Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 8016/PL/22

Vastaaja: Meän Tornionlaakso

Asia: Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Ratkaistu: 11.5.2022

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Kantelu 3.4.2022

Kantelu kohdistuu Meän Tornionlaakso -lehden 27.1.2022 julkaisemaan juttuun, jonka otsikko on Kunta tiesi hoitokodin kohtalosta jo joulukuun puolivälissä. Jutun alku kuuluu: ”Ylitornion kunta tiesi käytännössä jo joulukuun puolivälissä, että Vesperkodin toiminta yksityisenä hoitokotina tulee hyvin todennäköisesti loppumaan.” 

Kantelija on kunnanjohtaja, jonka toimintaa jutussa arvioidaan.

JO 21: Kantelijan mukaan hänet mainitaan jutussa kuin hän olisi valehteleva, asioita peittelevä ja sähköpostiaan lukematon henkilö. Hänestä annetaan kuva tehtäviään holtittomasti hoitamattomana kunnanjohtajana. Kantelijan mukaan hänet mustamaalataan. Kantelijan mukaan toimittaja ei ollut kysynyt häneltä, koska hän sai tiedon hoivakodin palvelun lakkautumisesta. Hänen mukaansa hän ei tiennyt siitä 16.12.2021 vaan sai tiedon vasta 28.12.2021. Hänen mukaansa kukaan ei voinut tietää 16.12.2021, että Hoivatie Oy vetäisi jatkohakemuksensa [Valvirasta] pois. Kantelijan mukaan hän oli palkattomalla lomalla 18.–31.12.2021, jota ei jutussa huomioitu.

JO 10: Kantelun mukaan toimittaja ei tarkistanut hoivakodin asian käsittelyä kunnasta kunnanjohtajalta tai perusturvajohtajalta. Se, että kunta ei Valviralle puoltanut hoivakodin jatkoa 16.12.2021, ei tarkoita, että kunta olisi tiennyt Hoivatie Oy:n lopettavan toimintansa. Hoivatie Oy:lle annettiin aikaa 19.1.2022 saakka laittaa hoivakodin asiat kuntoon. Sen sijaan Hoivatie Oy ilmoitti 21.12.2021 Valviralle, ettei se hae jatkoa hoivakodin toiminnalle. Se, että kunta ei anna puoltavaa lausuntoa Valviralle, ei automaattisesti tarkoita, että toiminta lakkaa. Valvira voi myös antaa kehittämis- ja sovitteluehdotuksia molemmille osapuolille. Kunta ei ollut 16.12.2021 tietoinen, että Hoivatie Oy ei hae jatkoa toiminnalleen Ylitorniolla. Kantelun mukaan perusturvajohtaja on kertonut tästä toimittajalle, mutta sitä ei ole uutisoitu missään. Kantelija kertoo myös itse puhuneensa asiasta toimittajan kanssa puhelimessa, ilman vaikutusta.

Kantelija ei ollut tämän jutun tiimoilta yhteydessä toimittajaan tai päätoimittajaan. Hän ei pyytänyt virheen oikaisua tai lähettänyt tiedotusvälineen julkaistavaksi omaa kannanottoaan. Kantelija katsoo yleisesti, että kahden kunnan (Ylitornio ja Pello) peittojakelussa olleisiin juttuihin on turha laittaa oikaisuja seuraavan viikon levikiltään pienempään tilaajajakeluun. Oikaisu kuukauden päästä julkaistavassa seuraavassa peittojakelulehdessä olisi kantelijan mielestä jo turha.

Neuvosto otti kantelun käsittelyyn journalistin ohjeiden 10, 21 ja 22 näkökulmasta keskittyen siihen, olisiko lehden pitänyt kuulla kantelijaa samanaikaisesti tai jälkikäteen siten, että hän olisi voinut tuoda esiin kantelussa esittämiään näkökulmia.

 

Vastaus 24.4.2022

Meän Tornionlaakson päätoimittaja Minna Siilasvuo katsoo, ettei lehti ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Kantelun kohteena oleva juttu oli osa laajaa aukeaman kokonaisuutta samasta teemasta. Asiaa käsiteltiin monesta näkökulmasta. Myös kunnan tiedote yhdestä asiaan liittyvästä näkökulmasta julkaistiin sellaisenaan kantelun kohteena olleen jutun vieressä. 

Kantelussa puututaan kahteen asiaan eli jutun otsikointiin ja kärkeen sekä lehden raportointiin kunnanjohtajan menettelytavasta, mitä hän on missäkin lausunut ja lukenut tai jättänyt lukematta ja toimimatta. 

