Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7577/EJ/21

Vastaaja: Kirkko ja kaupunki

Asia: Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Ratkaistu: 7.4.2021

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Kantelu 25.1.2021

Kantelu kohdistuu Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajan päätökseen poistaa teologian tohtori, tietokirjailija ja pappi Kari Kuulan 18.1.2021 julkaistu kolumni ”Kuula: Eläinten teollinen käyttö muistuttaa Saatanan tuhotekoja – Jeesuksen seuraaja ei voi osallistua nykyiseen kaltoinkohteluun” lehden nettiversiosta.

Kolumni synnytti laajaa yhteiskunnallista keskustelua, jossa erityisesti maataloustuottajat ja heidän etujärjestönsä kritisoivat kirjoitusta. Myös osa kirkon johdosta irtisanoutui kolumnin sisällöstä.

Päätoimittaja pahoitteli kolumnia ja perusteli päätöstään poistaa se 25.1.2021 julkaistussa kirjoituksessaan ”Päätoimittajalta: Onko karjatila keskitysleiri?”. Kolumnisti sai kirjoittaa aiheesta uuden kolumnin, jonka lehti julkaisi viikkoa myöhemmin otsikolla ”Kuula: Kristityn kilvoittelu alkaa lautaselta – emme saa alistaa tuntoisia olentoja”. 

Kantelijana ei ole kolumnisti itse. Kantelun mukaan kolumnin poistaminen palautteen vuoksi rajaa kolumnistin sananvapautta, ja käytännössä yleisö on päässyt vaikuttamaan lehden sisältöön. Kantelijan mielestä mitään julkaistua verkkosisältöä ei tulisi poistaa, vaan asioita tulisi käsitellä muutoin, esimerkiksi pahoittelemalla julkaistua sisältöä. 

Kolumnisti on ilmoittanut neuvostolle, ettei hän katso, että hänen mahdollisuuttaan käyttää sananvapauttaan olisi heikennetty. Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti myös yleisön oikeus saada tietoa, joten neuvosto käsittelee asiaa tästä näkökulmasta. Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden kohtien 1–3 näkökulmasta. Päätoimittajaa on pyydetty selvittämään vastauksessaan, keiltä hän sai viestejä ja keiden kanssa hän keskusteli kolumnista ennen kuin päätti poistaa sen. Neuvostolla on käytössään myös kolumnistin ja julkaisupäätöksen tehneen toimitussihteerin selvitykset tapahtumien kulusta.


Päätoimittajan vastaus 11.3.2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki kertoo, että hän ei ollut nähnyt tekstiä ennen sen julkaisemista. Kolumnin julkaisi vuorossa ollut verkkomedian toimitussihteeri. Seuraavana päivänä 19.1.2021 kolumnisti toivoi kolumninsa perään seuraavaa lisäystä: ’Blogin tarkoitus ei ole syyllistää suomalaisia maataloustuottajia. He tekevät kovaa työtä nykysääntöjen ja -käytäntöjen puitteissa. Pointti kohdistuu tilaajakuntaan eli eläintuotteiden käyttäjiin. Mitä valintoja he tekevät ja mitä he ovat valmiita maksamaan niistä. He ratkaisevat eläinkunnan tilan, eivät ne, jotka työskentelevät eläinten kanssa.’ 

Lehden verkkopäällikkö katsoi, että koska kyse ei ole asiavirheen korjaamisesta, lehti ei tee lisäystä. Päätoimittaja kertoo olleensa samaa mieltä ja kertoneensa kantansa toimituksen pikaviestiryhmässä. Päätoimittaja kertoo pyytäneensä myös, että kun seuraavan kerran jotakin inhimillistä toimintaa kuvataan saatanalliseksi julmuudeksi tai kun keskitysleiriä käytetään jossakin muussa kuin sanan konkreettisessa kansanmurhaan viittaavassa merkityksessä, teksti näytettäisiin ennen sen julkaisemista päätoimittajalle. Nämä keskustelut käytiin tiistaina 19.1.2021 iltapäivällä. Lehti työskentelee pääosin etänä, ja suurin osa toimituksen sisäisistä keskusteluista käydään pikaviestipalvelussa.

