Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7683/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 25.8.2021

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 15.4.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 17.3.2021 julkaistuun verkkojuttuun ”Kakkosluokan kansalaisia” ja painetussa lehdessä julkaistuun samansisältöiseen juttuun ”Muslimeja kohdellaan kakkosluokan kansalaisina”. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007864357.html

Kantelun mukaan juttujen väite, että Intiassa vuonna 2001 tapahtunut Godhran junapalo olisi ollut onnettomuus, ei pidä paikkaansa. Kantelun mukaan myös Ayodhyan aikaisemman Raman temppelin olemassaolon kuvaaminen uskomukseksi on niin harhaanjohtavaa, että sitä on pidettävä käytännössä virheenä. Kantelijan mielestä on ilmeistä, että 59 pyhiinvaeltajan uskonnollisesta vihasta ja politiikasta johtuneen murhan väittäminen onnettomuudeksi on olennainen asiavirhe, varsinkin kun joukkomurhasta seurasi laajaa julkisuutta saanut, ainakin tuhat uhria vaatinut uskonryhmien välinen yhteenotto. Kantelijan mukaan myös kysymys Ayodhyan hindutemppelin olemassaolosta on ollut Intian lähihistoriassa niin keskeinen konflikti, että temppelin olemassaolon todistavien arkeologisten tutkimusten jättäminen mainitsematta on erittäin olennaista. Kantelija toteaa, että vaikka HS:n vilpitön mielipide olisi, että junapalo oli onnettomuus ja temppeliä ei ollut olemassa, olisi mielipiteen kanssa ristiriidassa olevien tuomioistuinratkaisujen esiintuominen välttämätöntä Journalistin ohjeiden kohdan 11 noudattamisen kannalta. 

Kantelijan mukaan hänen kirjoittamansa näitä asiavirheitä koskeva kommentti julkaistiin verkkoartikkelin kommenttiosiossa, mutta HS ei muuttanut nettiartikkelia tai julkaissut minkäänlaista korjausta paperilehdessä.

Kantelija vetoaa seuraavaan lähteeseen, joka  osoittaa HS:n väitteen onnettomuudesta vääräksi: https://timesofindia.indiatimes.com/india/2002-godhra-burning-case-gujarat-high-court-commutes-death-for-11-convicts-to-life-in-prison/articleshow/61001808.cms

Kantelija vetoaa myös Ayodhyan kiistaa koskevaan artikkeliin, joka osoittaa, että Baburin moskeija rakennettiin temppelimäisen rakennelman raunioiden päälle: https://www.indiatoday.in/india/story/ayodhya-verdict-the-asi-findings-supreme-court-spoke-about-in-its-judgment-1617433-2019-11-09

Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttujaan. Lehti ei ole korjannut juttuja.


Päätoimittajan vastaus 25.5.2021

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että lehden Intian-avustajan reportaasissa käsiteltiin asiallisen neutraalisti, esimerkkitapausten kautta Intian vähemmistössä olevan muslimiväestön kokemuksia elämästään toisen luokan kansalaisina. Jutussa kuvattiin esimerkkihenkilöiden kertomana muun muassa asunnonostotilanteista, kohtelusta lentoaseman lähtöselvityksessä ja muista käytännön elämän kohtaamisista, joissa eriarvoisuus on tullut ilmi. Yleisemmällä tasolla ilmiöstä haastateltiin muun muassa delhiläisen yliopiston apulaisprofessoria. Myös ilmiön historiallista taustaa käytiin tarvittavassa määrin läpi.

Kantelija kertoo lähestyneensä artikkelin kirjoittanutta avustajaa oikaisupyynnöllä 18.3.2021 ja myöhemmin ”palautesähköpostiin” lähetetyllä viestillä. Kantelun liitetiedoista ei ilmene, mihin sähköpostiosoitteisiin mainitut viestit on lähetetty. Jutun on kirjoittanut lehden avustaja, jolla ei ole käytössään hs.fi-päätteistä sähköpostiosoitetta.

Kantelija lähetti oikaisupyynnön myös vastaavalle päätoimittajalle Kaius Niemelle 26.3.2021.
Oikaisupyynnöissään kantelija katsoo, että jutun kertomat tiedot Godhran junapalosta onnettomuutena ja että käsitys Raman temppelin olemassaolosta tuhotun Baburin moskeijan paikalla olisi vain uskomus, olisivat virheellisiä. 

HS katsoo, että kumpikaan mainituista jutun kohdista ei sisällä Journalistin ohjeiden tarkoittamaa oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä eikä niissä ole myöskään JO 11:n vastaisesti sekoitettu asiatietoja ja mielipiteitä keskenään.

Godhran junapalo on ollut kiistanalainen, vahvasti politisoitunut kysymys. Kantelija on oikeassa siinä, että tulipalosta on tuomittu lukuisa joukko ihmisiä syyllisinä tekoon. HS:n käsityksen mukaan tämä ei kuitenkaan erityisesti todista siitä, että junapalo olisi ollut hyökkäys hindupyhiinvaeltajia kohtaan.

Tulipaloa koskeva keskeinen tutkimustodiste on ns. Banerjee-komitean tekemässä selvityksessä, jonka mukaan Godhran junapalo oli onnettomuus. Myös esitutkinnalliset kuolinsyytutkimukset osoittivat tulen syttyneen vaunujen sisältä, eivätkä ne tue Gujaratin poliisin väitteitä junan sytyttämisestä ulkopuolelta. Poliisin on arvioitu päätyneen näkemykseensä paikallisen taustansa ohjaamana.

