Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7939/UL/22

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Ratkaistu: 6.4.2022

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Kantelu 4.1.2022

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 4.12.2021 julkaistuun juttuun, joka kertoo valokuvataiteilijan julkaisemasta kirjasta. Painetussa lehdessä jutun otsikko on Albumi: Kuvia pysäkeistä. Jutun verkkoversion otsikko on Pysäkillä aika kuluu.

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000008409934.html 

Kantelun mukaan jutun kuvatekstissä on laitettu kirjailija Lewis Carrollin nimiin sitaatti, joka ei ole Carrollin: ”’Miten pitkä on ikuisuus’, kysyy Liisa. ’Joskus vain yksi sekunti’, vastaa Valkoinen Kani.”

Kantelun mukaan tämä on olennainen asiavirhe, joka on otettu kritiikittömästi suoraan valokuvataiteilijan kirjasta. Kantelija lähetti toimitukseen mielipidekirjoitukseksi otsikoidun sähköpostiviestin, jossa hän kertoi virheestä. Hän ei saanut vastausta eikä virhettä oikaistu.

Kantelun mukaan tiedotusvälineiden tulee tarkistaa julkaisemiensa tietojen paikkansapitävyys, vaikka asiasisältö olisi aiemmin julkaistu jossain luotettavaksi arvioidussa lähteessä. Kantelijan mukaan kirjan Liisan seikkailut ihmemaassa koko teksti on saatavissa sähköisessä muodossa, ja sitaatin aitouden tarkistaminen olisi käynyt vaikeudetta ja nopeasti. Toimittaja olisi voinut myös kysyä asiaa kirjallisuudentutkijoilta.

Päätoimittajan vastaus 28.2.2022

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Helsingin Sanomat julkaisi Joulukuun 2021 Kuukausiliitteen Albumi-palstalla joitakin kuvia valokuvataiteilija Juha-Pekka Inkisen uudesta kirjasta Pysäkkiaikakirjat. Toimitus päätti julkaista kuvat yhdessä Inkisen omien kuvatekstien kanssa, koska ne olivat osa teosta ja lisäksi journalistisesta näkökulmasta osuvat. Asia kerrottiin jutun tekstissä: ”Myös tämän jutun kuvatekstit ovat teoksesta.”

Kuvatekstit olivat siis siteerauksia käsiteltävästä teoksesta. Päätoimittajan mukaan ratkaisu oli journalistisesti perusteltu.

Päätoimittajan mukaan neuvoston käsittelyyn ottama kysymys mahdollisesta asiavirheestä on aiheellinen. Kovin ilmeisestä virheestä ei ole kysymys, vaikka se Lewis Carrollin tuotantoon perehtyneen näkökulmasta voikin räikeältä ja itsestään selvältä vaikuttaa. Kyseinen sitaatti on merkitty mahdollisesti jopa tuhansissa lähteissä nimenomaan Carrollin nimiin. Toimitus pyrki selvittämään sitaatin alkuperää tätä JSN:lle annettavaa vastausta varten. Tässä tarkistustyössä meni useita tunteja, vaikka tiedettiin kantelun perusteella epäillä virhettä. Ilman tämänkaltaista etukäteistietoa virheen huomaaminen ja todentaminen ennen julkaisua olisi ollut erittäin epätodennäköistä ja jopa mahdotonta. Missään tapauksessa asia ei olisi ollut helposti tavanomaisen huolellisessa journalistisessa prosessissa tarkistettavissa, kuten kantelija väittää.

Päätoimittaja toteaa, että selvitystyön perusteella on ilmeistä, että kantelija voi olla väitteineen oikeassa. Sitaatti on selvityksen mukaan peräisin Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa  -elokuvasta, josta se on internetissä siirtynyt Lewis Carrollin nimiin. On toki mahdollista, että sitaatti on esiintynyt jossain jo ennen Burtonin elokuvaa. Tähän HS ei kuitenkaan onnistunut saamaan varmuutta.

Helsingin Sanomat katsoo tekemiensä tarkistusten pohjalta, että sitaatin lähteytys Lewis Carrollin nimiin on virhe. Kyse ei kuitenkaan ole Journalistin ohjeiden tarkoittamasta olennaisesta asiavirheestä. Toimitus ei ole laiminlyönyt tietojen tarkistamista. Kyse on tunnetusta sitaatista, jonka alkuperänä pidetään hyvin yleisesti, lukuisissa lähteissä Lewis Carrollia. Toimituksella ei ollut perusteltua syytä epäillä virhettä kuvatekstissä tai sen lähdetiedoissa.

Helsingin Sanomat kiinnittää huomiota myös siihen, että kuvateksti oli kokonaisuudessaan siteeraus valokuvataiteilija Juha-Pekka Inkisen teoksesta. Asia kerrottiin selkeästi lukijoille. On perusteltua tarkastella asiaa myös siitä näkökulmasta, että kuvatekstiin sisältyvä virhe on osa teoksesta tehtyä suoraa lainausta ja siten osa alkuperäistä teosta. Kuvatekstin korjailu olisi tuottanut poikkeaman suhteessa lainattuun teokseen. Myös tämä voitaisiin haastaa virheellisenä.

Kantelija on lähestynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitettä sähköpostitse 5.12.2021. Viesti on otsikoitu mielipidekirjoitukseksi ja osoitettu Kuukausiliitteen mielipidesivulle. Kuukausiliitteellä ei ole varsinaista mielipidesivua, vaikka ajoittain lehden kirjoituksia koskevia lukijoiden kommentteja julkaistaankin. Oikaisujen osalta Kuukausiliite noudattaa HS:n käytäntöjä.

