Langettava 8061/UL/22
Keskipohjanmaa

Ihmisarvo, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi historiapalstallaan uudelleen 50 vuoden takaisen uutisen, jossa kerrottiin räjähdyksessä kuolleen miehen nimi. Nimen julkaisu ja kuolinsyyllä spekulointi rikkoivat hienotunteisuuden vaatimusta. Arkaluonteiset yksityiskohdat loukkasivat yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7819/A/21

Vastaaja: Tekniikan Maailma

Asia: Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Ratkaistu: 8.12.2021

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Kantelu 17.9.2021 

Kantelu kohdistuu Tekniikan Maailman verkkosivuillaan 10.9.2021 julkaisemaan juttuun ”TM Rakennusmaailman pikakoe: Ryobi RY48RM76A -akkuajoleikkuri. Pätevä sähköinen ajoleikkuri sopii ympärivuotiseenkin käyttöön”
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17a-2021/tm-rakennusmaailman-pikakoe-ryobi-ry48rm76a-akkuajoleikkuri-pateva-sahkoinen-ajoleikkuri-sopii-ymparivuotiseenkin-kayttoon/

Kantelun mukaan Tekniikan Maailman julkaiseman jutun kirjoittaja on tunnettu rakennus- ja tekniikka-alan myynninedistämishankkeista. Kantelija epäilee, että kirjoittaja on saanut Ryobi-merkkisen ruohonleikkurin lainaksi sen maahantuojalta. Kantelijan mukaan toimittaja on myös tuottanut laitteen valmistajalle/maahantuojalle markkinointivideon (YouTube: https://www.youtube.com/watch?v=H7QYNeCWE9Y). 
 
Kantelun mukaan samassa yhteydessä toimittaja on tuottanut puolueettomaksi pikakokeeksi naamioidun jutun, joka on käytännössä pahimmasta ylistyksestä pyöristetty versio markkinointivideosta, vailla todellista kriittistä näkökulmaa testin kohteena ollutta ruohonleikkuria kohtaan.

Kantelun mukaan jutun yhteyteen oli alun perin liitetty sellaisenaan myös jo mainittu mainosvideo mitenkään eriyttämättä mainossisältöä tästä mainokselta näyttävästä jutusta. Kantelija kertoo huomauttaneensa lehdelle asiasta ja mainosvideo on sittemmin poistettu jutun yhteydestä.
 
Kantelun mukaan on syytä olettaa, että jutun kirjoittaja on saanut henkilökohtaista hyötyä sekä laitteen käyttöetuna että tuottamastaan mainosvideosta. Kantelija epäilee, että jutun kirjoittaja ei ole osa Tekniikan Maailman toimitusta ja koko jutun julkaiseminen sellaisenaan ja mainoksineen rikkoo ohjeiden kohtaa 2.

Kantelun mukaan jutun otsikolle "Pätevä sähköinen ajoleikkuri sopii ympärivuotiseenkin käyttöön" ei löydy itse jutusta katetta, koska laitetta on käytetty vain kesäoloissa ruohon leikkaamiseen ja kärrin vetämiseen. 
 
Kantelun mukaan akkukäyttöisen laitteen soveltuvuudesta talvikäyttöön tai mahdollisista ympärivuotista käyttöä varten tarkoitetuista lisävarusteista ei ole jutussa minkäänlaista mainintaa. Kantelun mukaan jutun yhteydessä esitelty mönkijän kärrin vetäminenkin vaati muutoksia testatun laitteen rakenteeseen – se ei sellaisenaan ollut sopiva edes ko. kärrin vetämiseen. 

Kantelun mukaan olisi oleellista kyetä osoittamaan esimerkiksi akun toimivuus talvikeleissä, kun erityisesti korostetaan sähkökäyttöisen, akkuvoimalla toimivan laitteen soveltuvuutta juuri ympärivuotiseen käyttöön. Myöskään mahdollisuudesta esimerkiksi leikkuupöydän irrottamiseen, joka olisi edellytys talvikäytölle, ei ole minkäänlaista mainintaa.

