Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7600/UL/21

Vastaaja: Turun Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Ratkaistu: 12.5.2021

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 10.2.2021

Kantelu kohdistuu Turun Sanomien juttuihin:
- 10.11.2020 ”Uimavalvojan loukkaama valtuutettu vaatii 500 euron korvausta” (printtilehti)
- 28.1.2021 ”Salon uimahallijupakka etenemässä poliisitutkintaan” (printtilehti)
- 1.2.2021 ”Salo vie uimahalligaten poliisille – valvoja oli kokenut valtuutetun uhkailevan potkuilla” (nettilehti)

Kantelun mukaan jutuissa oli tapahtumien kulkua koskeva asiavirhe kohdassa, jossa kerrottiin, miten tapahtumat olivat saaneet alkunsa. Juttu 10.11.2020: ”Viereisellä radalla altaassa harjoitellut kilpauimari oli roiskaissut vettä [kantelijan] päälle, jolloin hän oli mennyt antamaan asiasta palautetta vuorossa olleelle uimavalvojalle.” Juttu 28.1.2021: ”Tapahtumat saivat alkunsa, kun uimassa ollut [kantelija] sai altaassa vettä päälleen ja valitti asiasta uimavalvojalle.” Kantelijan mukaan hän todellisuudessa huomautti kilpauimarille itselleen vaarallisesta tilanteesta altaassa, minkä jälkeen kilpauimarin tuttava meni valittamaan kantelijan huomautuksesta uinninvalvojalle, joka tuli huomauttamaan kantelijaa.

Kantelija pyysi lehdeltä virheen korjausta pian juttujen julkaisemisen jälkeen. Ensimmäisestä jutusta lehti julkaisi oikaisun 13.11.: ”Valtuutettu kertoo valittaneensa veden pärskymisestä kilpauimarille itselleen, ei uinninvalvojalle, joka valtuutetun mukaan kohteli häntä epäasiallisesti.” Toista juttua lehti ei suostunut korjaamaan vaan kertoi sen sijaan kantelijalle mahdollisuudesta kirjoittaa vastine. Kantelija katsoo, että asiavirheiden korjaaminen jätettiin hänen tehtäväkseen. Kantelija katsoo, että hän joutui uutisoinnissa erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja että virheistä voi aiheutua merkittävää vahinkoa, koska uimahallin tapahtumat voivat edetä poliisitutkintaan. 

Myös 1.2. julkaistussa nettijutussa annettiin kantelun mukaan virheellinen kuva tapahtumista, vaikka kantelija oli jo ennen jutun julkaisemista moneen kertaan kertonut toimitukselle tapahtumien todellisen kulun. Jutussa luki: ”Kuntouimarina hallissa käynyt [kantelija] oli saanut päälleen viereisen radan kilpauimarin pärskeitä. Uimareiden sananvaihto oli saanut paikalle uimavalvojan, jonka kanssa [kantelija] oli joutunut niin ikään sanaharkkaan.”

Kantelija on täydentänyt kanteluaan 11. ja 16.2.2021 saatuaan tiedon, että lehti oli julkaissut printtilehdessään oikaisun ja kantelijan mielipidekirjoituksen.

Lehti julkaisi 10.2. oikaisun: ”Toisin kuin Turun Sanomat kertoi valtuutettu [kantelijan nimi] ei Salon uimahallijupakassa valittanut uimavalvojalle. Sen sijaan valvojan ja valtuutetun välille kehkeytyi riita, jota poliisi tutkii.” Kantelun mukaan oikaisu oli lyhyt ja virheellinen, ja se oli piilotettu lehden sivun alalaitaan hyvin huomaamattomasti. Kantelijan mielestä tapahtumia ei voi kutsua riidaksi eikä poliisi tutkinut vielä asiaa. Tähän asiaan kantelija ei kuitenkaan pyytänyt lehdeltä enää korjausta. Lehti julkaisi 12.2. kantelijan mielipidekirjoituksen, jossa hän kommentoi tapausta ja lehden uutisointia.


Päätoimittajan vastaus 14.4.2021

Vastaavan päätoimittajan Kari Vainion mukaan kantelija on vaatinut oikaisua 28.1.2021 julkaistusta uutisesta. Kantelijan mukaan jutussa väitettiin virheellisesti, että hän olisi valittanut uimarista uinninvalvojalle, vaikka kantelijan mukaan uinninvalvoja valitti kantelijalle tämän käytöksestä. Kantelija on vedonnut siihen, että asialla on merkitystä käynnissä olevan poliisitutkinnan kannalta ja esittänyt uutisoinnin heikentävän poliisin puolueettomuutta.

Päätoimittajan mukaan kantelija on tulkinnut tekstiä omista lähtökohdistaan, vaikka tekstissä on de facto viitattu kantelijan ja uinninvalvojan väliseen sanaharkkaan. Tämän sanaharkan tapahtuminen on riidatonta. Päätoimittajan mukaan voidaan olettaa, että sanaharkassa kantelija on tullut valittaneeksi uimarista uinninvalvojalle, eikä kantelija ole tätä kiistänyt. Päätoimittajan mukaan vaatiessaan oikaisua kantelija on vedonnut vain omaan selvitykseensä, jota päätoimittajan mukaan tuskin voi pitää puolueettomana todisteena virheestä.

