Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 8015/UL/22

Vastaaja: Turun Sanomat

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 25.5.2022

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Kantelu 31.3.2022  

Kantelu kohdistuu Turun Sanomien verkkosivuillaan 26.2.2022 julkaisemaan juttuun ”Henkilöauton kuljettaja kuoli kolarissa Marttilassa”. Kantelija oli kuolleen henkilön ainoa lähiomainen. 

Kantelija kertoo saaneensa tiedon isänsä kolarista ollessaan satojen kilometrien päässä mökillä. Kantelijan mukaan Turun Sanomien sivuilla oli tunnistettava kuva hänen isänsä autosta, ja kolaripaikka oli 2 – 3 kilometrin päässä hänen kodistaan pienellä paikkakunnalla. 

Kantelijan puhelimitse antaman lisäselvityksen mukaan viranomaistieto hänen omaisensa kuolemasta saavutti hänet vasta onnettomuusiltana, vaikka lehti oli kertonut asiasta jo aiemmin.

Kantelija toteaa, että tilanteen kuvannut henkilö voisi miettiä kuviansa ja lehdet sitä, mitä julkaisevat.  

 

Päätoimittajan vastaus 12.4.2022
 

Vastaavan päätoimittajan Jussi Orellin mukaan Turun Sanomat julkaisi ensimmäisen version kolariuutisesta  kello 13.50. Juttu perustui tuolloin käytettävissä olleisiin viranomaistietoihin, joiden mukaan kolarissa olisi loukkaantunut yksi ihminen. Ensijulkaisun aikana ei siten ollut tiedossa, että onnettomuudessa olisi ollut menehtyneitä. Tämä tieto tuli poliisilta vasta pari tuntia myöhemmin, minkä jälkeen verkkojuttua päivitettiin tiedolla siitä, että onnettomuus oli vaatinut kuolonuhrin. 

Päätoimittajan mukaan kuva onnettomuuspaikalta oli tavanomainen uutiskuva, jonka julkaisemisella ei tietoisesti haluttu aiheuttaa kärsimystä onnettomuuden uhrin läheisille.  Kuvan nopealla julkaisemisella julkisella paikalla sattuneesta onnettomuudesta oli olennainen merkitys muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi siitä, että kyseisellä tieosuudella oli sattunut onnettomuus ja että tie oli sen vuoksi ollut poikki. 

Päätoimittajan mukaan onnettomuusajoneuvo oli kuvattu siten, ettei siitä näkynyt rekisterinumeroa tai muita yksilöimisen mahdollistavia yksityiskohtia eikä onnettomuudessa osallisena olleita henkilöitä. Ulkopuolinen ei siten voinut tunnistaa, kenen ajoneuvosta oli ollut kyse tai kuka ajoneuvoa oli ajanut.

Onnettomuusajoneuvon kuljettajaa kuvailtiin jutussa viranomaistietojen pohjalta ”vanhemmaksi mieheksi”, mutta ei yksilöity häntä tarkemmin. Kuvaa otettaessa toimittiin paikan päällä hienotunteisesti eikä esimerkiksi pyritty erityisen lähelle onnettomuuteen joutuneita ajoneuvoja eikä ajoneuvoja kuvattu erityisen yksityiskohtaisesti. Osallisista ei myöskään pyritty hankkimaan erityisiä tietoja, vaan uutisointi pohjautui viranomaisilta saatuihin tietoihin.
 
Kyse on ollut normaalista onnettomuusuutisoinnista, jossa nopeudella on merkitystä muun muassa muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi, jotta mahdollisilta lisäonnettomuuksilta turmapaikalla vältyttäisiin. Juttu kuvineen oli lyhyt ja neutraali onnettomuusuutinen, jossa kerrottiin vain olennaiset käytettävissä olleet tiedot. Kuvankäyttö oli olennaista onnettomuudesta ja sen seurauksista kerrottaessa. 

Kuvan julkaiseminen verkkojutussa perustui tietoon, jonka mukaan onnettomuudessa olisi loukkaantunut henkilö. Tieto kuolemasta tuli vasta myöhemmin, jolloin se päivitettiin juttuun kello 16.24. Turun Sanomat on kantelijan kanssa käymässään sähköpostikirjeenvaihdossa pahoitellut uutisoinnin aiheuttamaa mielipahaa. Edellä mainittuihin tietoihin uutisointiprosessista perustuen Turun Sanomat katsoo, että se on toiminut normaalin uutisointiprosessin tapaan informatiivisesti mutta hienotunteisesti, eikä siten ole tapauksesta uutisoidessaan rikkonut hyvää journalistista tapaa. 


Ratkaisu  

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Turun Sanomat julkaisi verkkosivuillaan jutun juuri tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta, jonka vuoksi tie numero 10 oli suljettu. Juttua päivitettiin kahden ja puolen tunnin kuluttua kertomalla, että kolariautoa kuljettanut vanhempi mies oli menehtynyt. Juttu perustui viranomaisilta saatuihin tietoihin. Sen yhteydessä julkaistiin kuva onnettomuuspaikalta. Uhrin lähiomainen huomasi jutun ensimmäisen version lehden verkkosivuilta. Hän sai viranomaisilta tiedon omaisensa kuolemasta sen jälkeen, kun onnettomuuden uhrin menehtymisestä oli jo kerrottu lehdessä.

Aiemmissa ratkaisuissaan Julkisen sanan neuvosto on muistuttanut, että tiedotusvälineiden tulisi pyrkiä välttämään tilanteita, joissa lähiomaiset saavat tiedon kuolemasta median välityksellä.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa kuitenkin, että tässä tapauksessa liikenneonnettomuuden uhri ei ollut jutussa kerrottujen tietojen perusteella tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.



Ratkaisu tehty:
25.5.2022

Ratkaisun teki puheenjohtaja Eero Hyvönen
 

Tämä päätös on avattu 505 kertaa