Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 8043/UL/22

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 15.6.2022

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Kantelu 3.5.2022

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 24.4.2022 julkaisemaan artikkeliin, jonka otsikko verkossa on ”Kun huostaanotto pelasti” ja painetussa lehdessä ”Huostaanotto pelasti itsenäiseen elämään”.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008656570.html

Kantelija on jutussa haastatellun henkilön vanhempi.

Kantelun mukaan juttu asettaa perheen erittäin kielteiseen julkisuuteen, sillä heitä ei ole kuultu lainkaan (JO 21). Artikkelin sisältö ruotii erittäin henkilökohtaisia tietoja yhden ihmisen väittäminä hyvin tunnistettavissa olevista ihmisistä.

Kantelijan mukaan hänet on työnsä kautta erittäin helppo tunnistaa jutun perusteella laajemmalti kuin lähipiirissä. Sadat ihmiset tunnistavat sukulaisuussuhteen. 

Kantelija kertoo saaneensa jutusta runsaasti kommentteja, ihmettelyä ja kyselyitä oman lähipiirinsä ulkopuolelta. Kantelijan mukaan hänen tietonsa löytyivät myös verkkohaulla helposti.

Kantelun mukaan huostaanotto ja sijoitus on erittäin arkaluonteinen asia ja kaikki siihen liittyvät dokumentit ovat salassa pidettäviä. Vanhemmilta olisi pitänyt kysyä lupa huostaanottoasian julkaisemiseen (JO 27, JO 30).

Lisäksi jutussa on kantelun mukaan perhettä koskevia yksityisyyttä loukkaavia tietoja, joita kantelija vaatii poistettavaksi kokonaan. Kantelun mukaan juttu rikkoo myös vaatimusta hienotunteisuudesta sairauksista kerrottaessa (JO 28). 

Kantelun mukaan jutussa on asiavirheitä (JO 20):

Kantelumateriaalin mukaan jutusta saa kuvan, että jutussa kuvailtu huostaanotto olisi ollut pakkohuostaanotto. Todellisuudessa huostaanotto tehtiin kantelijan mukaan huoltajien ja nuoren toiveesta, ja sosiaalityöntekijät valmistelivat sitä yhdessä vanhempien ja nuoren kanssa.

Lisäksi kantelu kiinnittää huomiota kohtaan, jossa kerrotaan, mitä avohuollon sijoitus tarkoittaa. Siinä on kantelun mukaan asiavirhe, kun siitä puuttuu tieto, että sijoituksia tehdään myös tilanteissa, joissa vanhemmuudesta suhteessa lapsen tarpeisiin ei ole huolta, mutta lapsi itse vaarantaa oman kasvunsa ja kehityksensä omalla käyttäytymisellään.

Lisäksi jutussa on kantelun mukaan asiavirheitä haastatellun kertomissa kohdissa.

Kantelija on käynyt jutun julkaisun jälkeen kirjeenvaihtoa lehden kanssa, tehnyt oikaisuvaatimuksen ja lähettänyt toimitukseen mielipidekirjoituksen luonnoksen.

Neuvosto otti kantelun käsittelyyn Journalistin ohjeiden kohtien 10, 20, 21–25, 27 ja JO 30 näkökulmista. Lisäksi tarkasteltiin JO 28:aa vanhempien sairastamisen mainitsemisen osalta. Kantelussa vaadittiin myös monien jutun kohtien poistamista kokonaan yksityiselämää loukkaavina. Poistovaateita neuvosto ei ottanut käsittelyyn.

 

Päätoimittajan vastaus 1.6.2022

Helsingin Sanomien vs. päätoimittajan Antero Mukan mukaan kirjoituksen ydinviestinä oli tuoda esimerkkitapauksen kautta lukijoiden tietoon ja pohdittavaksi myönteinen näkökulma lastensuojelutoimeen. Aihepiiriä käsitellään yleisesti kielteisten kokemusten kautta. Tämän kirjoituksen haastateltu päähenkilö oli 20-vuotias, joka kertoo omasta elämästään. Hänen mukaansa lastensuojelu, kiireellinen sijoitus ja lopulta huostaanotto pelastivat hänet. Täysi-ikäisenäkin hän on lastensuojelun jälkihuollon asiakas, mitä hän pitää elämässä pärjäämisensä kannalta hyvin tarpeellisena.

