Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

<< 1 2 3 4 >> 

Langettava 7848/UL/21

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Otsikko

Ratkaistu: 2.2.2022

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Kantelu 13.10.2021

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien otsikointiin. Kantelun kohteena on 13.10.2021 julkaistu verkkojuttu Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku – Moottori: Asia päätettiin ilman kunnollista kustannusarviota.

https://www.is.fi/autot/art-2000008326958.html

Kantelun mukaan artikkelin otsikko antaa ymmärtää, että liikennemerkkiuudistuksessa on ollut kyse sukupuolineutraaleista merkeistä, vaikka kyse on ollut yleisestä merkkien ilmeen uudistuksesta. Kantelun mukaan artikkelin otsikko on kuitenkin kirjoitettu tahallisen harhaanjohtavasti tiettyjen kansanosien raivoon lietsomiseksi. Kantelun mukaan totuus tulee esiin artikkelissa, tosin vasta loppupuolella, ja itse leipätekstissä mainitaan sukupuolineutraalius useita kertoja kontekstissa, jossa koko merkkiuudistus saadaan kuulostamaan vain sukupuolineutraaliuden takia tehdyltä. 

Kantelijan mielestä ammattijournalistin täytyy nykypäivänä jo tietää, että suuri osa ihmisistä perustaa käsityksensä artikkelin sisältöön sitä lukematta, pelkän otsikon ja kuvien perusteella. Kantelijan mukaan myös Ilta-Sanomien Facebook-sivuilla luettavissa olevista artikkelin kommenteista käy ilmi, että valtaosa kommentoijista ei ole artikkeleita lukenut, vaan kommentoi pelkän otsikon perusteella. Kun otsikko ja sisältö ovat kuitenkin selkeästi ristiriidassa keskenään, on kyse tahallisesta kuluttajan harhauttamisesta. Ilta-Sanomille tulisi vähintään huomauttaa, että artikkelin sisällön ja otsikon pitäisi vastata toisiaan.

Päätoimittajan vastaus 13.12.2021

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa, että kantelijan mielestä on harhaanjohtavaa puhua sukupuolettomista liikennemerkeistä, koska sukupuolineutraalius ei ollut liikennemerkkiuudistuksen keskeinen syy vaan kyse oli merkkien yleisestä ilmeen uudistuksesta. Kantelija ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että kyseinen ilmaus on osa vakiintunutta käytäntöä ja merkit itsessään ovat sukupuolettoman näköisiä. Otsikon termi sukupuoleton siis luonnehtii merkkien ulkonäköä. Kuten Ilta-Sanomien jutun kuvatekstissä selitetään: "Uudet liikennemerkit otettiin käyttöön kesäkuussa 2020. Kansan ja median suussa uudistus nimettiin nopeasti sukupuolineutraaliksi, sillä merkkien tutut mies- ja naisfiguurit katosivat tai vaihtuivat määrittelemättömiin pallopäähahmoihin." Sama selitys löytyy kuvatekstin lisäksi myös jutusta, jossa avataan sitten tarkemmin uudistuksen taustoja, joita ovat muun muassa yksinkertaisuus, havainnollisuus ja ohjelmistorajoitteet.

Vastaavalla tavalla sukupuolettomista merkeistä puhuvat muutkin tiedotusvälineet. Esimerkiksi Yleisradio otsikoi oman juttunsa näin: "Vuosikymmenien miesvalta on pian ohi — yhdessä Suomen yleisimmistä liikennemerkeistä kävelee kohta sukupuoleton pallopää" (https://yle.fi/uutiset/_3-10969277). Ylen juttu kuvailee uusia liikennemerkkejä näin: "Uudessa suojatien liikennemerkissä muutos on iso, sillä siinä kävelevä henkilö ei enää ole selkeästi mies. Tähän mennessä suojatien yli on liikennemerkissä kävellyt reipasaskelinen kovakuntoisen näköinen aikuinen henkilö, joka piirteiltään muistuttaa enemmän miestä kuin naista. Uusi suojatien liikennemerkki on olemukseltaan enemmän sukupuoleton ja iätön."

