Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 7788/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 8.12.2021

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 18.8.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 9.8.2021 julkaisemaan juttuun ”Suomalaisasiantuntija IPCC:n raportista: Ensimmäistä kertaa ihmisen toiminta on aiheuttanut kaiken lämpenemisen”.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a0d364d7-8b6f-4608-ac1d-2c0ce557bb1f

Kantelun mukaan jutun ingressissä on virhe, kun siinä todetaan, että ”Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta”.

Kantelun mukaan myös jutussa on virhe, kun siinä todetaan, että ”[IPCC:n] Raportin mukaan maapallo on lämmennyt jo 1,1 asteen verran vuosista 1850–1900”.
 
Kantelun mukaan todellisuudessa IPCC:n raportin mukaan maapallon lämpötila oli 1,09 [0,95– 1,20] astetta korkeampi ajanjaksolla 2011–2020 kuin 1850–1900. (Global surface temperature was 1.09 [0.95 to 1.20] °C higher in 2011–2020 than 1850–1900.)

Kantelun mukaan IPCC:n oman ja Pariisin ilmastosopimuksessa käytetyn määritelmän mukaan ilmaston lämpenemistä seurataan vähintään 30 vuoden jaksoissa ja verrataan jaksoon 1850–1900. IPCC ei siis väitä ilmaston lämmenneen 1,1 astetta vaan ainoastaan, että 2011–2020 olivat keskimäärin 1,1 astetta lämpimämpiä kuin 1850–1900. Iltalehden toimittaja on siten joko
tahallisesti tai tahattomasti ymmärtänyt väärin IPCC:n raportin sisällön.
 
Kantelun mukaan kyse on siis maailmanlaajuisesta ilmiöstä, jossa esiteollista aikaa 1850–1900 verrataan milloin mihinkin ajanjaksoon.
Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttuaan 11.8.2021. Iltalehti oli ilmoittanut kantelijalle samana päivänä, että se oli kertonut jutussaan ainoastaan mitä IPCC oli sanonut raportissaan. Kantelija toteaa, että Iltalehti ei siis myöntänyt siteeranneensa IPCC:n raporttia virheellisesti, kuten niin monet muutkin mediat ympäri maailmaa.


Päätoimittajan vastaus 16.11.2021

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen toteaa, että Journalistin ohjeiden kohta 20 koskee asiavirheiden oikaisua. Jotta Iltalehti olisi voinut rikkoa JO 20:ta vastaan, kantelun kohteena olleessa uutisessa tulisi olla Journalistin ohjeiden tarkoittama olennainen asiavirhe.

Päätoimittaja toteaa, että pitää paikkansa, että vuonna 2015 solmitussa Pariisin ilmastosopimuksessa määritellään, että ilmaston lämpenemistä tarkastellaan vähintään 30 vuoden jaksoissa ja verrataan jaksoon 1850–1900. Uutisen kohteena olleessa raportissa IPCC kuitenkin käytti kymmenen vuoden mittausjaksoa eli vuosien 2011–2020 keskilämpötilaa.

Päätoimittajan mukaan kymmenen vuoden tarkastelujakson käyttö on perusteltua nykyisessä tilanteessa, jossa globaali lämpötila muuttuu nopeasti. Tarkastelemalla 30 vuoden ajanjakson keskiarvoa saataisiin lämpenemiselle arvo, joka ei kuvaisi lämpenemistä nykytilanteessa, vaan kuvaisi efektiivisesti lämpenemistä noin 15 vuotta sitten.

Käytännössä kantelija päätoimittajan mukaan katsoo, että Iltalehden olisi pitänyt IPCC:n raportissa esitettyjen lämpenemistietojen sijaan julkaista täysin toisiin aikasarjoihin perustuvia tietoja. Iltalehti katsoo, ettei raportissa esitettyjen tietojen siteeraamista voi pitää JO:n tarkoittamana olennaisena asiavirheenä, vaikka pitempää aikasarjaa käyttämällä lämpeneminen ei olisikaan yhtä voimakasta.