Päätoimittajan mukaan haastateltava kertoo jutussa vapaaehtoisesti ja omin sanoin omasta elämästään. Jutun kärki on aikuisen ihmisen nykypäivässä, ja siinä miten siihen on tultu. Kirjoituksessa on viittauksia hänen perheeseensä, mutta perheenjäseniä ei nimetä tai yksilöidä. Jutussa todetaan erikseen, että haastateltava ei halua syyllistää vanhempiaan. He tekivät parhaansa. Huostaanoton jälkeen hänen suhteensa vanhempiinsa myös alkoivat jutun mukaan toimia paremmin. Jutun käsittelytapa on siten myönteinen ja kannustava: parhaassa tapauksessa huostaanotto voi avata nuoren ihmisen elämän umpisolmun.

Kantelija otti yhteyttä kaupunkitoimituksen esihenkilöön pian jutun julkaisun jälkeen. Hän esitti voimakasta kritiikkiä jutun julkaisun takia. Jutussa oli hänen mukaansa asiavirheitä, ja se oli tehty ilman, että asioita oli tarkastettu häneltä. Lisäksi hänen mukaansa jutussa oli yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja ja hänet on tunnistettavissa jutusta. 

Kantelijan 29.4.2022 lähettämässä oikaisuvaatimuksessa hän vaati useiden jutun kohtien poistamista yksityiselämää loukkaavina ja hänen asiavirheiksi esittämiensä kohtien korjaamista.

Vastauksessaan kaupunkitoimituksen esihenkilö totesi kantelijalle, että haastateltavalla on oikeus kertoa omasta elämästään. Haastatellun läheisiä tai muitakaan tahoja ei ollut jutussa yksilöity tai nimetty, eivätkä he ole lähipiirin ulkopuolella tunnistettavissa. Esihenkilö viittasi Julkisen sanan neuvoston linjaukseen siitä, kuinka verkossa julkaistavia artikkeleita voi muuttaa vain harvinaisissa poikkeustapauksissa. Kantelija ei tuonut esille seikkoja, jotka perustelisivat vaadittujen kohtien poiston jälkikäteen.

Päätoimittajan mukaan selkeimmin ilmaistu oikaisuvaatimus kohdistui siihen, että jutussa olisi annettu virheellistä tietoa huostaanotosta. Kantelijan mukaan jutusta sai kuvan, että kyse oli ilman huoltajan toivetta tehdystä pakkohuostaanotosta. Tämä oli kantelijan mukaan asiavirhe, koska huoltaja oli mukana prosessissa.

Kaupunkitoimituksen esihenkilö totesi vastauksessaan, ettei jutussa esitetä väitettä tahdon vastaisesta huostaanotosta. Päinvastoin jutussa kuvataan sosiaalityöntekijän aloitteesta toteutettua avohuollon sijoitusta. Kyse on väliaikaisesta tukitoimesta, jonka edellytyksenä on, että lapsi ja vanhemmat suostuvat sijoitukseen. Tarkoituksena on arvioida lapsen tuen tarvetta, kuntouttaa tai tarjota väliaikainen huolenpito vanhempien ollessa estyneitä esimerkiksi sairauden vuoksi.

Kantelija esitti asiavirheenä myös kohdan, jossa haastateltava kertoo seuraavasti: ”Minulla ei ollut mitään yhtä lapsuudenkotia vaan useita, enkä voinut olla varma, missä asun viikon päästä.”

Päätoimittajan mukaan jutussa ei ollut tältäkään osin asiavirhettä. Kyse oli haastateltavan omasta kokemuksesta. Oikaisupyynnössään kantelija esitti asiasta oman mielipiteensä, mutta ei tuonut esille seikkoja, jotka olisivat kumonneet haastatellun kuvaaman kokemuksen paikkansapitämättömänä.

