Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7679/UL/21

Vastaaja: Hufvudstadsbladet

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ratkaistu: 29.9.2021

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Kantelu 14.4.2021

Kantelu kohdistuu Hufvudstadsbladetin nettisivuillaan 8.4. ja painetussa versiossaan 9.4.2021 julkaisemaan juttuun "Vi måste lära våra söner att inte trakassera, våldta och mörda kvinnor".
https://www.hbl.fi/artikel/vi-maste-lara-vara-soner-att-inte-trakassera-valdta-och-morda-kvin nor/

Kantelun mukaan jutussa väitettiin virheellisesti, että Englannissa 97 prosenttia kaikista naisista olisi joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Kantelun mukaan oikea luku on 71 prosenttia. Kantelija viittasi  tuoreeseen tutkimukseen, jossa on todettu myös, että kun tarkastellaan Yhdistyneen Kuningaskunnan 18 – 24-vuotiaiden naisten ikäryhmää, häirintää kokeneiden osuus nousee 86 prosenttiin, ei 97 prosenttiin, kuten jutun korjauksessa väitetään. Kantelija huomautti korjauspyynnössään lehteä myös siitä, että tutkimus koski koko Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ei pelkästään Englantia.

Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei ole vastannut kantelijalle ja korjasi juttuaan vasta saatuaan tietää kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta viisi kuukautta korjauspyynnön jälkeen

Päätoimittajan vastaus 20.9.2021

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kantelun kohteena oleva teksti oli tyypillinen kolumni, jossa kirjoittaja esitti oman mielipiteensä laajemmasta ilmiöstä. Kolumnissa esitettiin näkemyksen tueksi tekstissä useita esimerkinomaisia lukuja ja tietoja. 

Päätoimittajan mukaan alkuperäisessä kolumnissa kerrottiin, että 97 prosenttia englantilaisista naisista oli kokenut seksuaalista häirintää. Luku perustui englantilaiseen kyselytutkimukseen, josta useat kansainväliset mediat uutisoivat. (https://www.unwomenuk.org/site/wp-content/uploads/2021/03/APPG-UN-Women-Sexual-H arassment-Report_Updated.pdf).

Päätoimittajan mukaan tieto oli kolumniin alun perin poimittu Open Access Government -sivustolta, joka kertoo tutkimuksesta edelleen nimenomaan otsikolla “Research finds that 97% of women in the UK have been sexuyally harassed” .(https://www.openaccessgovernment.org/97-of-women-in-the-uk/105940/)

Päätoimittaja toteaa, että JSN:n käsittelyynottopäätöksen jälkeen lehti on käynyt läpi tutkimusta tarkemmin ja on nyt oikaissut asian sekä verkkosivuillaan että painetussa lehdessä. 
Hufvudstadsbladet myöntää, että luvussa sekä yllämainitussa otsikossa on ollut epätarkkuus siltä osin, että uutisoitu luku on koskenut 18 – 24-vuotiaiden ikäluokkaa eikä kaikkia englantilaisia naisia. Kolumnista puuttui siis alun perin viittaus ko. ikäluokkaan tai vastaava tarkennus.

Päätoimittaja toteaa, että kyselytutkimuksen mukaan tämän ikäluokan nuorista naisista 86 prosenttia kertoi aktiivisesti kohdanneensa seksuaalista häirintää ja vain kolme prosenttia ei muistanut koskaan kokeneensa mitään häirintää. 97 prosenttia nuorista naisista on siis joko kokenut häirintää tai ei ainakaan sano, ettei ole kokenut sitä.

Päätoimittajan mukaan monet kansainväliset mediat uutisoivat 97 prosentin osuudesta tuoreeltaan. Vaikka osa tutkimuksesta uutisoinneista tiedotusvälineistä on sittemmin korjannut alkuperäisen luvun 97 prosentista 86 prosenttiin, ei 97 prosenttia sellaisenaan voi tämän ikäluokan osalta pitää yksiselitteisesti vääränä tai virheellisenä lukuna, koska ainoastaan kolme prosenttia katsoo yksiselitteisesti, ettei ole tullut häirityksi.

Päätoimittajan mukaan jutun kirjoittaja ei alun perin kiinnittänyt huomiota ikäluokkarajaukseen kirjoittaessaan 97 prosentista, mitä HBL ei edelleenkään ikäluokan osalta pidä virheellisenä. Kolumnissa ei keskitytty ko. tutkimuksen läpikäymiseen vaan muun argumentaation tueksi kerrottiin joitakin esimerkkejä korkeista häirintäluvuista.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Hufvudstadsbladet julkaisi netissä ja printtiversiossaan kolumnin, jossa väitettiin, että 97 prosenttia englantilaisnaisista olisi kokenut seksuaalista häirintää. Kantelija huomasi, että lehden tieto perustui vastikään julkaistuun tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan seksuaalista häirintää oli kuitenkin kokenut 71 prosenttia kaikista 18 – 55+ -ikäisistä naisista Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, eikä pelkästään Englannissa. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei korjannut juttujaan ennen kuin se sai tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta yli viisi kuukautta kantelijan korjauspyynnön jälkeen.

Neuvosto toteaa, että Hufvudstadsbladet käsitteli kolumnissaan yhteiskunnallisesti tärkeää asiaa. Kolumnissa oli kuitenkin olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että 97 prosenttia englantilaisnaisista oli kokenut seksuaalista häirintää, kun oikea määrä oli 71 prosenttia. Olennainen asiavirhe oli seurausta siitä, että lehti ei ollut tarkistanut tietojaan alkuperäisestä lähteestä. Neuvosto pitää jutussa epätarkkuutena termien Englanti ja englantilaiset käyttämistä, kun tarkoitetaan Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja sen kansalaisia. Kyseessä oli kuitenkin kolumni, jossa kielenkäyttö on vapaampaa, eikä asiassa ollut sekaantumisen mahdollisuutta.

Neuvosto huomauttaa, että lehti olisi voinut korjata olennaisen asiavirheen heti saatuaan kantelijalta sähköpostitse korjauspyynnön. Viesti oli selkeäsanainen ja siinä pyydettiin virheen korjaamista viipymättä. Korjauspyyntö oli lähetetty sekä päätoimittajalle että jutun kirjoittaneelle toimittajalle.  

Neuvosto toteaa, että Hufvudstadsbladet ei korjannut juttujaan Journalistin ohjeen 20 mukaisesti. Korjaus viipyi liian pitkään ja menetti siksi myös huomioarvonsa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisu tehty:
29.9.2021

Ratkaisun tekivät:
Kyösti Karvonen (1. varapuheenjohtaja), Heidi Finnilä, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt 


 

Tämä päätös on avattu 671 kertaa