Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7871/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Ratkaistu: 2.3.2022

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Kantelu 2.11.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden 21.10.2021 julkaisemaan juttuun, jonka otsikko on VBL: Ulla-Maj Wideroos käännytettiin leikkaussalin ovelta – rokottamattomat koronasairaat veivät kaikki tehohoitopaikat.

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/eb1d2b3b-f33e-48d4-9e78-964f9bc1ed60

Jutussa kerrotaan, että ”rokottamattomat koronasairaat veivät kaikki tehohoitopaikat” ja ”tehohoitopuoli oli täynnä rokottamattomia, koronatautiin sairastuneita potilaita”. Kyse oli Turun Yliopistollisesta keskussairaalasta ja tilanteesta 20.10.2021.

Kantelun mukaan artikkeli antaa ymmärtää, että TYKSissä oli tehohoitopuoli täynnä, mitä se ei ollut. Kantelijan mielestä toimittaja olisi voinut tarkistaa asian Turun kaupungin verkkosivuilta, jossa on kerrottu paikallinen tehohoitotilanne. TYKSin tehohoitokapasiteetin olisi voinut tarkistaa myös Suomen Tehohoitoyhdistykseltä, TYKSiltä suoraan ja Tehohoidon koordinoivasta toimistosta.

Kantelija toteaa, että STM:n ja THL:n tilannekatsauksesta koronavirustilanteesta 28.10.2021 käy myös ilmi, että TYKSin tehohoitokapasiteetista on ollut Covid-potilaiden käytössä noin 20 prosenttia artikkelin mainitsemana aikana, eikä sata prosenttia. Vapaita tehohoidon paikkoja on STM:n ja THL:n tilannekatsauksen mukaan ollut TYKSissä mainittuna aikana 20 prosenttia kapasiteetista.

Kantelija lähetti asiasta oikaisupyynnöt toimittajalle ja toimitukseen 27.10. ja 29.10. Hän ei saanut vastauksia eikä artikkelia korjattu.

 

Päätoimittajan vastaus 7.1.2022

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan Iltalehden uutinen on tyypillinen siteerausuutinen, joka perustuu muiden medioiden julkaisemiin uutisiin. Uutisen pääasiallisena lähteenä on Yleisradion julkaisema uutinen. Koska Vasabladetin uutinen oli julkaistu ensin, Iltalehden otsikossa viitataan siihen.

Päätoimittajan mukaan syystalven 2021 aikana koronakeskustelu kääntyi yhä enemmän siihen, miten koronasta oli tullut rokottamattomien epidemia. Vaikka tauti levisi myös rokotettujen suomalaisten keskuudessa, sairaalahoitoon joutui pääasiassa rokottamattomia. Koska erilaisia koronarajoituksia on perusteltu lähinnä sairaanhoitokapasiteetin riittävyydellä, sillä, miten paljon hoidettavana on nimenomaan rokottamattomia suomalaisia, on suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Samalla on havahduttu huomaamaan, että vaikka kapasiteetti on riittänyt koronapotilaiden hoitamiseen, osastojen täyttyminen on siirtänyt muita kiireettömiä ja jopa kiireellisiä hoitoja. Vaikka ilmiöstä oli uutisoitu jo aiemmin, Ulla-Maj Wideroosin tapaus antoi sille kasvot. Siksi myös Iltalehti päätyi siteeraamaan Vasabladetin ja Ylen uutista.

Päätoimittaja toteaa, että puhuttaessa sairaanhoidon ja erityisesti tehohoidon kapasiteetista on tärkeä hahmottaa, ettei kyse ole pelkästään erityshuoneista, sairaalasängyistä ja hengityskoneista vaan ennen kaikkea käytettävissä olevasta henkilökunnasta. Koronapotilaiden hoito vaatii enemmän henkilökuntaa kuin useimpien muiden potilaiden. Hoitohenkilökunnan sairastumisten, lomien ja muiden poissaolojen vuoksi käytettävissä oleva henkilökunta voi rajata tehohoidon kapasiteetin huomattavasti alhaisemmaksi kuin STM:n ja THL:n katsauksissa oleva teoreettinen sadan prosentin kapasiteetti antaa ymmärtää. 

