Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin viranhaltijan sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana.
Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7619/UL/21

Vastaaja: Helsingin Uutiset

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ratkaistu: 12.5.2021

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Kantelu 24.2.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Uutisissa 13.1.2021 julkaistuun nettijuttuun, jonka otsikko oli kanteluhetkellä Maskipakko laajenee kouluissa – nyt myös 6. luokkalaisille maskit.

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Kantelija huomauttaa, että kyseessä oli maskisuositus eikä maskipakko. Kantelija katsoo, että suosituksen ja pakon eron on suuri, ja juttu antoi lukijalle asiasta virheellisen kuvan. Kantelija lähetti asiasta korjauspyynnön toimituksen sähköpostiin, mutta ei saanut vastausta. Viesti oli otsikoitu oikaisupyynnöksi. Juttua ei kanteluntekohetkellä ollut korjattu.
 

Päätoimittajan vastaus 29.4.2021

Vastaavan päätoimittajan Karri Kannalan mukaan pitää paikkansa, että toimitus ei ole vastannut 19.2. lähetettyyn oikaisupyyntöön. Vastaamattomuus johtuu siitä, että lukijan lähettämä viesti oli sähköpostiohjelman roskapostisuodattimen automatiikassa luokiteltu roskapostiksi ja ohjautunut siksi roskapostikansioon merkiten sen tekstillä SPAM.

Päätoimittajan mukaan viesti on näin ollen tavoittanut toimituksen vasta 15.4.2021, kun Julkisen sanan neuvosto pyysi kanteluun vastausta. Viestin tavoitettua toimituksen, juttua muokattiin heti 15.4. siten, että sana pakko poistettiin sekä otsikosta että tekstistä. Tieto oikaisusta/muokkauksesta löytyy myös jutun perästä.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Uutiset vastaa saamiinsa oikaisupyyntöihin aina viipymättä. Valitettavasti tässä tapauksessa alkuperäinen viesti ei ollut tavoittanut toimitusta. Päätoimittaja kuitenkin huomauttaa, että oikaisupyyntö on lähetetty toimitukseen vasta yli kuukausi itse uutisen julkaisun jälkeen. Oikaisupyyntöä ei myöskään koskaan lähetty esimerkiksi suoraan päätoimittajalle, toimituspäällikölle tai uutispäällikölle, vaikka lukija ei ollut saanut vastausta toimituksen yleiseen sähköpostiin lähetettyyn viestiin.

Päätoimittaja katsoo, että termi ”maskipakko” on koronan myötä niin puhekielessä kuin journalistisessa tekstissä muodostunut varsinkin pääkaupunkiseudulla yleistermiksi, jota on käytetty jo pitkään esimerkiksi Itäkeskuksen, joukkoliikennevälineiden, kauppakeskusten ja myös koulujen kohdalla, vaikka virallisesti kyse on valtaosassa tiloja omaehtoisesta ”maskipakosta” tai ”vahvasta maksisuosituksesta”. Jutussa todettiin jo alun perinkin selvästi, että maskia ei tarvitse pitää, jos terveydelliset syyt estävät. Lisäksi jutussa todettiin jo alun perinkin, että: ”Ratkaisu on tehty THL:n uuden maskisuosituksen pohjalta, joka laajeni kattamaan 12 vuotta täyttäneet. Jo aiemmin toisella asteella ja yläasteilla on käytetty kasvomaskeja.” 

Päätoimittajan mukaan jutussa alun perin käytetty termi maskipakko on perusteltu myös siitä näkökulmasta, että alakoululaisella ei juuri ole käytännön mahdollisuuksia vastustaa maskin käyttöä, kun opettaja jakaa koko luokalle maskit ja ohjeistaa ottamaan ne käyttöön. Päätoimittajan mukaan tätä vahvistavat myös Helsingin kaupungin Wilma-tiedotteen sanamuodot: ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on päivittänyt maskisuositusta perjantaina 8.1. Perusopetuksessa kasvomaskin käyttöä suositellaan kuudesluokkalaisille riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Helsingin kaupungin peruskouluissa kuudesluokkalaisten maskien käyttö aloitetaan keskiviikkona 13.1. Maskin käytölle on vahva suositus, ellei sille ole terveydellistä estettä. Jo aiemmin maskisuositus on koskenut yläasteen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita sekä henkilöstöä.”

Päätoimittaja katsoo, ettei kyseessä ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittama olennainen asiavirhe, vaikka toimitus sen palautteen saatuaan 15.4. juttuun täsmensi. Päätoimittaja toteaa, että Julkisen sanan neuvoston tulkintojen mukaan tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Uutiset julkaisi nettijutun, jossa uutisoitiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Myös uutisen otsikossa puhuttiin ”maskipakosta”, vaikka kyse oli suosituksesta. Lehti korjasi juttuaan muuttamalla maininnan pakosta suositukseksi, kun se sai tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta kolme kuukautta jutun julkaisemisen jälkeen. Kantelijan kahta kuukautta aiemmin lähettämä korjauspyyntö ei ollut päätoimittajan mukaan tavoittanut toimitusta, sillä se oli ohjautunut toimituksen yhteissähköpostilaatikon roskapostiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on vapaus valita käyttämänsä ilmaisut, kunhan yleisölle ei synny asiasta virheellistä käsitystä. Neuvosto toteaa, että koululaisten maskinkäyttösuosituksen kutsuminen pakoksi oli olennainen asiavirhe. Asia esitettiin jutussa yksiselitteisen virheellisesti.

Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti. Tässä tapauksessa kantelijan sähköpostiviesti oli selkeäsanainen ja se oli otsikoitu oikaisupyynnöksi, joten lehden olisi ollut mahdollista havaita viesti tarkistamalla roskaposti.

Journalistin ohjeet edellyttävät, että olennainen asiavirhe korjataan viipymättä ja siten, että korjaus tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Tässä tapauksessa korjaus sekä viipyi että oli huomioarvoltaan vähäinen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.
 

Tämä päätös on avattu 2139 kertaa