Kantelija kertoo vaatineensa toimitukselta mielipidekirjoituksensa julkaisemista. Hän on kuitenkin toimittanut tekstistä vain luonnoksen, jota ei ollut tarkoitettu julkaistavaksi. Häneltä ei ole siten evätty oman kannanoton mahdollisuutta. Toimitus toki tiedostaa mahdollisen oman kannanoton vaikeuden tilanteessa, jossa toinen henkilö omilla väitteillään kiistää haastatellun henkilön omakohtaisia kuvauksia omasta elämästään. Toimituksella on tällaisessakin tilanteessa velvoite varmistaa riittävällä tavalla uusien väitteiden todenperäisyys.

JO 10, JO 20

Päätoimittajan mukaan juttu perustui täysi-ikäisen ja täysivaltaisen haastateltavan omakohtaiseen kertomukseen, joka käsitteli hänen omaa elämäänsä.  Kerrotun tueksi haastatellulla on ollut esittää myös tapaukseen liittyvää asiakirja-aineistoa. 

Juttu perustui haastatellun kertomukseen ja tosiasioihin, eikä kantelija ole osoittanut jutusta oikaisua vaativia asiavirheitä. Toisin kuin kantelija väittää, myöskään huostaanoton luonteesta ei synny lukijalle virheellistä käsitystä.

HS on harjoittanut kantelun kohteena olevassa asiassa asianmukaista lähdekritiikkiä, eikä lehdellä ole miltään osin syytä epäillä haastatellun omasta elämästään kertomia tietoja.

JO 21–25

Päätoimittajan mukaan kantelijalta ei ole evätty mahdollisuutta omaan kannanottoon. Hän ei aikeistaan huolimatta ole toimittanut toimitukselle julkaistavaksi tarkoitettua sisältöä. 

Kantelija ei Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan ole Journalistin ohjeiden tarkoittama selvästi tunnistettavissa oleva henkilö, jolle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä tiedoista jo samassa yhteydessä. 

Kantelija on vaatinut, että artikkelista poistetaan jälkikäteen useita kohtia, joissa on kyse nuoren huostaanotosta. HS pitää vaatimusta kohtuuttomana ja perusteettomana. Kyse on yleisesti merkittävän yhteiskunnallisen ongelman käsittelystä ja siten lukijoiden oikeudesta hahmottaa omaa näkemystään lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Toimituksen tietoon ei ole saatettu jutun julkaisun jälkeen sellaisia seikkoja, jotka antaisivat perusteen sisällön jälkikäteiselle poistamiselle tai sitä kautta alkuperäisen journalistisen harkinnan kyseenalaistamiseksi. Kantelijalla voi olla oma näkemyksensä tapahtumien kulusta ja luonteesta, mutta tuolloin on HS:n asiassa tekemän kokonaisarvion perusteella kyse enemmän hänen subjektiivisesta kokemuksestaan ja mielipiteestään kuin objektiivisesti arvioitavissa olevista tosiseikoista. 

HS muistuttaa, että Julkisen sanan neuvoston mukaan tiedotusvälineiden verkossa julkaisemat sisällöt ovat historiaa, johon ei pidä puuttua kuin erityisen painavista syistä. Hyvän journalistisen tavan mukaan poistaminen on perusteltua vain erittäin harvinaisissa poikkeustapauksissa, jos verkosta löydettävä vanha journalistinen sisältö aiheuttaa kohtuuttomiksi katsottavia seuraamuksia yksityishenkilöille.  Nyt käsittelyssä oleva tapaus ei ole lausumassa tarkoitettu harvinainen poikkeustapaus. HS pitää esitettyjä poistovaatimuksia tiedonvälitykseen kohdistuvana vaikutusyrityksenä, ja niihin suostuminen voi olla toimituksellisen päätösvallan luovuttamista.  Poistovaateiden suuri osuus kantelun muodostamassa kokonaisuudessa aiheuttaa perustellusti mielikuvan siitä, että kantelijan pyrkimyksenä koko kantelun suhteen saattaa olla juuri jälkikäteinen vaikuttaminen journalistisiin valintoihin.

