perhettä luonnehdittiin sympaattiseksi ja ihanaksi ja poikaa muun muassa suloiseksi. Iltalehti katsoo, ettei tietoa siitä, että lapsiperhe on seuraamassa urheilutapahtumaa, voida mitenkään pitää lasta tai hänen yksityisyyttään loukkaavana saati erityisen arkaluontoisena seikkana.

Niin ikään lltalehti katsoo, etteivät perheestä julkaistut kuvat voineet aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa sen paremmin perheen vanhemmille kuin lapsillekaan. Iltalehden haastattelussa presidentti Niinistö ei tuonut esille, että kuva lapsesta aiheuttaisi vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Niinistö puhui vain siitä, miten julkisuuden havaitseminen tai oppiminen voi olla lapsille ”hyvin erikoista”.

Päätoimittajan mukaan ihmiskasvoja ei voi pitää erityisen arkaluontoisena tietona eikä niiden näyttäminen ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä kyseiselle lapselle. Iltalehti huomauttaa, että tasavallan presidentti Niinistö on itse julkaissut Twitterissä tunnistettavan kuvan lapsestaan.

Julkisen sanan neuvosto on täsmentänyt Journalistin ohjeita periaatelausumalla, joka koskee alaikäisten esiintymistä mediassa. Päätoimittaja nostaa periaatelausumasta esille kohdan, jonka mukaan ”alle 7-vuotias tarvitsee aina huoltajan luvan” esiintyessään mediassa. Periaatelausumassa kuitenkin todetaan, että vastuu siitä, mitä julkaistaan, on aina toimituksilla. Iltalehti katsoo, ettei julkilausuma varsinaisesti käsittele julkisuuden ja vallankäyttäjien lasten kuvaamista julkisella paikalla, vaan lähtee siitä, miten toimitukset käsittelevät lasten ja nuorten asioita ja millä edellytyksillä lapsilla on oikeus tulla kuulluksi mediassa. 

Iltalehden haastattelussa presidentti Niinistö on sittemmin vedonnut siihen, että perheestä otetut kuvat otettiin heidän tietämättään. Niinistön mukaan hän olisi kieltänyt kuvaamisen, mikäli lupaa olisi kysytty. Päätoimittaja toteaa, että Niinistö on aiemminkin ollut Turussa Paavo Nurmi Games -kisojen yleisössä. Näilläkin kerroilla hänet on kuvattu yleisössä ja kuvat on julkaistu muun muassa Iltalehdessä. Ylipäänsä tasavallan presidentin osallistuminen massatapahtumien yleisöön on uutisaihe, joka päätyy yleensä aina lehtikuviin.

Iltalehden päätoimittajan mukaan on varsin epäuskottavaa, ettei presidentti Niinistö olisi tiennyt ja ymmärtänyt, että myös koko perheen esiintyminen suuressa yleisötilaisuudessa nousee uutisaiheeksi – etenkin kun Niinistö ei ole pitkään aikaan tuonut poikaansa julkisuuteen.

Lehtikuvan kaukaa ottamien kuvien lisäksi Iltalehti julkaisi myös oman kuvaajansa kuvia, jotka otettiin presidenttiperheen poistuessa stadionilta. Kuvat otettiin lähietäisyydeltä eikä kaukaa teleobjektiivilla. Päätoimittajan mukaan Iltalehden kuvaaja oli tilanteessa tunnistautunut hyvin selkeästi kuvaajaliiveillä ja kaulassa roikkuvalla akkreditointipassilla. Presidenttipari ja heidän turvamiehensä ohittivat kuvaajan kuvien ottamisen jälkeen. Kukaan ei kiinnittänyt Iltalehden kuvaajaan minkäänlaista huomiota. Jos presidenttipari ei toivonut koko perheensä kuvaamista, heillä olisi ollut tilaisuus ilmaista tämä esimerkiksi turvamiesten välityksellä Iltalehden kuvaajalle.