Erilaisten aikasarjojen ja mittausjaksojen vaikutusta havaittuun ilmaston lämpenemiseen voi kyllä pitää ainakin pientä piiriä kiinnostavana uutisaiheena. Se, ettei asiaan puututa yksittäistä IPCC:n raporttia koskevassa uutisessa, ei kuitenkaan ole olennainen asiavirhe.
 
Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei tietenkään ole ainoa, joka ei avannut tarkasti tarkastelujaksoja jutussaan. Suomen ympäristöministeriö muotoili tiedotteessaan 9.8., että Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna (https://ym.fi/-/ipcc-n-raportti-ihmisten-toiminta-on-aiheuttanut-ennennakemattoman-laajoja-ja-nopeita-muutoksia-ilmastossamme). Saman tyyppistä muotoilua käytti myös moni suomalaismedia, esimerkiksi Aamulehti kirjoitti, että tähän mennessä ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta 1800-luvun esiteolliselta ajalta lähtien. (https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000008180710.html) Myös Helsingin Sanomat kirjoitti näin: Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta 1800-luvun esiteolliselta ajalta lähtien. (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008167882.html)

Päätoimittaja myöntää, että Iltalehti, samoin kuin monet suomalaismediat, olisi voinut tuoda uutisessaan esiin tarkemmin minkälaisesta tarkastelujaksosta on kysymys. Tiedon puuttumista ei kuitenkaan voida pitää JO 20:n tarkoittamana olennaisena asiavirheenä. IL:n uutisessa ei myöskään virheellisesti sanota, että raportin tiedot olisivat Pariisin sopimuksen määritelmien mukaisia tai perustuisivat 30 vuoden mittausjaksoon. Pariisin sopimus ei missään tapauksessa velvoita eikä voi velvoittaa uutismediaa käsittelemään ilmaston lämpenemistä vain ja yksinomaan 30 vuoden mittausjaksoissa.

Päätoimittaja toteaa, että Iltalehden käyttämä muotoilu on yksinkertaistettu versio, mutta täysin oikea eikä lainkaan epätarkka muotoilu asiasta. Se vastasi täysin sitä, mitä uutisen kohteena olleessa IPCC:n raportissa todetaan. Iltalehden jutussa ei ole kyse tieteellisestä tekstistä vaan tieteellisen raportin yleistajuistamisesta, ja siksi on perusteltua, että kaikkia tieteellisiä yksityiskohtia ei avata. Tavallinen lukija ei myöskään oleta, että mikä tahansa ilmaistu ilmaston lämpenemistieto koskee aina 30 vuoden mittausjaksoa. 

Päätoimittaja toteaa, että koska Iltalehden julkaisemassa uutisessa ei ole olennaista asiavirhettä, Iltalehti ei ole voinut rikkoa JO 20:ta jättämällä oikaisematta kyseisen virheen.

 
Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin elokuussa julkaisemaan ilmastoraporttiin perustuneessa Iltalehden jutussa todettiin, että ”tähän mennessä ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta”. Kantelija piti väitettä virheellisenä, koska tieto perustui kymmenen vuoden mittausjaksolle 2011–2020. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei korjannut juttua.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehti siteerasi IPCC:n raportin kohtaa, jossa puhuttiin maapallon keskilämpötilasta vuosina 2011–2020. Iltalehti käytti tässä yhteydessä sanaa ilmasto määrittelemättä tarkastelujaksoa. Vakiintuneesti ilmastoa on tarkasteltu käyttämällä 30 vuoden mittausjaksojen keskiarvoja. IPCC on kuitenkin jo vuonna 2012 käyttänyt raportissaan ilmaston kuvaajina myös lyhyempiä tarkastelujaksoja. Olisi ollut suotavaa, että Iltalehti olisi kertonut tarkastelujakson pituuden. Neuvosto toteaa, että jakson pituuden puuttuminen ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe, koska jutussa ei väitetty, että tieto olisi perustunut 30 vuoden tarkastelujaksoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Margareta Salonen.

Tämä päätös on avattu 1230 kertaa