Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7860/UL/21

Vastaaja: Ilkka-Pohjalainen

Asia: Lähdekritiikki

Ratkaistu: 2.2.2022

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Kantelu 21.10.2021

Kantelu kohdistuu Ilkka-Pohjalaisen juttuun, joka on julkaistu printtilehdessä 1.10.2021 otsikolla "Äärioikeistolaista poseerausta" ja netissä 30.9.2021 otsikolla "Fasismin tutkija vertaa perussuomalaisten poseerausta lapuanliikkeen historiaan: 'Suomalaiselle äärioikeistolle nyt ainut realistinen kanava poliittiseen valtaan'”.

Kantelija huomauttaa, että tutkija, joka esittää jutussa arvioitaan perussuomalaisista, on ollut hiljattain vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana. Tutkijan puoluetaustaa ei mainittu jutussa. Kantelun mukaan haastatellulla oli poliittinen motiivi vahingoittaa perussuomalaisia väittämällä, että he ovat kaikki pahoja ihmisiä. Kantelun mukaan jutussa verrattiin perussuomalaisia Hitleriin ja haastateltuun suhtauduttiin kritiikittä.


Päätoimittajan vastaus 10.12.2021

Vastaava päätoimittaja Markku Mantila katsoo, että Ilkka-Pohjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa seuraavin perusteluin.

1. Kyseessä on merkittäväksi kasvaneesta yhteiskunnallisesta liikkeestä tehty politiikan, aatteen ja ideologian arvio, joka on liitetty laajempaan historialliseen yhteyteen.

2. Median perustehtävä on arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia liikkeitä ja poliittisia puolueita.

3. Tohtori Oula Silvennoinen valikoitui haastateltavaksi asiantuntemuksensa vuoksi. Hänet on muun muassa vuonna 2017 palkittu yhtenä kolmesta kirjoittajasta Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla suomalaista fasismia käsittelevästä tutkimuksestaan ”Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet”. Silvennoinen osallistui esiselvitykseen sodanaikaisista ihmisluovutuksista. Esiselvitys johti sittemmin tutkimukseen ”Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55”. Tutkimuksesta syntyi hänen väitöskirjansa Suomen ja Saksan välisestä turvallisuuspoliisiyhteistyöstä 1933–44. Tutkimus on arvioitu historiapoliittisesti merkittäväksi. Silvennoinen toi päivänvaloon Natsi-Saksan viranomaisten toimintaa Suomessa sodan aikana. Nämä etsivät Neuvostoliiton sotavangeista juutalaisia ja kommunisteja, jotka lähetettiin surmattaviksi. Silvennoisen asiantuntemus ääriliikkeistä on kiistaton.

4. Silvennoinen toimii tällä hetkellä Suomen Akatemian akatemiatutkijana. Tehtävään pääsy edellyttää punnittuja akateemisia ansioita.

5. Silvennoisen julkaisema tutkimus on vertaisarvioitua. Hänen tunnettu taustansa vihreänä poliitikkona ei siten vähennä hänen akateemisuuttaan ja tutkimustensa pätevyyttä. Ilkka-Pohjalainen arvioi hänet ennen muuta tutkijaksi.

6. Historiantutkijoilla, kuten myös muiden tieteenalojen harjoittajilla, on ollut kautta vuosikymmenten sidonnaisuuksia eri puolueisiin. Puolue on vain yksi yhteiskunnallisen sidonnaisuuden muoto. Arvostetun akateemisen yhteisön jäsenenä Silvennoisen on noudatettava tarkasti tiukkaa tutkimuksen etiikkaa. Hänen akateemiset ansionsa ovat riittävät tekemään hänestä Ilkka-Pohjalaisen näkökulmasta uskottavan kommentoijan.


Ratkaisu

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Ilkka-Pohjalainen julkaisi Euroopan historian dosentin haastattelun, jossa hän arvioi perussuomalaista puoluetta muun muassa asettamalla sen kansainväliseen kontekstiin ja osaksi historiallista jatkumoa. Tutkija on käsitellyt työssään muun muassa radikaalin kansallismielisyyden historiaa. Jutussa ei mainittu, että tutkija oli kaksi ja puoli vuotta aiemmin ollut vihreiden eduskuntavaaliehdokas tai että hän toimii vihreiden varavaltuutettuna Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kantelija on huomauttanut lehdelle sähköpostitse tutkijan taustasta eduskuntavaaliehdokkaana, mutta ei ole maininnut viestissään mitään asiavirhettä, joka vaatisi korjaamista.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tutkijan puoluetausta ei ollut jutun aiheen kannalta niin olennainen seikka, että siitä olisi ollut välttämätöntä mainita jutussa. Jutun aiheeseen ei liittynyt hänelle konkreettista hyötymisen tai vahingoittamisen mahdollisuutta sen enempää kuin mitä mediassa haastatellulla tutkijalla yleensäkin on. Jutussa ei esimerkiksi käsitelty sellaista poliittista päätöksentekoa, jossa haastateltava on osallinen. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa. 

Journalistin ohjeet edellyttävät, että tietolähteisiin suhtaudutaan kriittisesti. Kantelija ei ole osoittanut jutusta esimerkiksi asiavirheitä, mikä olisi voinut osoittaa lähdekritiikin pettäneen. Jutussa ei ollut kantelussa esitettyä väitettä, että perussuomalaiset olisivat pahoja ihmisiä. Saksan natsipuolueeseen tutkija viittasi ainoastaan arvioidessaan yhtäläisyyksiä puolueiden toiminnan rakenteissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka-Pohjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1660 kertaa