JO 27, JO 30

Päätoimittajan mukaan haastateltavalla on täysi oikeus kertoa medialle omasta elämästään ja kokemuksistaan. Jutun aihepiiri on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä ja merkityksellinen. Lastensuojeluun liittyvät kysymykset ovat yhteiskunnassa kasvava ongelma. Myönteisestä näkökulmasta kirjoitettu artikkeli ja henkilön oma kuvaus tapahtumien kulusta rikkoo osaltaan aihepiiriin liittyviä tabuja ja tarpeettomankin negatiivista mielikuvaa lastensuojelutoimenpiteiden vaikutuksista. Haastateltavalla on siten oikeus kertoa journalistille oma tarinansa, vaikka se koskettaisikin vaikeaa aihetta. Huostaanotto on tällainen yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota on voitava käsitellä myös sen itse kokeneiden haastattelujen välityksellä. 

Päätoimittaja kiinnittää huomiota siihen, että jutun päähenkilö on toiminut Lastensuojelun keskusliiton kokemusasiantuntijana lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Häntä on perusteltua pitää henkilönä, joka tuntee aihepiirin ja siihen liittyvät herkkyydet hyvin. Samalla hänen oma, lastensuojeluun liittyvä taustansa on ollut julkisesti tiedossa jo ennen Helsingin Sanomien juttua. Hänen kohdallaan ei ole kyse siitä, että huostaanotto tulisi esille ensi kertaa, aivan uutena asiana. Tämän tosiseikan ja haastatellun kertoman perusteella lehdellä on ollut perusteltu käsitys siitä, ettei huostaanottotapaukseen liity tämän päivän näkökulmasta huostaanotetun ja hänen vanhempiensa välisiä intressiristiriitoja, jotka olisivat vaikuttaneet juttuprosessin kulkuun.

Haastateltu viittaa omasta elämästään kertoessaan omaan perhetaustaansa. Päätoimittajan mukaan tämä on journalistisesti perusteltua ja lukijan näkökulmasta tarpeen asiakokonaisuuden ymmärtämiseksi. Asiassa tehdyn harkinnan perusteella jutun fokus on vahvasti henkilön oman elämän kuvauksessa, eivätkä yksittäiset viittaukset perheeseen riko yksityiselämän suojaa. Kyse on haastateltavan omasta henkilöhistoriasta, ei ulkopuolisten ihmisten elämän tonkimisesta tai riepottelusta. Kuvaukset ovat tältä osin yleisluonteisia ja viitteellisiä, eivät tarpeettomasti yksityiskohtiin meneviä. Perheenjäsenten kuuleminen ei ollut HS:n arvion mukaan välttämätöntä, eivätkä he joutuneet erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Kuvatut asiat näyttäytyvät lukijalle varsin tavanomaisena inhimillisenä elämänä. Mihinkään erityisen vakaviin ongelmiin ei jutussa viitata, vaan lukijalle välittyy dramatisoimaton kuva ruuhkavuosien elämänhallinnan vaikeuksista.

Päätoimittaja toteaa, että perheenjäseniä ei ole nimetty tai muutoin yksilöity, eikä juttu HS:n juttuprosessin kuluessa tehdyn arvion mukaan laajenna asiasta tietävien piiriä. Jutussa kuvattujen tapahtumien dramaattisista vaiheista on kulunut vuosia.

Liian vahva tunnistamattomuuden vaatimus rajoittaisi sananvapautta huomattavan paljon ja mm. heikentäisi mahdollisuutta huostaanotoista tai muista vastaavista aiheista kertomiseen, koska tällaista juttua on monesti melko lailla mahdotonta kirjoittaa siten, ettei kukaan tunnistaisi jotakuta jutussa tarkoitettua henkilöä. Perheenjäsenet eivät Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan ole siten artikkelista selkeästi tunnistettavissa.