Iltalehti katsoo, että saapuessaan lapsensa kanssa suureen yleisötilaisuuteen, jossa presidenttipari tiesi päätyvänsä uutisaiheeksi ja lehtikuviin, presidenttipari käytännössä toi lapsensa julkisuuteen ja antoi hyväksyntänsä kuvaamiselle. Tätä tulkintaa tukee myös se, ettei presidenttipari myöskään yrittänyt ilmaista Iltalehden kuvaajalle, ettei syystä tai toisesta halua tulla kuvatuksi. Erilaisista urheilutapahtumista raportoitaessa eri-ikäisiä lapsia esiintyy usein yleisökuvissa. Vaikkapa jääkiekko- tai jalkapallo-otteluiden lähetyksissä lapsia ja nuoria nostetaan säännönmukaisesti suoraan tv-lähetykseen ilman, että heiltä tai heidän vanhemmiltaan kysytään lupaa. Samoin tv-kuvaan nostetaan julkisuuden henkilöitä ja heidän seurassaan mahdollisesti olevia lapsia.

Iltalehden päätoimittaja toteaa, että Journalistin ohjeiden kohdan 1 mukaan journalisti on ennen kaikkea vastuussa lukijoilleen, joilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Kohdan 2 mukaan sisältöä koskevaa päätösvaltaa ei missään oloissa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Kohdan 29 mukaan julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. Päätoimittaja katsoo, että julkisella paikalla kaikkia, myös presidenttiperhettä, voidaan kuvata vapaasti, eikä tasavallan presidentti voi sitä kieltää. Iltalehden vastauksen mukaan media voi myös julkaista julkisella paikalla otetut kuvat, jos ne ylittävät median uutiskriteerit. Tästä avoimen yhteiskunnan kannalta tärkeästä periaatteesta poikkeaminen kaventaisi päätoimittajan mukaan merkittävästi sananvapautta – sekä median mahdollisuutta raportoida yleisölle että yleisön mahdollisuutta saada tietoja yhteiskunnasta. Samalla journalistinen päätösvalta siirtyisi toimituksesta sen ulkopuolelle – vallanpitäjille ja julkisuuden henkilöille. Iltalehti katsoo, etteivät Journalistin ohjeet ja median käytännöt tarvitse tältä osin korjaamista. Presidenttipari voi itse hallita perheensä saamaa julkisuutta sillä, miten ja minkälaisissa paikoissa esiintyy.

Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kanteluita aiheettomina.

 

STT:n päätoimittajan vastaus 4.8.2022

Suomen tietotoimiston vastaava päätoimittaja Minna Holopainen toteaa, että STT:n kuvaaja kuvasi presidentti Sauli Niinistön perheineen 14.6.2022 urheilukilpailujen katsomossa Turussa. Kuvat välitettiin STT:n uutiskuvapalvelun (LKS eli Lehtikuva Service) asiakkaille, ja ne olivat asiakkaiden saatavilla Lehtikuvan kuvakaupassa. STT:n oma toimitus teki tapahtumasta vain urheilu-uutisia, eikä mainittuja kuvia Niinistöstä perheineen siksi julkaistu STT:n ylläpitämissä verkkopalveluissa (STT Nettiuutiset, STT Mediapankki).

Päätoimittaja toteaa, että kantelut kohdistuvat kyseisten kuvien julkaisemiseen. Kuvien välittäminen kuvapalvelun asiakkaille ei ole julkaisemista, eikä STT vastaa kuva-asiakkaidensa julkaisupäätöksistä. Tämä olisi mahdotonta, koska kuvien julkaisupäätöksissä on ratkaisevaa, missä yhteydessä kuva julkaistaan. Kuvapalvelun asiakkailla on myös oltava mahdollisuus valita itse käyttämänsä kuvat ilman, että STT tekee toimituksellisia ratkaisuja heidän puolestaan.

STT vastaa julkaisemissaan ja välittämissään kuvissa siitä, ettei kuvaustilanteessa ole rikottu lakeja tai hyvää journalistista tapaa ja etteivät kuvat sellaisenaan, kuvateksteineen tai STT:n jutun kuvituksena riko niitä.

