Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7822/UL/21

Vastaaja: Salon Seudun Sanomat

Asia: Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 8.12.2021

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Kantelu 23.9.2021 

Kantelu kohdistuu Salon Seudun Sanomissa 16.9.2021 julkaistuun juttukokonaisuuteen, johon kuuluivat nettijuttu ”Someron kaupunginhallitus rikkoi kuntalakia – hallitus ylitti toimivaltansa ja laiminlöi tehtävänsä” sekä lehden printtiversiossa julkaistu uutisnosto ”Kaupunginhallitus rikkoi kuntalakia Somerolla” ja juttu ”Kuntalain rajat paukkuivat Somerolla. 

Kantelija huomauttaa, että Suomessa on käytössä syyttömyysolettama, joka on keskeisin ihmisoikeuksiin kuuluva periaate. Todistustaakka rikosasioissa kuuluu aina syyttäjille, ei sanomalehdille. Kantelijan mukaan myös hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama, eikä sanomalehden tule ennakolta ottaa kantaa syyllisyyteen. 

Kantelijan mukaan Salon Seudun Sanomat on syyttänyt Someron kaupunginhallitusta laittomasta päätöksestä. Samalla lehti laajentaa syytöksensä koskemaan kaupunginhallituksen yksittäisiä jäseniä sekä viranhaltijoita. 

Kantelijan mukaan jutut on laadittu niin, että yleisön on mahdotonta erottaa tosiasioita ja emeritusprofessorin arvioita toisistaan. Otsikoissa ja ingresseissä ei ole mainittu, että kyseessä on asiantuntijan arvio, vaan syyte on selkeästi tuotu totuutena esille. Kantelijan mukaan esimerkiksi  kuvatekstistä ei mitenkään voi tietää, kenen mielipide tai arvio on kyseessä. 

Kantelija on pyytänyt Salon Seudun Sanomia korjaamaan juttuaan. Lehti on vastannut kantelijalle seuraavasti: ”Toimittaja ei ole henkilökohtaisesti arvioinut tehtyä päätöstä, vaan on käyttänyt lähteenään Suomen tunnetuinta hallinto-oikeuden asiantuntijaa. Tekstikokonaisuudesta käy erittäin hyvin ilmi, että kyse on emeritusprofessorin arviosta.” 

Kantelija on aivan varma, ettei hallinto-oikeuden emeritusprofessori syytä ketään rikoksesta, ennen kuin asia on käsitelty tuomioistuimessa. 
Kantelijan mukaan jutun kirjoittaneella toimittajalla on pitkä kokemus Someron kunnallispolitiikasta ja hän on ollut tietoinen Someron Kaupungin hallintosäännöstä, jossa kaupunginhallitus on määrännyt tiedottamisen nimetylle viranhaltijalle, ei luottamushenkilölle. Kantelijan mukaan lehden tiedossa on myös ollut, että kokoukset ovat salaisia ja luottamushenkilöitä koskee salassapitovelvollisuus. Kantelijan mukaan on kohtuutonta vaatia luottamushenkilöltä kommenttia kokouksen sisällöstä. Kantelijan mukaan julkista on vain se, minkä pöytäkirjasta voi lukea. 

 

Päätoimittajan vastaus 11.11.2021 

Salon Seudun Sanomien päätoimittaja Ville Pohjonen toteaa vastauksessaan, että Someron urheilukentän peruskunnostus on herättänyt laajaa keskustelua paikkakunnalla, ja pitkään vireillä ollut hanke on jakanut voimakkaasti päättäjien mielipiteitä. Salon Seudun Sanomat on seurannut tarkkaan tämän asian eri vaiheita ja sen käsittelyä kaupungin toimielimissä.

Someron kaupunginvaltuusto on myöntänyt urheilukentän peruskorjaukselle 1,7 miljoonan euron määrärahan. Määräraha perustui arkkitehdin johdolla valmisteltuun hankesuunnitelmaan, jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt.

Someron kaupunginhallitus päätti 13.9.2021, että pesu- ja pukuhuonetiloja ei kunnosteta hankesuunnitelman mukaisesti ja koko urheilukentän peruskorjaus pitää laittaa uuteen valmisteluun uudelta pohjalta. 

Päätoimittaja toteaa, että valtuuston linjasta poikkeava ja epäselvä kaupunginhallituksen päätös aiheutti Somerolla keskustelua. Myös kaupunginjohtaja oli nostanut esille kaupunginhallituksen päätökseen mahdollisesti liittyvät ongelmat.

Tämän vuoksi lehti päätti kysyä asiasta hallinto-oikeuden emeritusprofessorinkantaa. Tässä erikoisessa tilanteessa kokeneen hallinto-oikeuden asiantuntijan arvio oli tarpeen, jotta lukijat voivat muodostaa oman käsityksensä tapahtuneesta.

