Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 8018/UL/22

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 11.5.2022

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Kantelu 5.4.2022

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien digiversiossaan 4.4.2022 julkaisemiin kuviin Ukrainan Butšasta. Kantelun kohteena ovat:

- 4.4.2022 julkaistu juttu Butšalainen pappi kertoo, että venäläiset kielsivät ruumiiden hautaamisen: ”He välittivät vain ryöstelystä ja ihmisten tappamisesta” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008729080.html 

- 4.4.2022 julkaistu juttu Butšan tuho nousi sodan keskipisteeseen – Tämä kaupungin tapahtumista tiedetään https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008727468.html

- 5.4.2022 mobiilisovelluksen Päivän lehdet- osion kansi Butšan hautojen äärellä

-  5.4.2022 julkaistu pääkirjoitus Venäjä on pantava maksamaan sodasta hinta, joka saa maan polvilleen https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008728024.html 

Kantelijan mukaan Helsingin Sanomat mässäilee ruumiskuvilla läpi lehden. Kantelija toteaa, että ”aamulla lehteä aukaistessa silmiin lävähtää ilman varoitusta kuvia ruumiista yksi toisensa jälkeen, hyvin läheltä kuvattuna”.  Kantelija kertoo yrittäneensä turhaan piilotella kuvia 8-vuotiaalta lapselta. Kantelijan mukaan hän joutui jälleen kerran heti aamusta puhumaan sodasta ja kuolemasta, vaikka ei mielellään aloittaisi omaa tai lapsensa aamua näin, sillä lasta pelottaa ja ahdistaa. 

Kantelija kertoo yrittäneensä antaa esimerkkiä uutisten seuraamisen ja itsensä sivistämisen merkityksestä lapselleen ja kertoo toivoneensa, että lapsi seuraisi hänen esimerkkiään kasvaessaan. 
Kantelija toteaa, että ei voi kohta enää tehdä tätä, koska valtakunnan päälehti mässäilee ruumiilla eikä kunnioita sotarikosten uhreja. 

Kantelija toteaa, että sodassa kuolee ihmisiä, ja että sen pystyy ymmärtämään myös otsikoista ja itse artikkelin sisällöstä lukemallakin. Kantelija kysyy, tarvitseeko jokaiseen liittää kuva jonkun isästä, veljestä, pojasta, äidistä, sisaresta tai tyttärestä, joka makaa kuolleena kadulla? 

Kantelija toteaa ymmärtävänsä lehdistön oikeuden, vapauden ja velvollisuuden raportoida tapahtumista, ja odottavansakin sitä, mutta pyytää kiinnittämään huomiota kuvavalintoihin. 


Päätoimittajan vastaus 2.5.2022

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Helsingin Sanomat käsitteli laajasti Ukrainan Butšassa paljastuneita venäläissotilaiden tekemiä raakuuksia, muun muassa kaupungista löytynyttä joukkohautaa. Kyse oli sotarikoksista. Tapaus oli Ukrainan sodan käännekohta, johon kansainvälinen yhteisö reagoi voimakkaasti. Aihe oli laajasti käsittelyssä kaikissa kansainvälisissä medioissa.

Kantelijan mielestä Helsingin Sanomat syyllistyi tapausta uutisoidessaan ruumiskuvilla mässäilyyn, eikä kunnioita kuvissa esiintyneitä uhreja.

Päätoimittajan mukaan kantelijan näkemys on henkilökohtaisena inhimillisenä reaktiona ymmärrettävä, mutta perustaltaan virheellinen. Helsingin Sanomat toteutti Butšan kauheuksista uutisoidessaan tilanteessa äärimmäisen tärkeää tiedonvälitystehtävää.  Aihepiiriin liittyvä kuvitus on käynyt läpi perusteellisen harkinnan ennen julkaisua.  Kuvavalinnoilla ei ole mitään yhteyttä esimerkiksi lehden myynninedistämispyrkimyksiin ja mihinkään muuhun sensaatiohakuisuuteen.

Päätoimittaja toteaa, että Helsingin Sanomat suhtautuu lähtökohtaisen pidättyvästi väkivallan ja sen uhrien esittämiseen uutiskuvissa. Kuvavalinnoissa noudatetaan tarkasti Journalistin ohjeiden kohdan 28 linjauksia. Veriteoilla, väkivallalla ja uhrien kärsimyksillä mässäily ei kuulu Helsingin Sanomien journalistiseen linjaan. Eritoten poikkeuksellisissa uutistilanteissa kuvavalintojen kohdalla joudutaan kuitenkin harjoittamaan pohdintaa, jossa myös kuvan informaatioarvolla on olennainen merkitys. Journalistin ohjeiden kohdan 1 kirjauksella siitä, että journalisti on vastuussa ensi sijassa lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen, on näissä oloissa poikkeuksellisen suuri painoarvo. Sota on itsessään kauheaa, ja Venäjän barbaariset sodankäyntitavat tekevät siitä erityisen hirveän. 
 
