Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7619/UL/21

Vastaaja: Helsingin Uutiset

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ratkaistu: 12.5.2021

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Kantelu 24.2.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Uutisissa 13.1.2021 julkaistuun nettijuttuun, jonka otsikko oli kanteluhetkellä Maskipakko laajenee kouluissa – nyt myös 6. luokkalaisille maskit.

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Kantelija huomauttaa, että kyseessä oli maskisuositus eikä maskipakko. Kantelija katsoo, että suosituksen ja pakon eron on suuri, ja juttu antoi lukijalle asiasta virheellisen kuvan. Kantelija lähetti asiasta korjauspyynnön toimituksen sähköpostiin, mutta ei saanut vastausta. Viesti oli otsikoitu oikaisupyynnöksi. Juttua ei kanteluntekohetkellä ollut korjattu.
 

Päätoimittajan vastaus 29.4.2021

Vastaavan päätoimittajan Karri Kannalan mukaan pitää paikkansa, että toimitus ei ole vastannut 19.2. lähetettyyn oikaisupyyntöön. Vastaamattomuus johtuu siitä, että lukijan lähettämä viesti oli sähköpostiohjelman roskapostisuodattimen automatiikassa luokiteltu roskapostiksi ja ohjautunut siksi roskapostikansioon merkiten sen tekstillä SPAM.

Päätoimittajan mukaan viesti on näin ollen tavoittanut toimituksen vasta 15.4.2021, kun Julkisen sanan neuvosto pyysi kanteluun vastausta. Viestin tavoitettua toimituksen, juttua muokattiin heti 15.4. siten, että sana pakko poistettiin sekä otsikosta että tekstistä. Tieto oikaisusta/muokkauksesta löytyy myös jutun perästä.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Uutiset vastaa saamiinsa oikaisupyyntöihin aina viipymättä. Valitettavasti tässä tapauksessa alkuperäinen viesti ei ollut tavoittanut toimitusta. Päätoimittaja kuitenkin huomauttaa, että oikaisupyyntö on lähetetty toimitukseen vasta yli kuukausi itse uutisen julkaisun jälkeen. Oikaisupyyntöä ei myöskään koskaan lähetty esimerkiksi suoraan päätoimittajalle, toimituspäällikölle tai uutispäällikölle, vaikka lukija ei ollut saanut vastausta toimituksen yleiseen sähköpostiin lähetettyyn viestiin.

Päätoimittaja katsoo, että termi ”maskipakko” on koronan myötä niin puhekielessä kuin journalistisessa tekstissä muodostunut varsinkin pääkaupunkiseudulla yleistermiksi, jota on käytetty jo pitkään esimerkiksi Itäkeskuksen, joukkoliikennevälineiden, kauppakeskusten ja myös koulujen kohdalla, vaikka virallisesti kyse on valtaosassa tiloja omaehtoisesta ”maskipakosta” tai ”vahvasta maksisuosituksesta”. Jutussa todettiin jo alun perinkin selvästi, että maskia ei tarvitse pitää, jos terveydelliset syyt estävät. Lisäksi jutussa todettiin jo alun perinkin, että: ”Ratkaisu on tehty THL:n uuden maskisuosituksen pohjalta, joka laajeni kattamaan 12 vuotta täyttäneet. Jo aiemmin toisella asteella ja yläasteilla on käytetty kasvomaskeja.” 

Päätoimittajan mukaan jutussa alun perin käytetty termi maskipakko on perusteltu myös siitä näkökulmasta, että alakoululaisella ei juuri ole käytännön mahdollisuuksia vastustaa maskin käyttöä, kun opettaja jakaa koko luokalle maskit ja ohjeistaa ottamaan ne käyttöön. Päätoimittajan mukaan tätä vahvistavat myös Helsingin kaupungin Wilma-tiedotteen sanamuodot: ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on päivittänyt maskisuositusta perjantaina 8.1. Perusopetuksessa kasvomaskin käyttöä suositellaan kuudesluokkalaisille riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Helsingin kaupungin peruskouluissa kuudesluokkalaisten maskien käyttö aloitetaan keskiviikkona 13.1. Maskin käytölle on vahva suositus, ellei sille ole terveydellistä estettä. Jo aiemmin maskisuositus on koskenut yläasteen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita sekä henkilöstöä.”

Päätoimittaja katsoo, ettei kyseessä ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittama olennainen asiavirhe, vaikka toimitus sen palautteen saatuaan 15.4. juttuun täsmensi. Päätoimittaja toteaa, että Julkisen sanan neuvoston tulkintojen mukaan tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Uutiset julkaisi nettijutun, jossa uutisoitiin, että kasvomaskien käyttöpakko laajenee kuudesluokkalaisiin Helsingissä. Myös uutisen otsikossa puhuttiin ”maskipakosta”, vaikka kyse oli suosituksesta. Lehti korjasi juttuaan muuttamalla maininnan pakosta suositukseksi, kun se sai tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta kolme kuukautta jutun julkaisemisen jälkeen. Kantelijan kahta kuukautta aiemmin lähettämä korjauspyyntö ei ollut päätoimittajan mukaan tavoittanut toimitusta, sillä se oli ohjautunut toimituksen yhteissähköpostilaatikon roskapostiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on vapaus valita käyttämänsä ilmaisut, kunhan yleisölle ei synny asiasta virheellistä käsitystä. Neuvosto toteaa, että koululaisten maskinkäyttösuosituksen kutsuminen pakoksi oli olennainen asiavirhe. Asia esitettiin jutussa yksiselitteisen virheellisesti.

Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti. Tässä tapauksessa kantelijan sähköpostiviesti oli selkeäsanainen ja se oli otsikoitu oikaisupyynnöksi, joten lehden olisi ollut mahdollista havaita viesti tarkistamalla roskaposti.

Journalistin ohjeet edellyttävät, että olennainen asiavirhe korjataan viipymättä ja siten, että korjaus tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Tässä tapauksessa korjaus sekä viipyi että oli huomioarvoltaan vähäinen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.
 

Tämä päätös on avattu 2788 kertaa