Kantelun mukaan jutussa kerrotaan itsestäänselvyytenä, että "Pienemmilläkin pihoilla tai kesämökeillä ajoleikkuri tuo varmasti helpotusta asukkaiden arkeen vuodenajasta riippumatta." Tämä ei kantelijan mukaan kuitenkaan mitenkään perustele otsikon väitettä.

Kantelun mukaan jutun väite, että akkukäyttöisiä edestä leikkaavia koneita ei olisi tarjolla ei pidä paikkaansa ja olisi ollut helposti tarkistettavissa yksinkertaisella Google-haulla.

Kantelija on liittänyt kanteluunsa jutun kommenttiosioon kirjoittamansa huomiot jutun sisällön puutteista, otsikon virheellisyydestä ja mainosvideon linkittämisestä juttuun. Toimitus on vastannut kantelijan mainosvideokommenttiin ja poistanut linkityksen.

Päätoimittajan vastaus 10.11.2021 

Tekniikan maailman vastaavan päätoimittajan Reijo Ruokasen mukaan Tekniikan Maailman verkkosivustolla julkaistiin 10.9. juttu, joka oli aiemmin julkaistu TM:n sisarjulkaisun TM Rakennusmaailman sivustolla 18.8. 2021.

Päätoimittajan mukaan kyseessä oli TM Rakennusmaailmalle tyypillinen käytettävyystestaus, josta käytetään yleisnimeä pikakoe. Samanlaisia pikakokeita on jokaisessa TM Rakennusmaailman numerossa.

Päätoimittajan mukaan tuotteen valmistaja tai maahantuoja eivät ole millään tavoin vaikuttaneet jutun sisältöön. Jutun yhteydessä ei ole tuotteen valmistajan tai maahantuojan mainoksia. Juttupäätös on tehty toimituksessa. Päätoimittaja toteaa, että toimitus ei myy mediatilaa eivätkä mediamyyjät osallistu toimituksen työhön tai kokouksiin.

Päätoimittaja toteaa, että kantelijan mukaan jutun kirjoittaja olisi saanut henkilökohtaista käyttöetua tuotteesta ja että kantelija mahdollisesti viittaa siihen, että laite on ollut toimittajalla testikäytössä useiden viikkojen ajan. Tästä on kantelijan mukaan syntynyt sellaista etua toimittajalle, että se rikkoo Journalistin ohjetta 4.

Päätoimittaja kertoo, että jutun kirjoittajalla oli testikäytössä pikakokeessa esitelty päältäajettava ruohonleikkuri useiden viikkojen ajan. Pitkän testiperiodin ansiosta laitteen ohjauksen vikaherkkyys paljastui ja viat myös raportoitiin jutussa selkeästi. Päätoimittajan mukaan normaalissa koeajossa viat eivät olisi käyneet ilmi. Päätoimittajan mukaan oli jutun kannalta pelkästään eduksi, kuten yleensäkin on, että toimittaja käytti testaamiseen reilusti aikaa. Päätoimittajan mukaan siitä ei syntynyt mitään henkilökohtaista käyttöetua, joka olisi rikkonut Journalistin ohjeita.

Päätoimittajan mukaan kantelun väite jutun kritiikittömyydestä ei pidä paikkaansa. Juuri pitkän testijakson ansiosta tuotteesta paljastui kaksi eri vikaa ohjauksessa. Viat eivät ole luonteeltaan vähäisiä.

Päätoimittaja vahvistaa, että jutun kirjoittaja ei ole vakituisessa työsuhteessa Tekniikan Maailmaan. Päätoimittajan mukaan kantelussa esitetään tästä syystä väite, että jutun julkaiseminen olisi rikkonut Journalistin ohjetta 2. Päätoimittaja toteaa, että avustajan käyttäminen ei merkitse journalistisen päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle.