Journalistin ohjeiden mukaan julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. STT:n päätoimittaja toteaa, että sama vapaus koskee myös muita läsnä olevia kuin journalisteja. Media ja sosiaalinen media jakavat nähdyn myös niiden ulottuville, jotka eivät itse ole paikalla. Vaikka teknologia on entisestään lisännyt jaetun kokemisen ja näkemisen mahdollisuutta, ilmiö itsessään on päätoimittajan mukaan ikiaikainen ja yleismaailmallinen. Tämän vapauden rajoittaminen vaatisi huolellista harkintaa, jotta median toimintaedellytykset ja tiedonvälitys eivät kavennu tarpeettomasti.

Päätoimittaja toteaa, että kantelun kohteena olevia kuvia ei otettu ainoastaan julkiselta paikalta, vaan yleisötilaisuudessa, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Kenellä tahansa heistä oli mahdollisuus nähdä ja kuvata presidenttiparin poika ja halutessaan julkaista kuvia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tapahtumassa oli paikalla runsaasti uutiskuvaajia, ja se televisioitiin. Päätoimittajan mukaan on tavallista, että urheilukilpailuissa kuvataan urheilun lisäksi myös katsomoa. Myös kansainvälisesti on varsin tavanomaista, että lehdet ottavat kuvia demokraattisesti valituista johtajista, jotka ovat perheensä kanssa julkisissa yleisötapahtumissa. Julkisella paikalla ei yksilölle voida antaa yhtä laajaa yksityisyyden suojaa kuin esimerkiksi heidän kotonaan. Siksi yksityiselämän suoja ei suojaa henkilöä esimerkiksi sellaisten valokuvien julkistamiselta, joissa hän sattumalta esiintyy, mutta joiden päätarkoituksena on jonkin muun kokonaisuuden esittäminen.

STT:n päätoimittaja katsoo, että presidentillä on tehtävänsä poikkeuksellisen julkisen luonteen vuoksi tiedossaan, että häneen perheineen kohdistuu laajaa yleistä kiinnostusta muutenkin kuin virkatehtävissä. Presidenttipari olisi todennäköisesti kuvattu urheilukatsomossa, vaikka he olisivat olleet paikalla ilman poikaansa. Julkinen huomio ei siis kohdistunut yksin lapseen, eikä media tiettävästi muutenkaan ole pyrkinyt kuvaamaan häntä yksityisissä tilanteissa tai muiden ihmisten seurassa jotain aivan yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta. 

Päätoimittajan mukaan tilaisuuden puuttuminen presidentin virallisesta ohjelmasta ei vaikuta kuvaamiseen, koska siihen ei julkisella paikalla tarvita lupaa eikä siksi myöskään muuta erityistä perustetta kuin yleinen mielenkiinto. Kuvien kiinnostavuutta tietenkin lisäsi, ettei presidenttipari ole aiemmin esiintynyt julkisesti poikansa kanssa. Uutistyön tavanomaisiin toimintaperiaatteisiin ei kuulu päätellä, ettei julkisuudessa harvoin nähtyä henkilöä voisi kuvata, kun hän osallistuu laajaa julkisuutta saavaan tapahtumaan.

Presidentti Niinistö on aikaisemmin julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvan itsestään poikansa kanssa. STT:n kuva presidenttiparista ja heidän lapsestaan yleisötapahtumassa on päätoimittajan mukaan sisällöltään hyvin samankaltainen presidentin itsensä aikaisemmin julkaiseman kuvan kanssa. STT:n ottama kuva ei sisältönsä puolesta mene syvemmin yksityisyyden alueelle kuin presidentin aikaisemmin itse julkaisema kuva itsestään lapsensa kanssa.