Päätoimittajan mukaan on merkityksetöntä saivartelua sanoa, ettei tehohoidon kapasiteetti ole täynnä, jos osastolla olisi sänkyjä muttei riittävästi henkilökuntaa. Jos osastolle ei voida ottaa uusia potilaita, sen kapasiteetti on käytetty, olipa pulaa sitten hoitajista tai sängyistä. Samalla tavalla on merkityksetöntä, etteivät koronapotilaat käytä koko teoreettista kapasiteettia, jos he täyttävät kaiken käytettävissä olevan kapasiteetin.

Kantelija vetoaa THL:n ja STM:n ajankohtaiskatsaukseen ja siinä ilmoitettuun täyttöasteeseen verrattuna sadan prosentin kapasiteettiin. Katsauksen mukaan TYKSin tehohoidon kapasiteetista olisi ollut vapaana 20 prosenttia. Päätoimittaja toteaa, että jos tämä pitäisi paikkaansa, kyseistä sydänleikkausta ei olisi tarvinnut peruuttaa.

Journalistin ohjeiden kohta 8 lähtee siitä, että journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Iltalehti katsoo, että totuudenmukaista tiedonvälitystä on juuri se, että teoreettisten hoitopaikkojen sijaan puhutaan niistä paikoista, jotka oikeasti ovat käytössä.

Journalistin ohjeiden kohta 20 määrää, että olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä. Jotta Iltalehti olisi voinut rikkoa kohtaa 20, Iltalehden uutisessa olisi tullut olla olennainen asiavirhe. Iltalehti katsoo, ettei todellisesta hoitokapasiteetista puhuminen teoreettisen maksimikapasiteetin sijaan ole sellainen JO 20:n tarkoittama olennainen asiavirhe. Koska Iltalehden julkaisemassa uutisessa ei tältä osin ole olennaista asiavirhettä, Iltalehti ei ole voinut rikkoa JO 20:ta jättämällä oikaisematta kyseisen virheen.

Iltalehden uutisessa väitettiin alun perin, että ”rokottamattomat koronasairaat veivät kaikki tehohoitopaikat”. Päätoimittajan mukaan tämä muotoilu oli Ylen ja Vasabladetin uutisiin verrattuna hieman epätarkka, eikä Iltalehti ole kyennyt varmistamaan, pitääkö se täysin paikkansa.

Iltalehti korjasi muotoilun vastaamaan alkuperäisiä uutisia heti sen jälkeen, kun Iltalehden toimituksen johtoon oli tullut tieto oikaisupyynnöstä. Juttuun on lisätty tieto korjauksesta aivan kuten JO 20 edellyttää: ”Juttua muokattu 27.10. ja 17.12.2021: Täsmennetty 27.10. klo 17.40 Wideroosin kommenttia tehohoidon tilanteesta. 17.12. klo 14.20 poistettu otsikosta ja leipätekstistä virheellinen tieto teho-osaston täyttymisestä rokottamattomista koronapotilaista.”

Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana. 


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Iltalehti kertoi verkkojutussaan, että entisen poliitikon sydänleikkaus Turun yliopistollisessa keskussairaalassa oli siirtynyt viime hetkellä koronapotilaiden takia. Lehti kertoi otsikossa, että rokottamattomat koronasairaat olivat vieneet kaikki tehohoitopaikat. Tekstissä lehti kertoi, että tehohoitopuoli oli täynnä rokottamattomia, koronatautiin sairastuneita potilaita.

Julkisen sanan neuvoston selvityksen mukaan suurin osa TYKSin tehohoitopotilaista oli tapahtumien aikaan 20.10.2021 hoidossa muista syistä kuin koronan takia. Lehti oli saanut virheestä tuoreeltaan oikaisupyynnön, mutta oikaisi virheen vasta noin kahden kuukauden kuluttua saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli olennainen asiavirhe. Journalistin ohje 20 edellyttää korjaamaan olennaisen asiavirheen viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Lehden korjaus sekä viipyi että oli huomioarvoltaan vähäinen.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden vastuulla on huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle tulleet viestit käsitellään huolellisesti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Heidi Finnilä, Kyösti Karvonen, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.

Tämä päätös on avattu 3100 kertaa