Kantelun perusteissa kantelija sanoo, että hänet mainitaan jutussa kuin hän olisi valehteleva, asioita peittelevä ja sähköpostiaan lukematon henkilö ja että hänestä annetaan kuntalaisille kuva kuin hän olisi tehtäviään holtittomasti hoitamaton kunnanjohtaja, ja että häntä mustamaalataan.

Kantelijasta ei ole väitetty mitään näistä.

Lehti ei ole pyytänyt kantelijalta kannanottoa, sillä juttu perustuu yksinomaan kirjallisiin lähteisiin ja kantelijan omaan lausumaan toisessa julkaisussa.

Jutussa käytetyt asiakirjalähteet ovat Ylitornion kunnan ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran sähköpostikirjeenvaihto, taustana aluehallintoviraston raportti hoitokodin hoidon tasosta sekä Lapin Kansan tekemä haastattelu (21.1.).

Lapin Kansan haastattelussa kunnanjohtaja toteaa, ettei hän ollut kuullutkaan hoitokotiyrityksen nimeä ennen kuin sen toiminta oli tulossa (kaatumassa) kunnan kontolle. Tämä päivämäärä on 28.12.2021. Kuitenkin jo 16.12.2021 ja 21.12.2021 kunnanjohtaja on ollut mukana liitettynä sähköpostikeskusteluun, jota ovat käyneet Ylitornion kunnan perusturvajohtaja ja Valviran ylitarkastaja.

Kyseisissä sähköpostikeskusteluissa mainitaan otsikkotasolla kyseisen hoitokotiyrityksen nimi sekä myös itse viestikeskustelussa, jossa nimi mainitaan moneen kertaan. Nimeä ei voi olla näkemättä ja lukematta, jos postiin on perehtynyt.

Kunnanjohtaja vetoaa kantelussa myös palkattomaan lomaansa 18.–31.12. Kunnanjohtaja on aiemmin todennut, että hänet saa kiinni, vaikka hän on lomalla.

Lehti tiedostaa, että toki kantelijalta olisi voitu kysyä kommentin, mutta se jätettiin tekemättä, jotta asiaa ei alleviivata turhaan kysymällä, onko kantelija valehdellut, lukeeko hän sähköpostiaan ja ymmärtääkö hän lukemaansa. Lehden tarkoitus ei ole mustamaalata tai tehdä kenestäkään tyhmää. Tässä tapauksessa asiat on haluttu kirjallisiin lähteisiin nojaten tuoda esiin mahdollisimman ”kuivasti”.

Miksi juttu julkaistiin kyseisessä peittojakelunumerossa? Se oli ensimmäinen numero, jossa se oli mahdollista julkaista sen jälkeen, kun Lapin Kansa oli julkaissut oman juttunsa, jossa kunnanjohtajan hämmentävät lausunnot tapahtumain järjestyksestä julkaistiin.

Lehti olisi ilman muuta julkaissut kantelijan vastineen, jos sellainen olisi tehty. Se olisi julkaistu printtiversiossa (joka tosin ei olisi ollut nopeimmillaan peittojakelussa kuten alkuperäinen juttu). Vastine olisi julkaistu myös lehden verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa ja jaettu sitä kautta myös kunnassa toimivaan puskaradioon, jolloin tavoittavuus olisi ollut hyvä. Tällä tavoin on menetelty esimerkiksi eräässä toisessa jutussa.

Päätoimittajan mukaan asiat on tarkistettu mahdollisimman hyvin (JO 10). Koska Meän Tornionlaakson juttu perustuu asiakirjalähteisiin, voidaan pohtia, miten tarkkaan yleisesti ottaen luotettavina pidetyt kirjalliset lähteet pitää tarkistaa. Olisiko esimerkiksi Valviran ja Ylitornion kunnan käymä kirjeenvaihto pitänyt tarkistaa ja keneltä?

Lehti on hoitokotiasian kokonaisuudessa pyrkinyt selvittämään asiain ajallista kehittymistä esimerkiksi siten, että lehti lähetti kysymyksiä sähköpostilla kaikille kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja perusturvalautakunnan jäsenille.

