Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin viranhaltijan sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana.
Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7683/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 25.8.2021

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 15.4.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 17.3.2021 julkaistuun verkkojuttuun ”Kakkosluokan kansalaisia” ja painetussa lehdessä julkaistuun samansisältöiseen juttuun ”Muslimeja kohdellaan kakkosluokan kansalaisina”. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007864357.html

Kantelun mukaan juttujen väite, että Intiassa vuonna 2001 tapahtunut Godhran junapalo olisi ollut onnettomuus, ei pidä paikkaansa. Kantelun mukaan myös Ayodhyan aikaisemman Raman temppelin olemassaolon kuvaaminen uskomukseksi on niin harhaanjohtavaa, että sitä on pidettävä käytännössä virheenä. Kantelijan mielestä on ilmeistä, että 59 pyhiinvaeltajan uskonnollisesta vihasta ja politiikasta johtuneen murhan väittäminen onnettomuudeksi on olennainen asiavirhe, varsinkin kun joukkomurhasta seurasi laajaa julkisuutta saanut, ainakin tuhat uhria vaatinut uskonryhmien välinen yhteenotto. Kantelijan mukaan myös kysymys Ayodhyan hindutemppelin olemassaolosta on ollut Intian lähihistoriassa niin keskeinen konflikti, että temppelin olemassaolon todistavien arkeologisten tutkimusten jättäminen mainitsematta on erittäin olennaista. Kantelija toteaa, että vaikka HS:n vilpitön mielipide olisi, että junapalo oli onnettomuus ja temppeliä ei ollut olemassa, olisi mielipiteen kanssa ristiriidassa olevien tuomioistuinratkaisujen esiintuominen välttämätöntä Journalistin ohjeiden kohdan 11 noudattamisen kannalta. 

Kantelijan mukaan hänen kirjoittamansa näitä asiavirheitä koskeva kommentti julkaistiin verkkoartikkelin kommenttiosiossa, mutta HS ei muuttanut nettiartikkelia tai julkaissut minkäänlaista korjausta paperilehdessä.

Kantelija vetoaa seuraavaan lähteeseen, joka  osoittaa HS:n väitteen onnettomuudesta vääräksi: https://timesofindia.indiatimes.com/india/2002-godhra-burning-case-gujarat-high-court-commutes-death-for-11-convicts-to-life-in-prison/articleshow/61001808.cms

Kantelija vetoaa myös Ayodhyan kiistaa koskevaan artikkeliin, joka osoittaa, että Baburin moskeija rakennettiin temppelimäisen rakennelman raunioiden päälle: https://www.indiatoday.in/india/story/ayodhya-verdict-the-asi-findings-supreme-court-spoke-about-in-its-judgment-1617433-2019-11-09

Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttujaan. Lehti ei ole korjannut juttuja.


Päätoimittajan vastaus 25.5.2021

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että lehden Intian-avustajan reportaasissa käsiteltiin asiallisen neutraalisti, esimerkkitapausten kautta Intian vähemmistössä olevan muslimiväestön kokemuksia elämästään toisen luokan kansalaisina. Jutussa kuvattiin esimerkkihenkilöiden kertomana muun muassa asunnonostotilanteista, kohtelusta lentoaseman lähtöselvityksessä ja muista käytännön elämän kohtaamisista, joissa eriarvoisuus on tullut ilmi. Yleisemmällä tasolla ilmiöstä haastateltiin muun muassa delhiläisen yliopiston apulaisprofessoria. Myös ilmiön historiallista taustaa käytiin tarvittavassa määrin läpi.

Kantelija kertoo lähestyneensä artikkelin kirjoittanutta avustajaa oikaisupyynnöllä 18.3.2021 ja myöhemmin ”palautesähköpostiin” lähetetyllä viestillä. Kantelun liitetiedoista ei ilmene, mihin sähköpostiosoitteisiin mainitut viestit on lähetetty. Jutun on kirjoittanut lehden avustaja, jolla ei ole käytössään hs.fi-päätteistä sähköpostiosoitetta.

Kantelija lähetti oikaisupyynnön myös vastaavalle päätoimittajalle Kaius Niemelle 26.3.2021.
Oikaisupyynnöissään kantelija katsoo, että jutun kertomat tiedot Godhran junapalosta onnettomuutena ja että käsitys Raman temppelin olemassaolosta tuhotun Baburin moskeijan paikalla olisi vain uskomus, olisivat virheellisiä. 

HS katsoo, että kumpikaan mainituista jutun kohdista ei sisällä Journalistin ohjeiden tarkoittamaa oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä eikä niissä ole myöskään JO 11:n vastaisesti sekoitettu asiatietoja ja mielipiteitä keskenään.

Godhran junapalo on ollut kiistanalainen, vahvasti politisoitunut kysymys. Kantelija on oikeassa siinä, että tulipalosta on tuomittu lukuisa joukko ihmisiä syyllisinä tekoon. HS:n käsityksen mukaan tämä ei kuitenkaan erityisesti todista siitä, että junapalo olisi ollut hyökkäys hindupyhiinvaeltajia kohtaan.

Tulipaloa koskeva keskeinen tutkimustodiste on ns. Banerjee-komitean tekemässä selvityksessä, jonka mukaan Godhran junapalo oli onnettomuus. Myös esitutkinnalliset kuolinsyytutkimukset osoittivat tulen syttyneen vaunujen sisältä, eivätkä ne tue Gujaratin poliisin väitteitä junan sytyttämisestä ulkopuolelta. Poliisin on arvioitu päätyneen näkemykseensä paikallisen taustansa ohjaamana.