Kantelijan viestiä toimitukselle ei tulkittu oikaisupyynnöksi, vaan hänen pyrkimyksekseen saattaa mielipiteensä Kuukausiliitteen lukijoiden tietoon. Päätoimittaja katsoo, että tällä on merkitystä sen arvioinnissa, kuinka lehti onnistui oikaisuprosessissaan tämän tapauksen kohdalla.

Kuukausiliitteen vastuuhenkilö sairastui joulukuun alussa. Lehteä koskevan palautteen ja mahdollisten oikaisupyyntöjen seuranta järjestettiin asianmukaisesti väliaikaisjärjestelyin, samoin kuin Kuukausiliitteen sisällöntuotannon ohjaus. Palautteen osalta tilapäisjärjestelyissä keskeinen tavoite oli havaita toimitukseen saapuneet oikaisupyynnöt riittävän ajoissa ja reagoida niihin. Tässä seulonnassa kantelijan lähettämä viesti ei aiheuttanut välittömiä toimenpiteitä, koska otsikko tai muut asiasanat eivät viitanneet oikaisuvaateeseen. Kantelijan viestin tulkinta mielipidekirjoitukseksi johtui viestin otsikoinnista ja tyylistä ja toisaalta siitä, että jutun sitaatit oli kerrotulla tavalla otettu Inkisen teoksesta ja niiden oikeellisuus suhteessa teokseen oli varmistettu. Lisäksi huomioiden kantelijan tarkkuus sitaatin osalta, on todennäköistä, että hän on otsikoinut viestinsä toimitukselle mielipidekirjoitukseksi harkiten, eikä vahingossa. Selkeään oikaisupyyntöön toimitus olisi varmuudella reagoinut ajoissa.

Helsingin Sanomat katsoo, että lehti on toiminut asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä, eikä lehti ole laiminlyönyt sellaisen korjaamista. Kantelijan viesti toimitukselle oli tarjous mielipidekirjoitukseksi, eikä kyse ollut oikaisupyynnöstä.

HS:n Kuukausiliitteeseen syntyi tämän kantelun ansiosta juttu, jossa käsiteltiin laajasti sitaattivirheitä, jotka elävät muun muassa internetissä omaa elämäänsä. Samassa yhteydessä kerrottiin ja oikaistiin Lewis Carroll -sitaatin alkuperää koskenut virhe sekä taustoitettiin tapausta. Päätoimittajan mukaan lukijoille välittyi jutun myötä poikkeuksellisen näkyvällä tavalla totuudenmukainen käsitys Liisan ja Valkoisen Kanin välisestä sananvaihdosta.

Neuvoston täydennys 6.4.2022. Kuukausiliite julkaisi seuraavan oikaisun sitaattivirheistä kertovaan juttuun: ”Oikaisu 2.4. kello 11.15: Jutussa väitettiin alun perin, että sitaatti, jossa Liisa kysyy Valkoiselta Kanilta, kuinka pitkä on ikuisuus, ei olisi Lewis Carrollin kirjasta Liisa Ihmemaassa vaan Tim Burtonin samannimisestä elokuvasta. Todellisuudessa sitaatti ei ole myöskään Burtonin elokuvasta, vaan sen alkuperä on edelleen toimitukselle epäselvä.”


Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite käsitteli jutussaan joulukuussa 2021 valokuvataiteilijan kirjaa. Jutun kuvateksteinä käytettiin kirjan kuvatekstejä, mikä kerrottiin lukijalle. Yhteen kuvateksteistä kuului siteeraus ”’Miten pitkä on ikuisuus’, kysyy Liisa. ’Joskus vain yksi sekunti’, vastaa Valkoinen Kani.” Sitaatti oli merkitty Lewis Carrollin nimiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa sekä Helsingin Sanomien että omien selvitystensä perusteella, että sitaatti ei ole kirjailija Carrollin.

Neuvosto toteaa, että kuvatekstissä oli olennainen asiavirhe, vaikka kyse oli valokuvataiteilijan teoksen siteeraamisesta. Lehdellä oli perusteet luottaa lähteeseensä, joten se ei lyönyt laimin velvollisuutta tarkistaa tiedot ennakolta. Olennainen asiavirhe on kuitenkin korjattava, kun siitä on saatu tieto.

Lehden kantelijalta saama viesti oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi, minkä takia lehti ei ollut suhtautunut siihen korjauspyyntönä ja siihen sisältynyt tieto virheestä oli jäänyt huomiotta. Lehti korjasi virheen julkaisemalla uuden jutun sekä verkossa että painetussa lehdessä saatuaan neuvostolta tiedon kantelusta. Alkuperäiseen verkkojuttuun tehty korjaus on puutteellinen, sillä lehti ei merkinnyt juttuun, miten ja milloin sitä on korjattu. Kokonaisuudessaan korjausten huomioarvo oli kuitenkin riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Korjauksen viivästyminen ei tässä tapauksessa johda langettavaan päätökseen, sillä neuvosto katsoo kantelijan viestin otsikoinnin vaikuttaneen olennaisesti viivästymiseen.

Lehden tekemässä korjauksessa lehti väitti sitaatin alkuperäksi Tim Burtonin ohjaamaa Alice in Wonderland -elokuvaa. Myöhemmin tämäkin väite osoittautui lehden mukaan virheelliseksi, ja lehti korjasi uuden virheen oikaisuna seuraavassa numerossa. Neuvosto ei tarkastele tässä yhteydessä uuden virheen oikaisun asianmukaisuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 818 kertaa