Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7698/UL/21

Vastaaja: Helsingin Uutiset

Asia: Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Ratkaistu: 25.8.2021

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Kantelu 9.5.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Uutisten 8.5.2021 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko on "Kun muutin Helsinkiin, oma auto ei käynyt mielessäkään" – nyt Ernest ajaa katumaasturilla, joka löi perheenisän ällikällä.

Kantelija katsoo, että jutussa on kyseessä auton markkinointi eli mainos. Tätä ei kerrota jutussa missään kohtaa. Kantelijan mielestä mainos on kömpelösti verhottu julkkishaastatteluksi.

Päätoimittajan vastaus 1.6.2021

Helsingin Uutisten 8.–9.5.2021 ilmestyneessä numerossa ilmestyi Tuhansien autojen Helsinki -autoteema, jossa julkaistiin tunnetun näyttelijän haastattelu. Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala kuvailee, että haastattelussa näyttelijä kertoo muun muassa, mitä autoilu merkitsee hänelle, millä autolla hän ajaa, minkälainen hänen autonsa on, miten hänestä tuli autoilija, mikä oli hänen ensimmäinen autonsa ja minkälainen kuljettaja hän on. Haastattelu julkaistiin 8.5.2021 myös Helsingin Uutisten verkkolehdessä.

Haastattelu oli konsernin yhteistä sisältöä, jonka oli tilannut ja käsitellyt Helsingin Uutisten sisarlehti Länsiväylä. Näyttelijän ja automerkin myyjän välinen kaupallinen yhteistyö tuli toimituksen tietoon vasta haastattelun julkaisun jälkeen. Kun kaupallinen yhteistyö tuli toimituksen tietoon, toimitus poisti verkkolehdestä näyttelijän sitaatin, jossa haastateltava kuvaili autonsa ominaisuuksia. Tapaus on käyty läpi niin toimituksen kuin toimituksen käyttämien freelancetoimittajien kesken.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja sopi haastateltavan kanssa, että jutussa käytetään haastateltavan lähettämiä kuvia. Yhtenä syynä oli viranomaisten koronaepidemian vuoksi antamat suositukset kontaktien välttämisestä. Kuvat ovat henkilökuvia, joiden keskiössä on haastateltava. Taustalla olevan auton merkki ei näy. Auton merkin tunnistaminen vaatii erityistä autotietoutta. Kuvista ei myöskään käy ilmi, missä autoliikkeessä kuvat on otettu.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Uutiset ei ole luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille. Haastattelun teosta, sisällöstä ja julkaisusta on päätetty toimituksessa (täsmällisemmin sanottuna haastattelun teosta ja sisällöstä on päätetty Länsiväylän toimituksessa ja julkaisusta Helsingin Uutisissa on tehty päätös Helsingin Uutisten toimituksessa). Haastateltava, automerkki ja sen myyjä eivät ole vaikuttaneet niihin. Näyttelijä valittiin haastateltavaksi autoteemaan, koska hän on lukijoita kiinnostava autoileva julkisuuden henkilö. Haastattelun kysymyksistä päätettiin toimituksessa. Näyttelijältä kysyttiin samat kysymykset kuin julkisuuden henkilöiltä, joita on haastateltu aiemmissa autoteemoissa. (JO 2)

Päätoimittaja myöntää, että Helsingin Uutisten olisi ollut hyvä suhtautua tietolähteeseensä kriittisemmin ja pyrkiä selvittämään, (tai oikeammin tarkistaa onko sisarlehti Länsiväylä selvittänyt), tekeekö tämä automerkkiinsä liittyvää kaupallista yhteistyötä. Ongelmana on päätoimittajan mielestä se, että julkisuuden henkilön kaupallisesta yhteistyöstä tekemät sopimukset eivät ole julkisia. Toimitus ei voi tietää varmuudella niiden olemassaoloa, kestoa ja sisältöä. Vastauspyynnössä mainittu automyyjän tiedote yhteistyöstä on julkaistu 10.2.2020 eli yli vuotta ennen juttua ja Youtube-video 13.7.2020. Toimituksellinen työ kävisi erittäin hankalaksi, jos toimituksen pitäisi hankkia tietoa haastateltavan tekemistä sopimuksista, jotka eivät ole julkisia ja joista haastateltava ei kerro toimitukselle. (JO 12) 

Päätoimittaja täsmentää edelleen, että tässä kohtaa termillä toimitus viitataan sisarlehti Länsiväylän toimitukseen, jossa ko. jutun journalistinen tilaus- ja käsittelyprosessi on tehty. Helsingin Uutisten toimituksen olisi silti ollut hyvä itsekin suhtautua valmiiseen juttuun kriittisemmin ja tehdä vastaava tarkistusprosessi vielä itse.

Päätoimittaja näkee, että Helsingin Uutiset on pitänyt ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston rajan selvänä. Haastattelu on tyypillinen autoteeman juttu, jossa julkisuuden henkilö kertoo autostaan ja autoilusta. Näissä jutuissa haastateltava voi esittää autostaan joko myönteisiä tai kielteisiä arvioita. Yleensä arviot ovat myönteisiä, koska muuten haastateltava tuskin olisi ostanut kyseistä autoa. Lukijan odotetaan ymmärtävän tämä asetelma. 

Suurin osa haastattelusta käsittelee muuta kuin haastateltavan autoa ja sen ominaisuuksia. Haastateltava kertoo muun muassa, mitä autoilu merkitsee hänelle, miten hänestä tuli autoilija ja minkälainen kuljettaja hän on. (JO 16) 

Päätoimittaja painottaa, että jutun syvin olemus tulee ilmi jo otsikon kohdassa ”Kun muutin Helsinkiin, oma auto ei käynyt mielessäkään”. Jo otsikko nostaa esiin varsin yleisen, Helsingissä korostuvan keskustelun oman auton tarpeesta ja yksityisautoilun ja julkisen liikenteen toimivuudesta arjen kulkumuotona.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.


Helsingin Uutiset julkaisi verkossa julkisuuden henkilön haastattelun, jossa haastateltu kertoi autoilustaan ja omasta autostaan. Juttu oli alun perin tehty saman konsernin toiseen lehteen, painetun lehden autoteemasivuille. Helsingin Uutiset ei ollut selvittänyt, että haastateltu teki markkinointiyhteistyötä autoliikkeen kanssa. Kun yhteistyö valkeni lehdelle, se poisti verkkojutusta osan sitaateista, joissa haastateltava kuvaili autonsa ominaisuuksia kehuvasti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, eikä kantelumateriaalissa mikään osoita lehden luovuttaneen päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. 

Haastattelussa julkisuuden henkilö kuitenkin puhui autostaan mainosmaisella tavalla. Myös kuvat viittasivat kaupalliseen yhteistyöhön. Lehden olisi tullut olla kriittisempi, sillä tieto haastatellun kaupallisesta kytköksestä automerkkiinsä olisi ollut helposti löydettävissä. Lähdekritiikin puute johti piilomainontaan. Lehti muokkasi juttuaan, mutta ei kertonut lukijoilleen haastatellun roolista edes saatuaan siitä tiedon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 12 ja 16, ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 2209 kertaa