Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7860/UL/21

Vastaaja: Ilkka-Pohjalainen

Asia: Lähdekritiikki

Ratkaistu: 2.2.2022

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Kantelu 21.10.2021

Kantelu kohdistuu Ilkka-Pohjalaisen juttuun, joka on julkaistu printtilehdessä 1.10.2021 otsikolla "Äärioikeistolaista poseerausta" ja netissä 30.9.2021 otsikolla "Fasismin tutkija vertaa perussuomalaisten poseerausta lapuanliikkeen historiaan: 'Suomalaiselle äärioikeistolle nyt ainut realistinen kanava poliittiseen valtaan'”.

Kantelija huomauttaa, että tutkija, joka esittää jutussa arvioitaan perussuomalaisista, on ollut hiljattain vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana. Tutkijan puoluetaustaa ei mainittu jutussa. Kantelun mukaan haastatellulla oli poliittinen motiivi vahingoittaa perussuomalaisia väittämällä, että he ovat kaikki pahoja ihmisiä. Kantelun mukaan jutussa verrattiin perussuomalaisia Hitleriin ja haastateltuun suhtauduttiin kritiikittä.


Päätoimittajan vastaus 10.12.2021

Vastaava päätoimittaja Markku Mantila katsoo, että Ilkka-Pohjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa seuraavin perusteluin.

1. Kyseessä on merkittäväksi kasvaneesta yhteiskunnallisesta liikkeestä tehty politiikan, aatteen ja ideologian arvio, joka on liitetty laajempaan historialliseen yhteyteen.

2. Median perustehtävä on arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia liikkeitä ja poliittisia puolueita.

3. Tohtori Oula Silvennoinen valikoitui haastateltavaksi asiantuntemuksensa vuoksi. Hänet on muun muassa vuonna 2017 palkittu yhtenä kolmesta kirjoittajasta Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla suomalaista fasismia käsittelevästä tutkimuksestaan ”Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet”. Silvennoinen osallistui esiselvitykseen sodanaikaisista ihmisluovutuksista. Esiselvitys johti sittemmin tutkimukseen ”Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55”. Tutkimuksesta syntyi hänen väitöskirjansa Suomen ja Saksan välisestä turvallisuuspoliisiyhteistyöstä 1933–44. Tutkimus on arvioitu historiapoliittisesti merkittäväksi. Silvennoinen toi päivänvaloon Natsi-Saksan viranomaisten toimintaa Suomessa sodan aikana. Nämä etsivät Neuvostoliiton sotavangeista juutalaisia ja kommunisteja, jotka lähetettiin surmattaviksi. Silvennoisen asiantuntemus ääriliikkeistä on kiistaton.

4. Silvennoinen toimii tällä hetkellä Suomen Akatemian akatemiatutkijana. Tehtävään pääsy edellyttää punnittuja akateemisia ansioita.

5. Silvennoisen julkaisema tutkimus on vertaisarvioitua. Hänen tunnettu taustansa vihreänä poliitikkona ei siten vähennä hänen akateemisuuttaan ja tutkimustensa pätevyyttä. Ilkka-Pohjalainen arvioi hänet ennen muuta tutkijaksi.

6. Historiantutkijoilla, kuten myös muiden tieteenalojen harjoittajilla, on ollut kautta vuosikymmenten sidonnaisuuksia eri puolueisiin. Puolue on vain yksi yhteiskunnallisen sidonnaisuuden muoto. Arvostetun akateemisen yhteisön jäsenenä Silvennoisen on noudatettava tarkasti tiukkaa tutkimuksen etiikkaa. Hänen akateemiset ansionsa ovat riittävät tekemään hänestä Ilkka-Pohjalaisen näkökulmasta uskottavan kommentoijan.


Ratkaisu

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Ilkka-Pohjalainen julkaisi Euroopan historian dosentin haastattelun, jossa hän arvioi perussuomalaista puoluetta muun muassa asettamalla sen kansainväliseen kontekstiin ja osaksi historiallista jatkumoa. Tutkija on käsitellyt työssään muun muassa radikaalin kansallismielisyyden historiaa. Jutussa ei mainittu, että tutkija oli kaksi ja puoli vuotta aiemmin ollut vihreiden eduskuntavaaliehdokas tai että hän toimii vihreiden varavaltuutettuna Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kantelija on huomauttanut lehdelle sähköpostitse tutkijan taustasta eduskuntavaaliehdokkaana, mutta ei ole maininnut viestissään mitään asiavirhettä, joka vaatisi korjaamista.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tutkijan puoluetausta ei ollut jutun aiheen kannalta niin olennainen seikka, että siitä olisi ollut välttämätöntä mainita jutussa. Jutun aiheeseen ei liittynyt hänelle konkreettista hyötymisen tai vahingoittamisen mahdollisuutta sen enempää kuin mitä mediassa haastatellulla tutkijalla yleensäkin on. Jutussa ei esimerkiksi käsitelty sellaista poliittista päätöksentekoa, jossa haastateltava on osallinen. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa. 

Journalistin ohjeet edellyttävät, että tietolähteisiin suhtaudutaan kriittisesti. Kantelija ei ole osoittanut jutusta esimerkiksi asiavirheitä, mikä olisi voinut osoittaa lähdekritiikin pettäneen. Jutussa ei ollut kantelussa esitettyä väitettä, että perussuomalaiset olisivat pahoja ihmisiä. Saksan natsipuolueeseen tutkija viittasi ainoastaan arvioidessaan yhtäläisyyksiä puolueiden toiminnan rakenteissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka-Pohjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1659 kertaa