MTV on samoilla linjoilla. Otsikko: "Tältä näyttää sukupuoleton hahmo uudessa suojatiemerkissä"  (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-teille-noin-50-uutta-Iiikennemerkkia-talta-nayttaasukupuoleton-hahmo-uudessa-suoiatiemerkissa/7735842)

Aamulehden uudistusta käsittelevässä artikkelissa kerrotaan "sukupuolineutraaleista" henkilökuvista ja miljoonalaskusta. Otsikko: "Tampereen on uusittava kymmeniätuhansia liikennemerkkejä uuden lain mukaisiksi: "Jokainen maksaa noin satasen" — Miljoonien eurojen jättiurakkaan liittyy vielä yksi iso kysymys." Jutussa puhutaan "henkilökuvien muuttamisesta sukupuolineutraaleiksi". ( https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007425700.html).

Päätoimittajan mielestä yllä mainituista esimerkeistä käy ilmi, että sukupuoleton tai sukupuolineutraali liikennemerkki on terminä vakiintunut yleiseen käyttöön paitsi kansan suussa niin myös mediassa. Se on loogista: suomalaisille tutut merkithän ovat ulkoisesti muuttuneet siten, että hahmoista ei voi sukupuolia enää tunnistaa. Olisi erikoista, jos tätä jokaisen ihmisen nähtävissä olevaa muutosta ja tosiasiaa ei voisi journalismissa sanoa ääneen riippumatta siitä, mitkä kaikki asiat ovat itse uudistukseen vaikuttaneet.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomien otsikko kertoo, että a. liikennemerkit ovat entiseen verrattuna ulkonäöltään sukupuolettomia ja b. uudistuksesta on tullut iso lasku. Molemmat asiat ovat faktoja ja sukupuolettomuus/sukupuolineutraalius selitetään sekä kuvatekstissä että tekstissä.

Päätoimittajaa pyydettiin täydentämään vastaustaan sen osalta, kuinka lehti perustelee otsikon sanan "jo" ja kuinka se perustelee sanan "jo" erityisesti sukupuolettomien merkkien osalta.

Päätoimittajan mukaan jo-sanaa käytetään yleisesti korostamaan jotakin asiaa. Tässä tapauksessa ko. sanalla korostetaan sitä, että kustannukset hankkeesta ovat isoja eli, kuten jutusta käy ilmi, kymmeniä miljoonia euroja. Jo-sana viittaa siis otsikossa laskun suuruuteen. Sillä ei ole jo-sanan käytön osalta tässä yhteydessä mitään merkitystä, onko kyse sukupuolettomista liikennemerkeistä tai jostain toisesta hankkeesta. Ko. sanaa käytetään jatkuvasti mediassa korostamaan jonkun määrän suuruutta. Ilta-Sanomien juttu käsittelee liikennemerkkiuudistusta ja sen hintaa, johon jo-sanalla viitataan.


Ratkaisu

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

Ilta-Sanomat otsikoi liikennemerkkiuudistusta käsittelevän juttunsa "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku". Lehti kertoi jutussa, että kaikki liikennemerkit uusitaan, mikä tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verorahojen käytön valvominen ja erilaisten uudistusten vaikutuksista raportoiminen on journalismin keskeisiä tehtäviä. Jutussaan Ilta-Sanomat toteutti tätä tehtävää kertomalla tieliikennelain uudistukseen liittyvästä kaikkien liikennemerkkien uusimisesta ja sen kustannuksista. Jutusta ilmeni riittävästi, ettei merkkiuudistuksen lähtökohtana ole ollut sukupuolten häivyttäminen merkeistä vaan laajempi muutostarve.

Neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomien otsikko käsitteli vain ihmishahmoja sisältäviä liikennemerkkejä. Otsikolle ei kuitenkaan löytynyt katetta jutusta, sillä jutussa ei eritelty lainkaan ihmishahmoja sisältävien merkkien uusimisen kustannuksia. Jutussa käsiteltiin ainoastaan arvioita siitä, mitä koko merkkiuudistus tulee maksamaan pitkän siirtymäajan aikana.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 15 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 5047 kertaa