Kantelija oli yhteydessä toimitukseen yli kymmenen kertaa. Kantelijan vaadittua oikaisua 28.1. uutispäällikkö pyysi häntä samana päivänä sähköpostitse yksilöimään jutussa esiintyvät virheet. Kantelija ei vastannut pyyntöön, vaan 29.1. toisti pyynnön oikaisusta ja uudisti vaatimuksensa samansisältöisenä 30.1. Uutispäällikkö vastasi 30.1., että lehdessä olleessa uutisessa ei hänen ymmärtääkseen ollut oikaisua vaativia virheitä. Samana päivänä lähettämässään vastauksessa kantelija päätoimittajan mukaan viimein yksilöi väitteensä virheestä. Uutispäällikkö lähetti hänelle 31.1. sähköpostin, jossa kertoi välittäneensä korjauspyynnön toimitukseen, koska oli tuolloin vapailla.

Päätoimittajan mukaan oikaisua ei tehty, sillä Turun Sanomien verkkosivuilla julkaistiin 1.2. asiasta uusi uutinen. Uutisessa tapahtumien kuvausta oli korjattu. Sikäli kuin kantelijan motiivina oli varmistaa poliisitutkinnan puolueettomuus asia voitanee päätoimittajan mukaan katsoa tulleen korjatuksi. Seuraavana päivänä kantelija lähetti jälleen viestin uutispäällikölle kysyäkseen, oliko oikaisu tehty printtilehteen. Uutispäällikkö vastasi samana päivänä olevansa työpaikalla vasta parin päivän päästä. Kahden päivän päästä kantelija uudisti kysymyksensä, johon uutispäällikkö vastasi kertomalla 1.2. julkaistussa jutussa käytetystä tapahtumankuvauksesta: "Kuntouimarina hallissa käynyt [kantelija] oli saanut päälleen viereisen radan kilpauimarin pärskeitä. Uimareiden sananvaihto oli saanut paikalle uimavalvojan, jonka kanssa [kantelija] oli joutunut niin ikään sanaharkkaan." Uutispäällikkö varmisti kantelijalta, että tämä lienee oikein. Samana päivänä lähettämässään vastauksessa kantelija ilmoitti, ettei ole vieläkään tyytyväinen.

Päätoimittajan mukaan viimeistään tässä vaiheessa oli käynyt ilmeiseksi, että alkuperäinen perustelu oikaisulle ei enää pätenyt, vaan kantelijan motiivi oli muuttunut. Myöhemmin samana päivänä kantelija lähetti oman versionsa 1.2. julkaistusta uutisesta, johon hän oli lisännyt osia omasta kaupungille antamastaan selonteosta. Uutispäällikkö vastasi tuolloin, että hän ei enää näe asiassa korjattavaa. Kantelija ilmoitti vielä samana päivänä tyytymättömyytensä ratkaisuun.

Kantelija soitti toimitukseen 9.2., jolloin uutispäällikkö kertoi hänelle mahdollisuudesta vastineeseen. Päätoimittaja kertoo, että samalla kun kävi ilmeiseksi, että kantelijan yhteydenotot eivät loppuisi, hän päätti uutispäällikköä kuultuaan julkaista oikaisun 10.2. lehdessä kantelijan alkuperäisen vaatimuksen mukaisesti, vaikka kantelijan väittämä oli siinä vaiheessa muuttunut. Lisäksi päätoimittaja lupasi kantelijalle hänelle julkaistun oikaisun jälkeen, että myös hänen vastineensa julkaistaan.

Lehti kävi kantelijan kanssa viestien vaihtoa jo marraskuussa 2020, jolloin asiasta uutisointiin ensimmäisen kerran. Vielä siinä vaiheessa kantelija itse piti ainakin sähköpostiviestinsä mukaan ”hieman virheellisenä” sitä, kuka oli uimahallissa valittanut ja kenelle. Myöhemmin juuri tämän asian merkitys on päätoimittajan mukaan korostunut.

Päätoimittajan mukaan esitetty virhe uutisoinnissa ei ole vähäistä merkittävämpi. Päätoimittajan mukaan kantelijan väitteet virheistä ovat myös muuttuneet matkan varrella ja kantelijan toiminta on johtanut kohtuuttomaan työmäärään toimituksessa. Päätoimittaja katsoo lehden toimineen vähintäänkin Journalistin ohjeiden velvoittamalla tavalla.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Turun Sanomat uutisoi syksyn ja talven aikana useissa eri jutuissa kantelijan ja uinninvalvojan välille kaupungin uimahallissa syntyneestä kiistasta sekä siitä seuranneista korvausvaatimuksesta, tutkintapyynnöstä ja muista toimista. Neuvoston käsiteltävänä on jutuista kolme, joissa oli kantelijan mukaan tapahtumien kulkua koskeva asiavirhe. Lehti korjasi ensimmäisen painetussa lehdessä julkaistuista jutuista pikaisesti ja toisen noin kahden viikon viiveellä. Viimeisenä julkaistua nettijuttua lehti ei korjannut.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että ensimmäisessä jutussa oli kerrottu virheellisesti siitä, miten tapahtumat uimahallissa saivat alkunsa. Lehti kuitenkin korjasi virheen pikaisesti Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Myöhemmissä jutussa oli kyse tapauksen jatkoseurannasta ja juttuihin oli tiivistetty tapauksen aiempia vaiheita. Neuvosto toteaa, että tiivistykset olivat osin epätarkkoja sen suhteen, miten tapahtumat uimahallissa olivat saaneet alkunsa. Jutuista kuitenkin kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista. Siten jutuissa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka olisi pitänyt korjata viipymättä.

Kantelijaa myös kuultiin jutuissa laajasti ja lehti julkaisi hänen mielipidekirjoituksensa, jossa hän kertoi tapahtumien kulusta omasta näkökulmastaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.

Tämä päätös on avattu 2865 kertaa