Päätoimittaja kertoo pitäneensä kolumnia keskeneräisenä ja katsoneensa, että se olisi hyötynyt vielä yhdestä editointikierroksesta, jolloin tarvetta erillisiin lukuohjeisiin ei olisi syntynyt. Toimituksessa päätettiin, että kolumnin täydentämisen sijaan tehdään jatkojuttu, jossa haastatellaan kolumnistia sekä lypsykarjatilan emäntää, joka oli osallistunut kolumnin ilmestymisen jälkeen käynnistyneeseen karjankasvattajien #terveisiähelvetistä –somekampanjaan. Juttu ilmestyi 21.1.2021 otsikolla ”Kirkko ja kaupungin kolumnisti pahoittelee sanavalintojaan maataloudesta – lypsykarjatilan emännän mielestä kärkevä keskustelukulttuuri lisää työn kuormittavuutta”.

Päätoimittajan mukaan kolumnin julkaisuprosessissa näkyy yksi etätyön heikko kohta: kun toimitus ei työskentele samassa tilassa, vähenee spontaani vuorovaikutus kollegoiden kesken eikä työn alla olevista jutuista tule vaihdettua ajatuksia ja näkemyksiä samalla tavalla kuin normaalioloissa.

MTK:n puheenjohtaja kertoi 23.1.2021 Maaseudun Tulevaisuudessa MTK:n käyneen kolumnista ”vakavaa keskustelua Kirkko ja kaupungin kanssa”. Päätoimittajan mukaan ainoa keskustelu, jota hän MTK:n kanssa kävi, oli seuraava lyhyt viestinvaihto sekä puhelinkeskustelu MTK:n viestintäjohtajan kanssa. 

Viestintäjohtaja lähestyi päätoimittajaa sähköpostitse 20.1.2021 klo 12.21. Viestissään hän painotti suomalaisten maataloustuottajien vastuullisuutta ja kysyi, onko Kirkko ja kaupunki kolumnissa esitetyn uskontulkinnan takana. Päätoimittaja ei vastannut sähköpostiin, mutta viestintäjohtaja soitti tälle myöhemmin samana iltana. Päätoimittajan mukaan puhelussa keskusteltiin asioista, joista viestintäjohtaja oli sähköpostissaankin kirjoittanut. Keskustelun sävy ei ollut päätoimittajan mukaan painostava tai uhkaava. Päätoimittaja kertoo kuunnelleensa kohteliaasti, mitä viestintäjohtajalla oli sanottavanaan ja kertoneensa hänelle, että Kirkko ja kaupungin yhdeksi tarkoitukseksi on linjattu ainesten antaminen uskonnolliseen, eettiseen ja maailmankatsomukselliseen keskusteluun sekä toimiminen erilaisten mielipiteiden foorumina. Kolumnit eivät siis välttämättä edusta – eikä niiden ole tarkoituskaan edustaa Kirkko ja kaupungin tai Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kantaa. Kolumnin poistamisesta tai muistakaan toimenpiteistä ei ollut päätoimittajan mukaan viestintäjohtajan kanssa mitään puhetta.

Kun jatkojuttu ilmestyi 21.1.2021, päätoimittaja lähetti MTK:n viestintäjohtajalle linkin siihen. Viestintäjohtaja kiitti linkistä ja kysyi, eikö päätoimittaja näe kolumnin vertauksissa saatanaan ja keskitysleireihin ongelmaa sen suhteen, miten lukijat tekstin mieltävät ja eikö päätoimittaja näe ongelmana, että kolumnistilla ei ole esittää faktaa perustellakseen väitteitään eläinten kärsimyksestä ja kaltoinkohtelusta. Viestintäjohtaja myös kysyi, mikä on lehden journalistinen linja suhteessa kolumnistin uskonkäsitykseen ja kehotuksiin siitä, että kristityn ei pitäisi syödä lihaa.

Päätoimittaja ei vastannut sähköpostiin, koska katsoi keskustelleensa samoista asioista jo puhelimitse. Päätoimittaja toteaa, että edellä on kerrottu kokonaisuudessaan se keskustelu, jota MTK:n puheenjohtaja luonnehti vakavaksi.