Aihetta on käsitelty muun muassa poliittisesti sitoutumattoman rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos IPCS:n julkaisussa. http://www.ipcs.org/comm_select.php?articleNo=1637

Godhran tapauksen politisoituneeseen oikeuskäsittelyyn ovat kiinnittäneet huomiota monet ihmisoikeusjärjestöt. Toisin kuin kantelija väittää, junatulipalosta langetettuja tuomioita ei voi pitää itsessään uskottavina todisteina tuhopoltosta. Käytännössä osavaltion poliisi ja oikeuslaitos ovat olleet toiminnassaan hyvin selektiivisiä suhteessa hinduihin ja muslimeihin. Junapalon jälkeen syntyneistä väkivaltaisuuksista ei tuomittu hinduja. Asiaan kiinnittää huomiota muun muassa Human Rights Watchin julkaisema raportti. 
https://www.hrw.org/reports/2003/india0703/Gujarat-05.htm

Godhran tulipalon syystä ei ole lopullista varmuutta, ja monet todisteet viittaavat enemmänkin spontaanisti edenneeseen tapahtumaketjuun kuin suunnitelmalliseen tuhopolttoon. HS:n kirjoituksen kuvaus tapahtumaketjusta, jossa hindupyhiinvaeltajien juna syttyi tuleen ja tulipalosta syytettiin muslimeja, on paikkansapitävä. Niin ikään on kiistatonta, että hindunationalistien tuolloin johtaman osavaltion ulkopuolisissa tutkimuksissa junapalo katsottiin onnettomuudeksi. Kuvaus pitää sisällään tiedon siitä, että tapauksen syistä on erilaisia näkemyksiä ja että muslimeita syytettiin tapauksesta. 

Kirjoituksessa olisi voitu vielä laajemmin tuoda esille tapauksen tutkinnan politisoituneisuutta, mutta HS:n käsityksen mukaan kirjoituksessa on annettu paikkansapitävät tiedot ja riittävä yleiskuva junapalon syttymissyystä ja sen kiistanalaisuudesta. Tällaisenaankaan kirjoituksessa ei siis ollut olennaista asiavirhettä.

Kirjoituksen maininta Baburin moskeijan paikalla alun perin olleesta Ram Janmabhoomi  -nimisestä hindujen pyhästä paikasta, Vishnu-jumalan Rama-inkarnaation oletetusta syntysijasta, pitää niin ikään paikkansa. Jutussa viitataan hindutemppeliin selityksenä sille, miksi tuhottu Baburin moskeija oli ollut kiistakapulana pitkään. Tarkka ilmaus on: ”Moni hindu uskoo, että sen paikalla oli alun perin hindutemppeli”. Tämä lause on paikkansapitävä, eikä kirjoituksessa oteta lopullista, ehdotonta kantaa uskomuksen todenperäisyyteen. Kyse on yhdestä kiistellyimmästä poliittis-uskonnollisesta kysymyksestä Intiassa. On kiistatonta, ettei moskeijan paikalla olleesta hindutemppelistä ole varmaa tai täysin luotettavaa tietoa. Toisaalta kirjoituksessa ei myöskään kiistetä temppelin olemassaolon mahdollisuutta. Huomattavaa on, että Raman synnyinsijana pidettyjä paikkoja on nimetty myös useista muista kohteista Intiassa, Afganistanissa ja Nepalissa.

Jutun tämäkään kohta ei sisällä oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä. On ilmeistä, että kantelija pyrkii oikaisuvaatimuksillaan ja kantelullaan vaikuttamaan siihen, että HS:n lukijoilleen tarjoama näkökulma Intian muslimiväestön ja hindujen välisiin jännitteisiin myötäilisi Intian hindunationalistien poliittista agendaa ja sen mukaista, enemmän tai vähemmän politisoitunutta historiankirjoitusta.

Edellä esitetyn perusteella on myös ilmeistä, että kirjoituksessa on neutraalisti ja paikkansapitävästi selostettu junapalon syttymissyytä ja hindutemppeliin liittyviä uskonnollis-poliittisia erimielisyyksiä. Kirjoituksessa ei siten ole kyse HS:n tai keneenkään muunkaan mielipiteistä tai muutoinkaan sepitteellisestä aineistosta eikä siinä ole JO 11 vastaisesti sekoitettu asiatietoja ja mielipiteitä keskenään.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Helsingin Sanomien jutuissa kuvailtiin muslimikansalaisten asemaa Intiassa. Jutuissa kerrottiin myös vuonna 2001 tapahtuneesta junapalosta ja hindutemppelin paikasta. Kantelijan mukaan lehti väitti virheellisesti junapalon olleen onnettomuus ja hindutemppelin paikan perustuvan uskomukseen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuissa sivuttiin kiistanalaista ja politisoitunutta Godhran junapaloa yksipuolisesti. Lukija olisi tällaisessa tapauksessa saanut kokonaisvaltaisemman ja tarkemman käsityksen, jos jutuissa olisi kerrottu, että niissä mainittujen tutkimusten jälkeen asia on edelleen kiistanalainen ja tapauksesta on annettu myös murhatuomioita. Helsingin Sanomien näkökulma ja tulkinta junapalon syystä perustui kuitenkin lehden omaan tiedonhankintaan ja asiasta tehtyihin raportteihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, eikä jutuissa ollut virheellistä väitettä. Kyseessä oli epätarkkuus eikä olennainen asiavirhe.

Neuvosto toteaa, että jutuissa ei kiistetty hindutemppelin olemassaoloa eikä niissä siltäkään osin ollut olennaista asiavirhettä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Tuomas Rantanen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1805 kertaa