Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7582/YLE/21

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 12.5.2021

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Kantelu 28.1.2021

Kantelu kohdistuu Ylen 30.12.2020 julkaisemaan nettijuttuun Kotietsinnän yhteydessä ammutun mustan naisen tapaukseen liittyville poliiseille potkut USA:ssa – Breonna Taylorin kohtalo esillä Black Lives Matter -protesteissa.

Kantelun mukaan jutussa on olennainen asiavirhe kohdassa: ”Kotietsintää huumerikosepäilyn vuoksi tehneet poliisit tunkeutuivat varoittamatta asuntoon, jossa Taylor oli poikaystävänsä kanssa.” Kantelun mukaan poliisit varoittivat oman ilmoituksensa mukaan ovella ennen sisälle menemistä, ja varoituksen todisti myös yläkerrassa toisessa asunnossa ollut henkilö. Kantelija myöntää, että monet muut naapurit sanoivat tutkinnassa, etteivät kuulleet poliisin varoittavan ennen asuntoon menoa, mutta kantelijan mukaan tämä todistaa ainoastaan sen, ettei varoitusta kuultu, eikä sitä, että poliisit eivät olisi varoittaneet. Kantelija viittaa The New York Timesin videojuttuun, jossa tapahtumat on käyty kattavasti läpi.

Kantelun mukaan virhe on olennainen, koska juttu käsittelee ampumistapauksen oikeutusta ja poliiseja kohti ampunut henkilö on vedonnut siihen, ettei tiennyt asuntoon tunkeutuneiden olevan poliiseja. Ylelle on ilmoitettu virheestä jutussa olevan verkkolomakkeen kautta.

Päätoimittajan vastaus 29.4.2021

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan toimituksella on oikeus valita juttunsa näkökulma, mikäli jutussa esitetyt asiat ovat jutun tekohetkellä journalistisesti perusteltavissa, kuten tässä tapauksessa oli.

Jutussa esitetty näkökulma on päätoimittajan mukaan perusteltu asiasta saatujen luotettavien lähteiden kuvailun perusteella. Asunnossa ollut mies ja useimmat naapurit ovat The Washington Postin mukaan kertoneet tilanteen menneen, kuten Ylen uutisessa on kuvattu: ”While the officers claim they announced themselves as police, several neighbors and Taylor’s boyfriend, Kenneth Walker, dispute that.”

Päätoimittajan mukaan uutisessa tehtyä johtopäätöstä tukevat myös muut kuvailut tilanteesta. Asunnossa ollut henkilö on yrittänyt ampua poliiseja ja tilanteen voi päätoimittajan mukaan tulkita myös muun todistusaineiston perusteella niin, että ampuminen on tapahtunut nimenomaan poliisien ennalta ilmoittamattomuuden takia. Kyseessä on ollut kotietsintätilanne, joka on paikallisten säännösten mukaan mahdollistanut asuntoon tunkeutumisen varoittamatta siitä etukäteen. 

Päätoimittajan mukaan asiasta saadun julkisen tiedon perusteella kantelija on oikeassa siinä, että poliisit ovat omien sanojensa mukaan ilmoittaneet tulostaan, mutta tämä on poliisien väite asiasta. Poliisien näkökulmasta huolimatta heidän toimintansa tilanteessa johti heidän erottamiseen tehtävistään. Tässäkin mielessä uutinen piti paikkaansa. Tapauksen jälkeen Louisville kielsi kyseisten “ei koputusta” -etsintälupien käytön.

Kehittyvässä uutistilanteessa ei päätoimittajan mukaan tarvitse jokaisessa jutussa olla aiheen jokaista näkökulmaa, eikä “täydellistä” totuutta asiasta. Tiedot myös täydentyvät juttu jutulta. Journalismi ei ole esitutkintaa juridisessa mielessä, vaan myös tämän esitutkinnan ja siitä viranomaisten tekemien johtopäätösten seurantaa.  Päätoimittajan mukaan kantelun kohteen olevassa jutussa olennaista ei ollut poliisien väitteet tilanteesta, vaan muut asiat. Uutisen kärki kohdistui poliisin potkuihin, heidän syyttämättä jättämiseen sekä siihen, että surmatun henkilön asia oli esillä Black Lives Matter -protesteissa. Tämän lisäksi Yle on tuonut poliisin näkökulman ja väitteet esille useissa aiemmissa jutuissa aiheesta (juttu 1, juttu 2). Linkkausta on tehty jutuissa myös ristiin. 

Kun tarkastellaan aiheen uutisointia kokonaisuudessaan, kantelussa mainitun tiedon puutetta yhdessä jutussa ei päätoimittajan mukaan voi tulkita virheeksi, puhumattakaan siitä, että virhe olisi olennainen.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle julkaisi nettijutun, jossa kerrottiin uusin käänne Ylen seuraamasta ulkomaan uutisaiheesta. Jutun uutista taustoittavassa osiossa luki, että ”kotietsintää huumerikosepäilyn vuoksi tehneet poliisit tunkeutuivat varoittamatta asuntoon”, vaikka yhdysvaltalaispoliisien oman ilmoituksen ja yhden todistajan mukaan poliisit olivat sekä koputtaneet oveen että ilmoittaneet olevansa poliiseja ennen kuin menivät sisälle asuntoon. Tätä oli käytetty myös perusteluna, kun poliiseja vastaan päätettiin jättää syytteet nostamatta. Useat todistajat eivät kuitenkaan olleet kuulleet poliisin varoittavan tulostaan.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että eri tahojen kertomukset ampumavälikohtausta edeltäneestä poliisien toiminnasta ovat ristiriidassa. Jutusta ei tullut ilmi, että asia oli kiistanalainen. Juttu olisi palvellut lukijaa paremmin, jos siinä olisi kerrottu myös poliisien kanta. Vaikka tilanteesta oli kerrottu rajatusta näkökulmasta, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus. Asiasta myös kerrottiin monipuolisemmin ja tarkemmin Ylen toisessa jutussa, johon oli linkki kantelun kohteena olevassa jutussa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.

Tämä päätös on avattu 2204 kertaa