Päätoimittajan mukaan jutun otsikolle ”Pätevä sähköinen ajoleikkuri sopii ympärivuotiseenkin käyttöön” löytyi kate heti jutun ensimmäisistä kappaleista, joissa kerrottiin, että sopivilla lisävarusteilla akkukäyttöinen päältä ajettava ruohonleikkuri on hyödyksi myös talviolosuhteissa. Koska laitetta on testattu kesäolosuhteissa, sen talviominaisuuksista ei ole tietenkään voitu tehdä tarkempaa arvioita.

Kantelussa kiinnitetään myös huomiota videoon, joka on ollut linkitettynä Tekniikan Maailman juttuun. 
Päätoimittaja toteaa, että jutun yhteydessä oli ollut linkki toimittajan omalle Youtube-kanavalle, jolla tämä oli julkaissut tekemänsä videon samasta laitteesta. Myöhemmin videosta julkaistiin editoitu versio laitevalmistajan omalla kanavalla.

Päätoimittaja toteaa, että Tekniikan Maailma julkaisee linkit lähdeaineistojen lisäksi sisältöihin, joiden toimitus arvelee kiinnostavan lehden yleisöä ja olevan sille hyödyksi. Päätoimittajan mukaan myös tuotteen valmistajan video voi olla hyvää palvelua yleisölle, mutta valmistajan oman videon linkittämiselle pitää päätoimittajan mukaan olla tavallista paremmat perusteet ja linkin yhteydessä pitää tehdä selväksi, kenen videosta on kyse.

Päätoimittajan mukaan jutun tehneen toimittajan omalla kanavallaan julkaisema video ei tuonut erityistä lisäarvoa Tekniikan Maailman lukijoille. Päinvastoin, sitä pidettiin huonona. Päätoimittaja toteaa, että kun videosta vielä julkaistiin versio tuotteen edustajan kanavalla, linkitys poistettiin. Päätoimittajan mukaan jutun yhteydessä kerrottiin, miksi ja milloin linkitys on poistettu ja miksi video ei vastannut toimituksen sisältöodotuksia.


Ratkaisu 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Tekniikan Maailma julkaisi testijutun, jossa esiteltiin päältäajettavien ruohonleikkureiden yleisominaisuuksia ja kerrottiin kokemukset yhden akkukäyttöisen koneen koekäytöstä. Juttuun oli linkitetty jutun kirjoittaneen toimittajan koneen markkinoijalle tekemä esittelyvideo, joka oli aiemmin julkaistu koneen markkinoijan somekanavalla. Jutun otsikossa todettiin, että sähköinen ajettava leikkuri sopii ympärivuotiseen käyttöön.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttu oli osittain tavanomaista kuluttajajournalismia. Tässä tapauksessa toimittajan kaksoisrooli jutun kirjoittajana ja koneen markkinointivideon tekijänä oli kuitenkin omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin.

Neuvosto toteaa, että lehti yhdisti journalistisen ja mainosmaisen sisällön siten, että niiden välinen raja hämärtyi. Neuvosto toteaa myös, että koneen ympärivuotiseen käyttöön viittaavalle otsikolle ei löytynyt katetta itse jutusta. Konetta oli testattu vain kesällä. Neuvoston selvityksen mukaan kyseiseen akkukäyttöiseen koneeseen ei ole tarjolla mitään talvikäyttöisiä lisävarusteita.

Lehti ei kuitenkaan ollut luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Avustajien käyttäminen tiedotusvälineiden sisällöntuottajana on alan tavanomainen käytäntö.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tekniikan Maailma on rikkonut Journalistin ohjeita 4, 8, 10, 15 ja 16 ja antaa sille huomautuksen.
 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Margareta Salonen.


 

Tämä päätös on avattu 2093 kertaa