Aihetta on käsitelty muun muassa poliittisesti sitoutumattoman rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos IPCS:n julkaisussa. http://www.ipcs.org/comm_select.php?articleNo=1637

Godhran tapauksen politisoituneeseen oikeuskäsittelyyn ovat kiinnittäneet huomiota monet ihmisoikeusjärjestöt. Toisin kuin kantelija väittää, junatulipalosta langetettuja tuomioita ei voi pitää itsessään uskottavina todisteina tuhopoltosta. Käytännössä osavaltion poliisi ja oikeuslaitos ovat olleet toiminnassaan hyvin selektiivisiä suhteessa hinduihin ja muslimeihin. Junapalon jälkeen syntyneistä väkivaltaisuuksista ei tuomittu hinduja. Asiaan kiinnittää huomiota muun muassa Human Rights Watchin julkaisema raportti. 
https://www.hrw.org/reports/2003/india0703/Gujarat-05.htm

Godhran tulipalon syystä ei ole lopullista varmuutta, ja monet todisteet viittaavat enemmänkin spontaanisti edenneeseen tapahtumaketjuun kuin suunnitelmalliseen tuhopolttoon. HS:n kirjoituksen kuvaus tapahtumaketjusta, jossa hindupyhiinvaeltajien juna syttyi tuleen ja tulipalosta syytettiin muslimeja, on paikkansapitävä. Niin ikään on kiistatonta, että hindunationalistien tuolloin johtaman osavaltion ulkopuolisissa tutkimuksissa junapalo katsottiin onnettomuudeksi. Kuvaus pitää sisällään tiedon siitä, että tapauksen syistä on erilaisia näkemyksiä ja että muslimeita syytettiin tapauksesta. 

Kirjoituksessa olisi voitu vielä laajemmin tuoda esille tapauksen tutkinnan politisoituneisuutta, mutta HS:n käsityksen mukaan kirjoituksessa on annettu paikkansapitävät tiedot ja riittävä yleiskuva junapalon syttymissyystä ja sen kiistanalaisuudesta. Tällaisenaankaan kirjoituksessa ei siis ollut olennaista asiavirhettä.

Kirjoituksen maininta Baburin moskeijan paikalla alun perin olleesta Ram Janmabhoomi  -nimisestä hindujen pyhästä paikasta, Vishnu-jumalan Rama-inkarnaation oletetusta syntysijasta, pitää niin ikään paikkansa. Jutussa viitataan hindutemppeliin selityksenä sille, miksi tuhottu Baburin moskeija oli ollut kiistakapulana pitkään. Tarkka ilmaus on: ”Moni hindu uskoo, että sen paikalla oli alun perin hindutemppeli”. Tämä lause on paikkansapitävä, eikä kirjoituksessa oteta lopullista, ehdotonta kantaa uskomuksen todenperäisyyteen. Kyse on yhdestä kiistellyimmästä poliittis-uskonnollisesta kysymyksestä Intiassa. On kiistatonta, ettei moskeijan paikalla olleesta hindutemppelistä ole varmaa tai täysin luotettavaa tietoa. Toisaalta kirjoituksessa ei myöskään kiistetä temppelin olemassaolon mahdollisuutta. Huomattavaa on, että Raman synnyinsijana pidettyjä paikkoja on nimetty myös useista muista kohteista Intiassa, Afganistanissa ja Nepalissa.

Jutun tämäkään kohta ei sisällä oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä. On ilmeistä, että kantelija pyrkii oikaisuvaatimuksillaan ja kantelullaan vaikuttamaan siihen, että HS:n lukijoilleen tarjoama näkökulma Intian muslimiväestön ja hindujen välisiin jännitteisiin myötäilisi Intian hindunationalistien poliittista agendaa ja sen mukaista, enemmän tai vähemmän politisoitunutta historiankirjoitusta.

Edellä esitetyn perusteella on myös ilmeistä, että kirjoituksessa on neutraalisti ja paikkansapitävästi selostettu junapalon syttymissyytä ja hindutemppeliin liittyviä uskonnollis-poliittisia erimielisyyksiä. Kirjoituksessa ei siten ole kyse HS:n tai keneenkään muunkaan mielipiteistä tai muutoinkaan sepitteellisestä aineistosta eikä siinä ole JO 11 vastaisesti sekoitettu asiatietoja ja mielipiteitä keskenään.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Helsingin Sanomien jutuissa kuvailtiin muslimikansalaisten asemaa Intiassa. Jutuissa kerrottiin myös vuonna 2001 tapahtuneesta junapalosta ja hindutemppelin paikasta. Kantelijan mukaan lehti väitti virheellisesti junapalon olleen onnettomuus ja hindutemppelin paikan perustuvan uskomukseen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuissa sivuttiin kiistanalaista ja politisoitunutta Godhran junapaloa yksipuolisesti. Lukija olisi tällaisessa tapauksessa saanut kokonaisvaltaisemman ja tarkemman käsityksen, jos jutuissa olisi kerrottu, että niissä mainittujen tutkimusten jälkeen asia on edelleen kiistanalainen ja tapauksesta on annettu myös murhatuomioita. Helsingin Sanomien näkökulma ja tulkinta junapalon syystä perustui kuitenkin lehden omaan tiedonhankintaan ja asiasta tehtyihin raportteihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, eikä jutuissa ollut virheellistä väitettä. Kyseessä oli epätarkkuus eikä olennainen asiavirhe.

Neuvosto toteaa, että jutuissa ei kiistetty hindutemppelin olemassaoloa eikä niissä siltäkään osin ollut olennaista asiavirhettä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Tuomas Rantanen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1039 kertaa