Päätoimittaja toteaa, että Butšassa tapahtuneet sotarikokset ovat 2020-luvun maailmassa järkyttävä uutinen, ja uutiskuvilla on tämän dokumentoinnissa tavattoman tärkeä rooli. Uutiskuvien ja aiheesta kertovien reportaasien kautta luodaan  päivittäin historiankirjoituksen ensimmäisiä versioita.

Suomalaisella lukijalla on oikeus tietää, miten raakalaismaisesti lähinaapurimme toimii – ja tuosta pitää pystyä kertomaan. Tiedotusvälineiden tehtävä on välittää myös sodasta totuudenmukainen kuva.

Päätoimittajan mukaan erityisen tärkeää on Venäjän sotarikosten dokumentointi tuoreeltaan, autenttisin kuvin ja haastatteluin, kun teoista vahvoin perustein epäilty hallinto itse kieltää osuutensa veritekoihin. Maailma ei voi jäädä tässä tilanteessa valheiden vangiksi. Myös Suomessa tiedetään olevan väestöä, joka ei suostu uskomaan Venäjän hirmutekoja edes todeksi.

Päätoimittaja myöntää, että uutiskuvat Butšasta saattavat järkyttää yksittäistä lukijaa, mutta se ei ole peruste jättää niitä julkaisematta. Kuvien valinnassa on toteutettu perusteellista harkintaa, ja oikeilla valinnoilla on pyritty välttämään kaikkein raaimman materiaalin julkaisua sellaisenaan. Lukijan järkyttäminen ei tässäkään tilanteessa ole tavoite eikä itsetarkoituksellista. Kuvat ovat valittu siten, että vältetään tarpeettoman yksityiskohtaisten ruumiinvammojen esittely. Kuvat eivät lähtökohtaisesti esitä tunnistettavia ihmisiä, ja heidän ihmisarvoaan kunnioitetaan. 

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat on Ukrainan tapahtumien yhteydessä myös käyttänyt juttujen yhteydessä harkiten varoitustekstiä, jossa lukijalle kerrotaan heti jutun alussa, että sisältö saattaa järkyttää. Tällöin kyse on ollut eritoten kuvan ja tekstin yhteisvaikutuksen arvioinnista.

Uutiskuviin liittyvässä harkinnassa on syytä pitää mielessä myös se, että Butšan kauheuksista kertominen on mitä suurimmassa määrin työtä uhrien omaisten puolesta ja myös tulevien uhrien välttämiseksi. Venäjän rikosten paljastaminen vahvistaa osaltaan kansainvälisen yhteisön tahtoa järjettömän väkivallan kierteen lopettamiseksi.

Helsingin Sanomat katsoo, että sillä oli painavat journalistiset perusteet Butšan sotarikoksista kertovien uutiskuvien julkaisuun,  ja se on noudattanut JSN:n ratkaisukäytännöstäkin (esim. 7663/UL/21, 6440/SL/16) ilmeneviä periaatteita arvioidessaan kuvien julkaisua.  Paino julkaisupäätökseen liittyvässä kokonaisharkinnassa on ollut tapauksen poikkeuksellisuudella ja JO 1:n mukaisella yleisön oikeudella tietää Venäjän sotilasjoukkojen äärimmäisen julmasta toiminnasta, luotettavien suomalaistoimittajien todistamana. Kuvien julkaisu oli mitä suurimmassa määrin myös kannanotto Venäjän hyökkäystä vastaan, viattomien uhrien puolesta. Helsingin Sanomat on toiminut asiassa vastuullisesti, tiedonvälitystehtävänsä merkityksen tunnistaen ja hyvää journalistista tapaa noudattaen.

Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan jutuissa ja pääkirjoituksen yhteydessä kuvia Ukrainan Butšassa Venäjän hyökkäyksen jäljiltä paljastuneista raakuuksista, muun muassa kaupungista löytyneestä joukkohaudasta ja kaduilla makaavista siviilien ja sotilaiden ruumiista. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kuvissa ei lähtökohtaisesti esitellä tunnistettavia henkilöitä, vaikkakin yhden menehtyneen kasvojen profiili on näkyvissä. Kuvat on valittu myös siten, että on vältetty tarpeettoman yksityiskohtainen ruumiinvammojen esittely. Kuvien julkaiseminen ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomilla oli painavat journalistiset ja  yhteiskunnalliset perusteet julkaista poikkeuksellista kuvamateriaalia sodan uhreista. Kyse oli tapahtumista, joista yleisöllä oli oikeus tietää. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Aija Pirinen, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 833 kertaa