Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin viranhaltijan sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana.
Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7618/YLE/21

Vastaaja: Yle

Asia: Virheen korjaus, otsikko

Ratkaistu: 16.6.2021

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Kantelu 24.2.2021

Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuilla 18.1.2021 julkaisemaan kolumniin "Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä".
https://yle.fi/uutiset/3-11738736

Kantelun mukaan kirjoituksessa oli globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeitä asioita, mutta siinä esitettiin myös selvästi virheellisiä väitteitä. Kärkevällä ja kantelijan mielestä virheellisellä muotoilulla kolumnisti sai lukijoita ja Yle klikkauksia, mutta faktoissa tulisi kantelijan mukaan pysyä. 

Kantelun mukaan kolumnin otsikossa väitettiin, että ”lääketeollisuus vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä”. Väitettä jatkettiin kolumnin alussa: ”Tosiasiassa rahavetoinen lääketeollisuus on merkittävä syy tilanteen vakavuudelle. Se on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille. Se on myös hidastanut rokotteiden kehitystä, ja rampauttaa nyt mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla.”

Kantelun mukaan kirjoittaja esitti seuraavat väitteet: Lääketeollisuus on 1) estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, 2) hidastanut rokotteiden kehitystä, 3) rampauttaa mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla. 

Kantelun mukaan väitteet olivat kovia, eikä niille esitetty mitään perusteluja. Todellisuudessa koronarokote on saatu käyttöön maailmanennätysajassa eli noin vuodessa, kun tavanomainen aika on 6–12 vuotta. Käyttöön tulleet ja tulevat rokotteet on kantelijan mukaan tehty teollisuuden ja akateemisen maailman tiiviissä yhteistyössä. 

Kantelija kertoo käyneensä ensin lyhyen sähköpostikirjeenvaihdon kolumnistin kanssa, mutta tämä ei ollut halukas korjaamaan virheitä. Kantelija pyysin myös Yleltä oikaisua. Asiaan oli luvattu palata, mutta kantelun ajankohtana lupauksesta oli kulunut jo kuukausi, eikä mitään ollut tapahtunut.  

Päätoimittajan vastaus 17.5.2021

Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa vastauksessaan, että toimituksen näkemyksen mukaan julkaistussa kolumnissa ei ollut virheellisiä väittämiä, vaikka kantelija näin esittääkin.

Päätoimittaja toteaa, että kyseessä ei ollut uutinen vaan mielipiteellinen kirjoitus, ja kolumnisti oli lähteyttänyt ja perustellut esittämänsä väitteet, vaikka ne mielipiteelliselle tekstille ominaisesti kärkeviä olivatkin.
 
Päätoimittajan mukaan otsikon väitteet “lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä” on perusteltu kolumnissa. Rahastamisesta oli tekstissä lukuisia esimerkkejä muun muassa patentteihin liittyen ja siihen, millaista tukea esimerkiksi lääkeyhtiö Moderna rokotteen kehittämiseen sai ja millaisia hintoja se on silti rokotteesta pyytänyt. 
 
Päätoimittajan mukaan tekstissä avattiin myös sitä, miten rahavetoinen lääketeollisuus vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä. 
 
Päätoimittajan mukaan rahavetoinen lääketeollisuus oli kolumnissa ymmärretty laajasti. Kolumnisti katsoi, että nykymuotoiseen lääketutkimuksen ja -teollisuuden rahoitusmalliin kuuluvat sekä suuret lääkeyhtiöt että vauraat teollisuusmaat ja niiden harjoittama tiede- ja teollisuuspolitiikka. Kolumnisti esitti perustellusti väitteen, että juuri rahavetoinen lääketeollisuus on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille, ja on hidastanut rokotteiden kehitystä
 
Päätoimittajan mukaan rokotteiden kehittämisen hidastamisesta kolumnissa oli esimerkkinä myös suomalainen tapaus, joka osoitti, miten vaikeaa tekijänoikeusvapaalla tuotteella on tehdä rahaa, mikä hankaloittaa rahoituksen löytämistä kliinisiin kokeisiin.
 
Päätoimittajan mukaan kolumnisti on perustellut näkemyksensä myös oikaisua vaatineelle kantelijalle. Päätoimittaja toteaa myös, että lukijoille oli tehty selväksi sekä jutun otsikolla, pääkuvalla että kolumnissa olevalla faktalaatikolla, että kyseessä oli toimituksen ulkopuolisen kirjoittajan mielipiteellinen teksti. 
 
Päätoimittajan mukaan kolumnien tarkoitus on toimia keskustelun herättäjinä ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia kiistanalaisistakin aiheista. Päätoimittaja toteaa, että mielipiteelliset kirjoitukset perustuvat aina kirjoittajan tulkinnoille ja tulkinnoista voi myös olla eri mieltä. Tulkinnat eivät ole "koko totuus" asiassa mutta hyvässä journalismissa tulkinnat on perusteltu ja lähteytetty asianmukaisesti, kuten tässäkin tapauksessa oli tehty. Jos tulkintoja ei voisi esittää, ei olisi myöskään mielipiteellisiä tekstejä.  

 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Yle julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa arvioitiin lääketeollisuuden osuutta koronapandemian pitkittymiseen. Kolumnin otsikossa todettiin, että ”Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä”. Kolumnissa todettiin, että ”Tosiasiassa rahavetoinen lääketeollisuus on merkittävä syy tilanteen vakavuudelle. Se on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille. Se on myös hidastanut rokotteiden kehitystä, ja rampauttaa nyt mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla”. Kantelijan mukaan väitteitä ei ollut lähteytetty mihinkään ja ne olivat virheellisiä.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kolumnissa esitettiin lääketeollisuuden toiminnasta yleistäviä ja tulkinnanvaraisia väitteitä, joita asiayhteydestään irrotettuina voi pitää virheellisinä. Juttutyypistä kävi kuitenkin ilmi, että kyse oli kolumnistin tulkinnoista ja näkemyksistä, joille oli riittävät perusteet. Kyse ei siten ollut olennaisista asiavirheistä. Jutun otsikolle löytyi kate jutusta.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja kiistanalainen asia, josta kolumnistilla oli oikeus kertoa mielipiteensä. Tällainen yhteiskunnallinen keskustelu on sananvapauden ydinaluetta. Neuvosto muistuttaa, että kolumni juttumuotona sallii myös kärjekkäiden mielipiteiden esittämisen.  

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Sami Koski, Arttu Saarinen, Riikka Mäntyneva, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Marja Aarnipuro, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 2237 kertaa