Päätoimittajan mukaan presidentti ei myöskään ole aiemmin esittänyt STT:lle perheensä kuvaamiseen liittyviä toiveita. Kaiken tämän vuoksi presidentin kielteinen kanta tällaisen tilanteen kuvaamiseen ja kuvien julkaisuun tuli STT:n toimitukselle yllätyksenä. Journalistin ohjeiden mukaisesti tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on joka tapauksessa tehtävä journalistisin perustein, eikä päätösvaltaa niistä voi luovuttaa ulkopuolisille.

STT:n päätoimittaja katsoo, että hyvään journalistiseen tapaan kuuluu kuitenkin pidättäytyä myös julkisella paikalla tapahtuvien asioiden kertomisesta ja näyttämisestä niissä poikkeustapauksissa, jolloin siihen on Journalistin ohjeiden mukaiset tai muut vahvat syyt, eikä yleisön oikeus saada tietoa puolla julkaisemista. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi arkaluontoiset yksityiselämän asiat tai turvallisuusnäkökohdat, jollaisia kantelun kohteena oleviin kuviin ei liity. Julkisilla paikoilla nautittavaan yksityisyyden suojaan liittyy olennaisesti, mikä kyseinen yksityisyyteen liittyvä tieto on. Päätoimittajan mukaan kuvasta välittyvän tiedon leviämisen ei voida katsoa olevan omiaan aiheuttamaan kärsimystä tai vahinkoa.

Toisessa kantelussa mainittu Journalistin ohjeiden kohta 27 edellyttää asianosaisten suostumusta erityisen arkaluonteisten seikkojen julkaisemiseen, jollei niillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Tämä koskee myös kuvia. Päätoimittajan mukaan sitä, että alaikäiset ovat tunnistettavissa julkisella paikalla otetuista kuvista, ei ole uutistyössä tulkittu arkaluontoiseksi seikaksi.

STT:n päätoimittaja toteaa, että turvallisuusnäkökohdat ja tietosuoja vaikuttavat esimerkiksi siihen, ettei lapsia ole tapana kuvata ilman vanhempien lupaa esimerkiksi päiväkodissa, koulussa tai harrastuksissa. Kuvat yhdistyvät silloin tietoon heidän asuinalueestaan ja muusta elinpiiristään, joka voi joissain tapauksissa olla turvallisuussyistä salattavaa tietoa. Presidenttiperheen läsnäolo urheilukilpailussa ja heistä siellä otetut kuvat eivät paljasta uutta tietoa heistä tai heidän turvajärjestelyistään.

STT:n päätoimittaja katsoo, että journalismissa kuten muuallakin yhteiskunnassa tulee myös muuten ottaa huomioon lapsen etu, eikä esimerkiksi lapselle kiusallisia kuvia pitäisi tarpeettomasti julkaista. Jos kuitenkin pelkkä tunnistettavuus sellaisenaan tulkittaisiin lapselle vahingolliseksi, sääntöä tulisi Lasten oikeuksien sopimuksen perusteella soveltaa kaikkiin alle 18-vuotiaisiin. Tällöin myöskään huoltajan antama lupa ei muuttaisi tilannetta, koska huoltajien erilaiset linjaukset asettaisivat lapset keskenään eri asemaan. Tällaisen säännön soveltaminen pelkästään valtiojohdon tai muiden julkisuuden henkilöiden lapsiin taas olisi vaikeasti perusteltavissa, ja myös rajanveto muodostuisi mahdottomaksi. Käytännössä tämä lähestulkoon lopettaisi uutiskuvaamisen tilanteissa, joissa paikalla on alaikäisiä.

Toisessa kantelussa vedotaan myös lasten ja nuorten haastattelemista koskevaan JSN:n periaatelausumaan vuodelta 2014. STT:n päätoimittajan käsityksen mukaan periaatelausumassa ei ole kyse alaikäisiä koskevan uutisoinnin yleisestä rajoittamisesta vaan siitä, milloin alaikäisen oma suostumus riittää mediassa esiintymiseen ja mitä muuta median tulee haastattelu- ja kuvaustilanteissa ottaa huomioon. Tämä käy selvästi ilmi esimerkiksi sanamuodosta ”alle 7-vuotias tarvitsee aina huoltajan luvan. 15-vuotiaalla on yleensä oikeus päättää esiintymisestään julkisuudessa”. Päätoimittajan tulkinnan mukaan JSN ei myöskään periaatelausumaa valmistellessaan tai sen hyväksyttyään tuonut esiin, että tarkoituksena olisi rajoittaa kaikkea nimettyjä lapsia koskevaa uutisointia tai tehdä kaikesta heidän kuviensa julkaisusta luvanvaraista. 