Vaikka kunta on antanut hoitokodille pitkälle tammikuulle aikaa laittaa asiat kuntoon, se ei samalla ole puoltanut uutta toimilupaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kanssa käymässään kirjeenvaihdossa. Tämä johtaa usein siihen, ettei lupaa myönnetä. Kuten jutussakin todetaan, on kunnan lausunto hyvin merkityksellinen siinä, myöntääkö Valvira lupaa vai ei. Päätoimittajan mukaan tässä tapauksessa näytti selkeältä, että lupaa ei ole tulossa, koska vanha lupa oli päättymässä vuoden lopussa.

Kunta tiedotti hoitokodin siirtymisestä 30.12. muun muassa omilla verkkosivuillaan siten, että kyse oli normaalista toimenpiteestä, jolla ”kunnan tavoitteena on kehittää kunnan tarjoamaa ikääntyneiden palvelua ja suunnitelmissa on tuottaa jatkossa tehostetun palveluasumisen lisäksi mahdollisesti myös kevyempää palveluasumista”. Sopimus oli tehty päivää aiemmin.

Päätoimittaja pohtii, miten on mahdollista, että kunnanjohtaja kuuli koko yrityksen nimestä vasta päivää ennen sopimuksen tekoa. Yksi median tehtävistä on selvittää asiallisesti käytettävissä olevin keinoin merkityksellisten asioiden tila ja taustat sekä tarvittaessa julkaista tiedot, jotka on siihen mennessä kohtuudella arvioitava luotettaviksi.

Päätoimittajan mukaan, kun kunnan tiedotus on paikoin ollut epäloogista, eikä kysymyksiin ole aina saatu vastauksia ja kyse on ollut erittäin merkittävästä seikasta, on lehdellä velvollisuus myös mahdollisin vajain tiedoin ja tulkinnoin olemassa olevasta tilanteesta nostaa asia julkisuuteen. 

Merkityksellisen juttuaiheesta tekee se, että hoitokodissa olevat vanhukset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa eivätkä yksin useinkaan pysty nostamaan esiin asiaansa, tässä tapauksessa huonoa hoitoa.

 

Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Meän Tornionlaakso arvioi jutussaan tapahtumaketjua, jossa yksityinen vanhusten hoivakoti siirtyi sijaintikunnan haltuun. Liikkeenluovutus tapahtui kiireellisesti joulun ja uudenvuoden välipäivinä viranhaltijapäätöksin, ja kunnan luottamushenkilöiden sivuuttaminen päätöksenteossa oli kirvoittanut paikkakunnalla kritiikkiä. Jutun pontimena oli kommentti, jonka kunnanjohtaja oli tehnyt Lapin Kansassa siitä, miten ja milloin hän sai tiedon hoivakodin muutoksesta. Jutussa lehti päätteli kunnan tienneen käytännössä jo aiemmin, että hoivakodin toiminta yksityisenä tulee hyvin todennäköisesti loppumaan vuodenvaihteessa. Lehti esitti, että kunnanjohtaja ei olisi lukenut virkapostiaan lähes kahteen viikkoon, tai että hän olisi kertonut tapahtumien ajallisesta etenemisestä harhaanjohtavasti julkisuudessa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa tehtiin tulkintoja, jotka olivat kantelun valossa kiistanalaisia. Lehden perusteet johtopäätöksilleen ilmenivät kuitenkin myös jutusta, joten lukijoilla oli mahdollisuus arvioida johtopäätösten paikkansapitävyyttä myös itse. Tietojen tarkistamisen osalta lehti täytti JO 10:n vähimmäisvaatimukset. Koska oikaisupyyntöä ei ole tehty, neuvosto ei voi ottaa kantaa siihen, olisiko jutussa ollut korjaamista vaativia olennaisia asiavirheitä. 

Neuvosto toteaa, että kantelijan näkemyksiä referoitiin jutussa kertomalla, miten hän oli aiemmin kommentoinut tapahtumia. Kantelijan kanta siitä, että lomat olivat vaikuttaneet tiedonkulkuun, kävi jutusta ilmi. Neuvosto katsoo, että kantelija ei joutunut jutussa asemaansa nähden niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla samassa yhteydessä laajemmin. Asemansa takia kantelijan täytyi sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia.

Kantelija ei pyytänyt lehdeltä oman kannanoton julkaisua. Neuvosto toteaa, että jakelumäärien vaihtelu ei ole riittävä perustelu jättää korjauspyyntö tekemättä tai oma kannanotto tarjoamatta. On tiedotusvälineen vastuulla huolehtia mahdollisen oikaisun tai oman kannanoton tavoittavuudesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Meän Tornionlaakso ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 706 kertaa