Langettava 8061/UL/22
Keskipohjanmaa

Ihmisarvo, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi historiapalstallaan uudelleen 50 vuoden takaisen uutisen, jossa kerrottiin räjähdyksessä kuolleen miehen nimi. Nimen julkaisu ja kuolinsyyllä spekulointi rikkoivat hienotunteisuuden vaatimusta. Arkaluonteiset yksityiskohdat loukkasivat yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7804/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 19.11.2021

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 3.9.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 26.8.2021 sivuilla A6–A8 julkaistuun juttuun, jonka otsikko on "Itämeri on pinnan alla ainutlaatuinen maailmassa". Kantelun mukaan artikkelissa esitetty vertailu Itämeren ja Mustanmeren keskisyvyyksistä oli virheellinen. Artikkelissa väitettiin, että Mustanmeren keskisyvyys on lähes kymmenkertainen Itämereen verrattuna. Tekstissä ja graafissa kerrottiin kuitenkin, että Itämeren keskisyvyys on 54 metriä ja Mustanmeren keskisyvyys 1 250 metriä. Mustanmeren keskisyvyys on siis yli 20-kertainen.

Kantelija teki 26.8.2021 sähköpostitse oikaisupyynnön jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja 30.8.2021 sähköpostitse vastaavalle päätoimittajalle. Lisäksi hän kertoo tehneensä oikaisupyynnön myös Oma Sanoman kautta. Virhettä ei oikaistu, eikä kantelija saanut vastausta. Kantelija katsoo lehden rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtaa 20, joka koskee virheiden korjausta.

Lehti oikaisi virheen 23.10. saatuaan JSN:ltä tiedon kantelusta.

Päätoimittajan vastaus 17.11.2021

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Helsingin Sanomat julkaisi kotimaan sivuillaan 26.8.2021 laajan Itämeri-aiheisen juttukokonaisuuden. HS:n tiedetoimittajan laatimassa artikkelissa perehdyttiin erityisesti Itämeren ainutlaatuisuuteen. Jutussa muun muassa verrattiin Itämeren syvyyttä eräisiin muihin meriin maailmassa. Samalla sivulla julkaistussa grafiikassa oli vertailtu Itämeren, Mustanmeren ja Välimeren keskisyvyyksiä ja syvimpiä kohtia. Jutussa tai grafiikassa ei näiden lukujen osalta ollut virheellisyyksiä. 

Päätoimittaja myöntää, että tekstissä toimittajalle oli sattunut ajatusvirhe, kun hän päätteli Mustanmeren syvyydeltään lähes kymmenkertaiseksi Itämereen verrattuna. Todellisuudessa keskisyvyyksien ero oli yli 20-kertainen. Kyse on kiistatta virhepäätelmästä, vaikka samasta jutusta kyseisten merien keskisyvyys ja niiden artikkelin sisällön kannalta merkittävä ero selvisi hyvin havainnollisesti.

Kantelija kertoo lähestyneensä Helsingin Sanomia oikaisupyynnöllään usealla eri tavalla, sähköpostitse jutun kirjoittaneelle toimittajalle sekä vastaavalla päätoimittajalle ja tämän lisäksi vielä Sanomien tilaushallintaan tarkoitetun Oma sanoma -palvelun kautta lähetetyllä viestillä. Toimittajalle viesti ei ollut mennyt lainkaan perille, koska sähköpostiosoite oli Sanoman normaalista käytännöstä poikkeava. Inhimillisen virheen vuoksi oikaisupyyntö jäi ajoissa huomaamatta useammalta henkilöltä. Kyse ei ole ollut välinpitämättömyydestä tai siitä, että virheellisen tiedon tapahtunut julkaisu olisi pyritty millään muotoa kiistämään.

Virhe oikaistiin 23.10.2021 Helsingin Sanomissa ja lehden verkkosivuilla, kun asia tuli lehden tietoon. Päätoimittaja toteaa, että tapaus antaa jälleen kerran syyn varmistaa Helsingin Sanomien oikaisuprosessin pitävyys. Lehti on tältä osin ryhtynyt jatkotoimenpiteiden valmisteluun.

Helsingin Sanomat katsoo pyrkineensä toimimaan asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Oikaisupyyntöön reagoinnissa lehti kuitenkin aluksi epäonnistui inhimillisten syiden takia. Lehden näkemyksen mukaan väärin tehty johtopäätös artikkelissa ei täytä olennaisen asiavirheen määritelmää ottaen huomioon jutussa esitettyjen tietojen paikkansapitävyys.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
(...) Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomat julkaisi laajan tiedeartikkelin Itämerestä. Jutun tekstissä havainnollistettiin Itämeren ja Mustanmeren syvyyseroa kertomalla, että Mustanmeren keskisyvyys on lähes kymmenkertainen Itämereen verrattuna. Samassa yhteydessä numeroin esitettyjen keskisyvyyksien perusteella syvyysero on kuitenkin yli kaksikymmenkertainen. Lehti ei reagoinut sille osoitettuihin oikaisupyyntöihin. Lehti korjasi virheen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle jätetystä kantelusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomat on saanut viime vuosina toistuvasti neuvoston moitteita siitä, että sille lähetetyt oikaisupyynnöt jäävät huomiotta. Päätoimittaja on ilmoittanut lehden ryhtyneen toimiin oikaisuprosessin parantamiseksi.

Neuvosto toteaa, että merten syvyyseron havainnollistamisessa julkaistiin kiistaton laskuvirhe. Oikea tieto oli kuitenkin helposti pääteltävissä, sillä sekä tekstissä että jutun grafiikassa syvyydet ilmoitettiin oikein. Lisäksi merten vesimäärien eroa havainnollistettiin tekstissä toisellakin keinolla, kuvitelmalla vesien siirtämisestä altaasta toiseen. Tämä toinen havainnollistus oli laskettu oikein. Jutun kokonaisuudesta ei voinut saada ratkaisevasti virheellistä kuvaa todellisuudesta. Vaikka lehti korjasi virheen siitä tiedon saatuaan, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

 

Ratkaisun teki: Eero Hyvönen.

Tämä päätös on avattu 1407 kertaa