Päätoimittajan mukaan emeritusprofessorin näkemys Someron kaupunginhallituksen päätöksestä on yksiselitteinen. Emeritusprofessorin mukaan kaupunginhallitus ei voi muuttaa valtuuston päätöstä eikä estää sen toimeenpanoa. Tämän arvion mukaan kaupunginhallitus on toiminut lainvastaisesti estäessään valtuuston päätösten täytäntöönpanon.

Päätoimittaja toteaa, että lehti ei ottanut kantaa kaupunginhallituksen päätösten laillisuuteen tai laittomuuteen, vaan uutisessa kerrottiin emeritusprofessorin arvio päätöksenteosta. Juttukokonaisuudesta käy selvästi ilmi, että viittaukset kuntalain rikkomisesta ovat tämän näkemyksiä ja mielipiteitä. Toimittajan tai lehden omia mielipiteitä uutisissa ei ollut. Oikaisua vaativaa asiavirhettä uutisessa ei ollut.

Sanomalehdellä ei ole pelkästään oikeus vaan myös velvollisuus seurata, miten päätöksenteko kunnassa toimii. Tässä tapauksessa kyse oli myös kunnallisen demokratian toimivuudesta. Kun kokenut hallinto-oikeuden asiantuntija katsoo, että kaupunginhallitus on menetellyt lainvastaisesti, niin tämä arvio on syytä tuoda yleisön tietoon, vaikka siitä ei vielä olekaan oikeuden päätöstä.
Kaupunginhallitus on poliittisesti valittu elin, jonka päätösten kommentointi kuuluu ensisijaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Tarkoitus oli, että puheenjohtaja olisi saanut vastata emeritusprofessorin kommentteihin ja perustella kaupunginhallituksen päätöstä heti samassa jutussa.(SSS 16.9.). Kaupunginhallituksen puheenjohtajaa tavoiteltiin useaan eri otteeseen puhelimella ja sähköpostiviesteillä, mutta hän ei vastannut lehden yhteydenottopyyntöihin. Tämä kerrottiin myös uutisessa.

Päätoimittajan mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan mielipidekirjoitus ”Someron päätöksenteossa ei ole ollut laittomuutta” julkaistiin sellaisenaan heti, kun se tuli lehdelle. Mielipidekirjoituksessaan hän viittasi Kuntaliiton lakimiehen lausuntoon kuitenkaan kertomatta lausunnon sisältöä. Lehti pyysi lausuntoa nähtäväkseen, ja se julkaistiin heti, kun lausunto lopulta saatiin.

Asiaa on päätoimittajan mukaan seurattu jälkeenpäin myös muissa uutisissa, kun uutta tietoa on tullut.


Ratkaisu 

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.  
 
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. 
Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Salon Seudun Sanomat julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan juttukokonaisuuden, jossa arvioitiin Someron kaupunginhallituksen samalla viikolla tekemää päätöstä. Päätös poikkesi kaupunginvaltuuston aiemmin tekemästä päätöksestä, joka koski urheilukenttäalueen ja rakennusten kunnostamista. Jutussa menettelyn laillisuutta arvioi hallinto-oikeuden asiantuntija. 

Lehti otsikoi juttukokonaisuuden osat seuraavasti: nettijuttu ”Someron kaupunginhallitus rikkoi kuntalakia – hallitus ylitti toimivaltansa ja laiminlöi tehtävänsä”, uutisnosto printissä ”Kaupunginhallitus rikkoi kuntalakia Somerolla” ja pääjuttu printissä ”Kuntalain rajat paukkuivat Somerolla”. Leipäteksti alkoi: ”Someron kaupunginhallituksen urheilukentän peruskorjauksesta tekemä päätös on kuntalain vastainen”. 

Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan vetoamalla syyttömyysolettamaan ja siihen, että jutuista ja niiden otsikoista ei käynyt ilmi, että kyseessä oli asiantuntijan tulkinta. Kantelijan mielestä lehden ei olisi pitänyt pyytää asiasta kommenttia kaupunginhallituksen puheenjohtajalta.
 
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että demokratian toimivuuden seuraaminen ja siitä raportointi ovat tiedotusvälineiden ydintehtäviä. Kyseessä oli paikallisesti merkittävä asia, josta kunnassa on kiistelty jo pidempään ja josta yleisöllä on oikeus saada tietoa. 

Neuvosto toteaa, että olisi ollut suotavaa, että juttukokonaisuuden otsikoista olisi käynyt selkeästi ilmi, että johtopäätös lain rikkomisesta perustui asiantuntijan näkemyksiin. Sen lisäksi leipätekstikin oli mahdollista ymmärtää niin, että lakia olisi  kiistattomasti rikottu. Kokonaisuudesta kävi kuitenkin ilmi, että kyse oli yhden asiantuntijan näkemyksistä. 

Neuvosto toteaa, että otsikoiden ei tarvitse olla tyhjentäviä. Juttukokonaisuuden otsikoille löytyi jutuista riittävä kate. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Neuvosto toteaa myös, että tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Salon Seudun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 
 

  
Ratkaisun tekivät: 
Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Margareta Salonen.
 
 
 

Tämä päätös on avattu 1344 kertaa