7663/UL/21

Vapauttava

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.

 

Kantelu 4.4.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 2.4.2021 julkaistuun juttuun ”Maallikkotermein hän oli kuollut” – ensihoitajien mukaan George Floyd oli jo poissa, kun he saapuivat paikalle https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/26df7925-1862-4e62-ab5f-0397aa15faf4 

Kantelu kokonaisuudessaan: ”Uutis-artikkelissa on selkeästi rikottu ainakin journalistin ohjeiden kohtaa 28, mikä koskee hienotunteisuutta, kun käsitellään sairaus- ja kuolematapauksia. Jutussa on näytetty selkeästi kuolon uhrin kasvot. Tämä on täysin tarpeetonta ja erittäin ahdistavaa, varsinkin kun otetaan huomioon tapauksen korkea profiili.”

Päätoimittajan vastaus 5.5.2021

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen katsoo lehden toimineen hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana.

Päätoimittajan vastauksen mukaan Journalistin ohjeet lähtevät siitä, että sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta, ja hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen, joilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Päätoimittaja myöntää, että valokuva tuo esiin George Floydin sukupuolen ja ihonvärin. Kun ottaa huomioon kuvan kontekstin – poliisiväkivallan vastaiset mielenosoitukset, Black Lives Matter -liikkeen ja Floydin surmaamisesta syytetyn poliisin oikeudenkäynnin, Floydin kuvan julkaisemista ei voi pitää hänen etnisyyttään, sukupuoltaan tai ihmisarvoaan halventavana – onhan kuva kuolleesta Floydista noussut jo aiemmin juuri rasismia vastustavan liikkeen ikoniksi.  

Iltalehden vastauksen näkökulmasta julkaistu kuva on luonteeltaan dokumentaarinen uutiskuva yhteiskunnallisesti merkittävästä tapahtumasta. Se liittyy olennaisesti uutiseen, joka koski ensihoitajien todistusta siitä, että Floyd oli kuollut jo ambulanssin saapuessa paikalle.

Kantelussa arvioidaan päätoimittaja Kauppisen mukaan Journalistin ohjeiden kohtaa omasta subjektiivisesta lähtökohdasta. Kantelijan mielestä George Floydin kuvan julkaiseminen oli ”tarpeetonta ja ahdistavaa” etenkin, koska kyse oli ”korkean profiilin tapauksesta”.

Päätoimittajan vastauksen mukaan George Floydin kuolemaan johtaneet tapahtumat, poliisiväkivalta ja rakenteellinen rasismi ovat epäilemättä tarpeettomia ja ahdistavia. Lisäksi ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Journalismi ei demokratian perustana voi Kauppisen mukaan lähteä siitä, että ahdistavista asioista vaietaan ja ne sensuroidaan pois ihmisten näkyvistä. Yleisön tarve saada tietoja korkean profiilin uutistapahtumista on pikemminkin suurempi kuin pienempi – samoin journalistin vastuu ja velvollisuus näyttää tapahtumat. Kuvan voima uutisten välittäjänä on voimakkaampi kuin pelkän tekstin.

Journalistin ohjeiden kohdan 28 mukaan kuolemantapauksista ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Iltalehti ei päätoimittajan mukaan ole tehnyt George Floydin surmaoikeudenkäyntiin liittyen omaa tiedonhankintaa, vaan uutisointi on perustunut pelkästään uutistoimistotietoihin ja ulkomaiseen mediaan.

Toimitus harkitsee aina erityisen tarkkaan kuvien käyttöä silloin, kun kyse on onnettomuuksista ja rikosten uhreista. Päätoimittaja kirjoittaa, että lehti tekee julkaisupäätökset itsenäisesti. Ulkomaiden tapahtumista uutisoitaessa yksi pohdintaan vaikuttava asia kuitenkin on, lisääkö Iltalehden tapa uutisoida ja käyttää uutiskuvia esimerkiksi uhrin omaisten kärsimystä.

George Floydin tapauksessa ei päätoimittaja Kauppisen mukaan voida ajatella, että Iltalehden uutisointi lisäisi merkittävästi esimerkiksi kantelun kohteena olevan kuvan saamaa julkisuutta. Kuva kuolleesta George Floydista on levinnyt laajalti ulkomaisessa mediassa ja esimerkiksi mielenosoitusten kylteissä ja seinämaalauksissa.  Kuvan saama yleisö on verrattomasti suurempi kuin Iltalehden yleisö. Rasismia vastustavan ja ihmisarvoa kunnioittavan globaalin kansaliikkeen symboliksi nousseen kuvan julkaisematta jättäminen ei olisi päätoimittajan mukaan hienotunteisuutta vaan oleellisen ja yhteiskunnallisesti merkittävän uutisen peittelyä.

Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.  

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Iltalehden julkaisemassa kuvassa poliisin Yhdysvalloissa surmaama George Floyd makaa sairasauton sisällä paareilla. Hänen kasvonsa ja koko kehonsa ovat kuvassa nähtävissä. Myös ensihoidon työntekijä näkyy kuvassa, joka julkaistiin noin vuosi surman jälkeen poliisia vastaan nostetun oikeudenkäyntiuutisen yhteydessä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että väkivaltaisesti kuolleen ja tunnistettavissa olevan henkilön kuvan julkaisu on aina poikkeustapaus, joka vaatii tarkkaa harkintaa. Neuvosto on korostanut, että jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava ja tämä periaate voi koskea journalistisessa etiikassa myös vainajaa. Myös hienotunteisuusvaatimus on aina otettava huomioon, vaikka uhrin läheiset eivät välttämättä näkisikään julkaistua kuvaa.

Neuvosto katsoo, että tässä tapauksessa Iltalehdellä oli perusteet julkaista poliisin surmaaman ihmisen valokuva. Kuva liittyy tapaukseen, joka herätti laajaa kansainvälistä keskustelua ja mielenilmauksia rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan. Se on osa jatkumoa, jossa mm. videomateriaalilla on ollut keskeinen rooli erittäin tärkeän yhteiskunnallista aihetta koskevassa keskustelussa. Kuvan julkaisulla oli journalistinen asiayhteys, sillä kyse oli tapaukseen liittyneestä oikeudenkäynnistä, jossa kuvassa näkynyt ensihoitaja kertoi omista havainnoistaan surmapaikalla.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Arttu Saarinen, Riikka Mäntyneva, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Marja Aarnipuro, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.