Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin viranhaltijan sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana.
Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7582/YLE/21

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 12.5.2021

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Kantelu 28.1.2021

Kantelu kohdistuu Ylen 30.12.2020 julkaisemaan nettijuttuun Kotietsinnän yhteydessä ammutun mustan naisen tapaukseen liittyville poliiseille potkut USA:ssa – Breonna Taylorin kohtalo esillä Black Lives Matter -protesteissa.

Kantelun mukaan jutussa on olennainen asiavirhe kohdassa: ”Kotietsintää huumerikosepäilyn vuoksi tehneet poliisit tunkeutuivat varoittamatta asuntoon, jossa Taylor oli poikaystävänsä kanssa.” Kantelun mukaan poliisit varoittivat oman ilmoituksensa mukaan ovella ennen sisälle menemistä, ja varoituksen todisti myös yläkerrassa toisessa asunnossa ollut henkilö. Kantelija myöntää, että monet muut naapurit sanoivat tutkinnassa, etteivät kuulleet poliisin varoittavan ennen asuntoon menoa, mutta kantelijan mukaan tämä todistaa ainoastaan sen, ettei varoitusta kuultu, eikä sitä, että poliisit eivät olisi varoittaneet. Kantelija viittaa The New York Timesin videojuttuun, jossa tapahtumat on käyty kattavasti läpi.

Kantelun mukaan virhe on olennainen, koska juttu käsittelee ampumistapauksen oikeutusta ja poliiseja kohti ampunut henkilö on vedonnut siihen, ettei tiennyt asuntoon tunkeutuneiden olevan poliiseja. Ylelle on ilmoitettu virheestä jutussa olevan verkkolomakkeen kautta.

Päätoimittajan vastaus 29.4.2021

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan toimituksella on oikeus valita juttunsa näkökulma, mikäli jutussa esitetyt asiat ovat jutun tekohetkellä journalistisesti perusteltavissa, kuten tässä tapauksessa oli.

Jutussa esitetty näkökulma on päätoimittajan mukaan perusteltu asiasta saatujen luotettavien lähteiden kuvailun perusteella. Asunnossa ollut mies ja useimmat naapurit ovat The Washington Postin mukaan kertoneet tilanteen menneen, kuten Ylen uutisessa on kuvattu: ”While the officers claim they announced themselves as police, several neighbors and Taylor’s boyfriend, Kenneth Walker, dispute that.”

Päätoimittajan mukaan uutisessa tehtyä johtopäätöstä tukevat myös muut kuvailut tilanteesta. Asunnossa ollut henkilö on yrittänyt ampua poliiseja ja tilanteen voi päätoimittajan mukaan tulkita myös muun todistusaineiston perusteella niin, että ampuminen on tapahtunut nimenomaan poliisien ennalta ilmoittamattomuuden takia. Kyseessä on ollut kotietsintätilanne, joka on paikallisten säännösten mukaan mahdollistanut asuntoon tunkeutumisen varoittamatta siitä etukäteen. 

Päätoimittajan mukaan asiasta saadun julkisen tiedon perusteella kantelija on oikeassa siinä, että poliisit ovat omien sanojensa mukaan ilmoittaneet tulostaan, mutta tämä on poliisien väite asiasta. Poliisien näkökulmasta huolimatta heidän toimintansa tilanteessa johti heidän erottamiseen tehtävistään. Tässäkin mielessä uutinen piti paikkaansa. Tapauksen jälkeen Louisville kielsi kyseisten “ei koputusta” -etsintälupien käytön.

Kehittyvässä uutistilanteessa ei päätoimittajan mukaan tarvitse jokaisessa jutussa olla aiheen jokaista näkökulmaa, eikä “täydellistä” totuutta asiasta. Tiedot myös täydentyvät juttu jutulta. Journalismi ei ole esitutkintaa juridisessa mielessä, vaan myös tämän esitutkinnan ja siitä viranomaisten tekemien johtopäätösten seurantaa.  Päätoimittajan mukaan kantelun kohteen olevassa jutussa olennaista ei ollut poliisien väitteet tilanteesta, vaan muut asiat. Uutisen kärki kohdistui poliisin potkuihin, heidän syyttämättä jättämiseen sekä siihen, että surmatun henkilön asia oli esillä Black Lives Matter -protesteissa. Tämän lisäksi Yle on tuonut poliisin näkökulman ja väitteet esille useissa aiemmissa jutuissa aiheesta (juttu 1, juttu 2). Linkkausta on tehty jutuissa myös ristiin. 

Kun tarkastellaan aiheen uutisointia kokonaisuudessaan, kantelussa mainitun tiedon puutetta yhdessä jutussa ei päätoimittajan mukaan voi tulkita virheeksi, puhumattakaan siitä, että virhe olisi olennainen.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle julkaisi nettijutun, jossa kerrottiin uusin käänne Ylen seuraamasta ulkomaan uutisaiheesta. Jutun uutista taustoittavassa osiossa luki, että ”kotietsintää huumerikosepäilyn vuoksi tehneet poliisit tunkeutuivat varoittamatta asuntoon”, vaikka yhdysvaltalaispoliisien oman ilmoituksen ja yhden todistajan mukaan poliisit olivat sekä koputtaneet oveen että ilmoittaneet olevansa poliiseja ennen kuin menivät sisälle asuntoon. Tätä oli käytetty myös perusteluna, kun poliiseja vastaan päätettiin jättää syytteet nostamatta. Useat todistajat eivät kuitenkaan olleet kuulleet poliisin varoittavan tulostaan.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että eri tahojen kertomukset ampumavälikohtausta edeltäneestä poliisien toiminnasta ovat ristiriidassa. Jutusta ei tullut ilmi, että asia oli kiistanalainen. Juttu olisi palvellut lukijaa paremmin, jos siinä olisi kerrottu myös poliisien kanta. Vaikka tilanteesta oli kerrottu rajatusta näkökulmasta, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus. Asiasta myös kerrottiin monipuolisemmin ja tarkemmin Ylen toisessa jutussa, johon oli linkki kantelun kohteena olevassa jutussa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.

Tämä päätös on avattu 1760 kertaa