STT:n päätoimittaja toteaa, että oma merkityksensä on myös sillä, millaiseksi kuva suomalaisesta todellisuudesta muotoutuu, jos uutiskuvissa ei enää näy lapsia eivätkä julkisuuden henkilötkään esiinny perheidensä kanssa muissa kuin erikseen tarkoin suunnitelluissa kuvauksissa. Päätoimittaja katsoo, että aidot kuvat presidentistä läheisessä vuorovaikutuksessa pienen lapsensa kanssa ovat esimerkillisiä aikana, jolloin sekä sukupuoliroolit että työuran ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat jatkuvan keskustelun kohteena. Journalismin yhteiskunnalliseen tehtävään kuuluu kuvata myös myönteistä ja kannustavaa todellisuutta.

 

Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 29: Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa 10.12.2014

Iltalehti julkaisi STT:n uutiskuvapalvelun Lehtikuvan välittämän valokuvan, jossa tasavallan presidentti istui puolisonsa ja nelivuotiaan lapsensa kanssa Paavo Nurmi Games -yleisurheilukilpailun katsomossa. Lehti julkaisi myöhemmin myös oman kuvasarjansa tilanteesta, jossa presidentin perhe oli poistumassa tapahtumasta. Kantelijoiden mielestä kuvat loukkasivat lapsen yksityisyyttä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tasavallan presidentin alaikäinen lapsi ei ole lähtökohtaisesti julkisuuden henkilö. Tiedotusvälineiden vastuulla on noudattaa alaikäisten suhteen erityistä varovaisuutta.

Neuvosto toteaa kuitenkin, että urheilutapahtuma oli julkinen yleisötilaisuus, jossa ihmisten kuvaaminen oli sallittua. Myös lapsia saa lähtökohtaisesti kuvata julkisella paikalla. Neuvosto katsoo, että tässä tapauksessa julkaistuissa kuvissa tai asiayhteydessä ei ollut mitään sellaista, mikä olisi loukannut lapsen yksityisyyttä. Yksinomaan lapsen kasvojen näkyminen nimeen yhdistettynä ei ollut arkaluontoinen yksityisyyden piiriin kuuluva seikka, ja uutisoinnille presidenttiperheen harvinaisesta julkisesta esiintymisestä yleisötilaisuudessa oli journalistiset perusteet.

Neuvoston periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa vuodelta 2014 ja sen ikärajat on tarkoitettu ohjeistamaan tilanteissa, joissa lapset esiintyvät tiedotusvälineissä itsenäisinä toimijoina kuten haastateltavina ilman vanhempiensa läsnäoloa. Tästä tapauksessa ei ollut kyse, joten lapsen huoltajilta ei tarvinnut pyytää lupaa kuvaamiseen tai kuvan julkaisemiseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ja STT eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.

 

Äänestyspäätös 10–3.
Vapauttavaa äänestivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Tiina Ojutkangas, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Margareta Salonen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen.
Langettavaa äänestivät: Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä ja Tuomo Törmänen.
Heidän eriävä mielipiteensä: Alle 7-vuotiaan lapsen kuvan julkaiseminen yhdessä koko nimen kanssa tilaisuudesta, jossa ei ollut kyse edustustapahtumasta, olisi tarvinnut huoltajan luvan viitaten JSN:n periaatelausumaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa 10.12.2014. Iltalehti tiesi huoltajien aiemman kannan, että he eivät halunneet lapsestaan julkaistavan kuvia mediassa. Lapsesta otettu kuva oli kantelujen kohteena olevien juttujen pääaihe.