Päätoimittajan mukaan jutussa esitetyt yleisluonteiset viittaukset perheeseen eivät ole luonteeltaan sellaisia, että ne ylittäisivät hyväksyttävyyden rajat. Huostaanotto on julkista valtaa käyttävän viranomaisen lakiin perustuva toimenpide. Aiheen käsittelyssä on sisäänrakennettuna liityntä perhe-elämään ja vanhempiin. Viittaukset olivat osa täysi-ikäisen ja täysivaltaisen haastatellun kertomusta oman elämänsä asioista. Itse teema, lastensuojelu, on yleiseltä kannalta poikkeuksellisen vahva peruste asian käsittelylle myös yksityisestä näkökulmasta. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä lasten huoltoa koskevat ratkaisuja on pidetty yleisesti merkittävinä, sananvapauden erityistä suojaa nauttivina keskustelunaiheina.

JO 28

JSN pyysi päätoimittajaa vastaamaan JO 28:n näkökulmasta siltä osin kuin jutussa viitataan vanhempien sairauksiin. 

Päätoimittajan mukaan viittaukset eivät olleet liioin sen luonteisia tai siinä tarkoituksessa esitettyjä, että ne aiheuttaisivat vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa kenellekään ulkopuoliselle taholle. Tässä harkinnassa on tarpeen katsoa myös juttukokonaisuutta, jonka myönteinen näkökulma kehystää myös sen yksityiskohtia.

Päätoimittajan mukaan viittaukset perheeseen on tehty hienotunteisesti, eikä haastateltavalla tai lehdellä ole ollut vahingoittamistarkoitusta suhteessa kantelijaan tai muihin tahoihin. Haastateltavan huostaanoton käsittely artikkelissa on kuitenkin edellyttänyt myös haastateltavan perhetaustaan liittyvien seikkojen taustoittamista. Näin ollen haastateltavan perheessä havaitsemien ongelmien käsittely hienotunteisella tavalla on ollut perusteltua. Arvioinnissa on otettava huomioon se, etteivät viitatut vanhemmat ole jutun perusteella lainkaan tunnistettavissa, eikä heidän sairauksiaan yksilöidä millään tavalla.


Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Lehti haastatteli nuorta aikuista, joka oli teini-ikäisenä sijoitettu kodin ulkopuolelle ja lopulta otettu huostaan. Haastattelussa hän kertoi myös perheestään ja sijoituksensa syistä. Kantelija on hänen vanhempansa. Lehti ei kysynyt vanhemmalta lupaa tietojen julkaisemiseen tai pyytänyt hänen näkemystään haastatellun väitteisiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tapauksessa ovat vastakkain täysi-ikäisen ihmisen oikeus kertoa kokemuksia omasta elämästään ja hänen elämäänsä kuuluneiden ihmisten oikeus yksityisyyteen.

Neuvosto katsoo, että haastateltavan tarina oli yhteiskunnallisesti merkittävä, ja sen ymmärtämiseksi lukijan oli tarpeen tietää myös hänen taustastaan. 

Neuvosto toteaa, että kantelija saattoi olla lapsensa kautta tunnistettavissa lähipiirinsä ulkopuolella, mutta jutussa ei kertaakaan viitattu nimenomaisesti kantelijaan. Tämän takia hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka vuoksi häntä olisi tullut kuulla jutussa.

Neuvosto katsoo, että perhe-elämästä kerrotut asiat olivat lähtökohtaisesti yksityisyyden piiriin kuuluvia, mutta niitä ei kohdistettu tiettyyn henkilöön ja haastateltava kertoi niistä yleisluontoisesti. Kantelijan yksityiselämästä ei siten paljastettu erityisen arkaluontoisia tietoja.

Kantelijan olennaisiksi asiavirheiksi katsomissa kohdissa oli kyse haastateltavan omista tulkinnoista ja kokemuksista. Avohuollon sijoituksen perusteista kertova kohta oli korkeintaan epätarkka. Huostaanotosta kerrottiin rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut asiavirhe.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Anssi Marttinen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Niko Nurminen, Kari Pyrhönen, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Margareta Salonen, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.

Tämä päätös on avattu 815 kertaa