Myöhemmin, jo kolumnin poistamisen jälkeen, viestintäjohtaja pyysi vielä vastauksia sähköpostissaan aiemmin esittämään kolmeen kysymykseen, ja päätoimittaja vastasi: ”Kysymykset 1&2: Kuulan näkökulma oli planeetanlaajuinen. Hän vertasi saatanalliseen julmuuteen ja keskitysleireihin lihan teollista tehotuotantoa. Ei hän kirjoittanut kotimaisesta perhetilasta vaan massatuotannosta. Kuten kommentissani kirjoitin, kolumnin ongelma oli yleistäminen, joka mahdollistaa sellaisen tulkinnan, jota Kuula omien sanojensa mukaan ei tarkoittanut. Siksi katsoin parhaaksi poistaa kolumnin. Kysymys 3: Kirkko ja kaupungilla ei mediana ole kantaa lihansyöntiin. Yksi tehtävistämme on toimia erilaisten mielipiteiden foorumina, eikä - aivan normaalien journalististen käytäntöjen mukaan - kolumnejamme tule lukea Kirkko ja kaupungin, saati luterilaisen kirkon, kannanottoina.”

Päätoimittaja sai kolumnin ilmestyttyä myös muutamia puhelinsoittoja karjankasvattajilta. Niiden sävy ja sanoma oli enimmäkseen sama kuin MTK:n viestintäjohtajalla: että kotimainen eläintuotanto on heidän mielestään hyvin vastuullista ja että onko kirkon kanta, että lihaa ei pitäisi syödä. Päätoimittaja kertoo selittäneensä jokaiselle, että Kirkko ja kaupunki on journalistinen media eikä kirkon virallisten kannanottojen julkaisualusta.

Päätoimittajan mukaan kukaan ei uhkaillut tai painostanut häntä poistamaan kolumnia. Muutamia soittajia päätoimittaja kehotti tarjoamaan keskustelupuheenvuoroa lehden mielipidesivuille.

Kirkon johdosta tai poliittisista päättäjistä kukaan ei ole ollut päätoimittajaan tämän jutun tiimoilta yhteydessä.

Kolumnistin kanssa päätoimittaja viestitteli sähköpostitse torstai-iltana 21.1. ja perjantaiaamuna 22.1. Päätoimittajan mukaan kolumnisti harmitteli aiheuttamaansa vaivaa ja sitä, ettei tullut tarpeeksi selvästi kirjoittaneeksi, että jutun kärki on kuluttajassa. Hän kertoi edelleen seisovansa kolumnin teologisen pointin takana. Päätoimittaja vastasi näin: ”Moi Kari, eipä hätää. Kolumnin pitääkin olla terävä ja puhutteleva. Tietysti pitää olla tarkkana, että terä osuu juuri oikeaan kohtaan. Keskitysleiriä en tosin käyttäisi allegoriana, sen termin säästäisin kirjaimelliseen käyttöön. Minusta on silti erikoista, että kotimaiset karjankasvattajat eivät ole reagoineet kolumniisi rummuttamalla, että älä osta keskitysleirilihaa, pakkaa mieluummin ostoskärryysi eettisesti tuotettua kotimaista onnellisen naudan jauhelihaa. Ikään kuin he itse eivät osaisi tehdä eroa teollisen tehotuotannon ja oman toimintansa välillä.”

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa kolumnisti oli pahoitellut ”tuhansin anteeksipyynnöin” sitä, että kolumnin kärki osui suomalaiseen maataloustuottajaan, ja samaan sävyyn hän pahoitteli asiaa myös joissakin sosiaalisen median keskusteluissa.

Päätoimittaja kertoo, että seurattuaan viikonlopun ajan kolumnista käytyä keskustelua hän totesi, että kolumnistin teologiset, eettiset ja filosofiset argumentit hukkuvat kokonaan rajusti polarisoituneen keskustelun aaltoihin. Kun kolumnisti itsekin harmitteli asiaa, päätti päätoimittaja korjata tilanteen poistamalla kolumnin ja tilaamalla samalta kolumnistilta uuden, sellaisen, jossa olisi sama sisältö, mutta jonka muodon kanssa kolumnisti voisi itsekin pahoittelematta elää.

Päätoimittaja keskusteli kolumnin poistamisesta maanantaiaamuna 25.1.2021 Kirkko ja kaupungin verkkotoimituksen päällikön kanssa. Hän oli päätoimittajan kanssa eri mieltä. Siitä huolimatta päätoimittaja pyysi häntä poistamaan kolumnin ja julkaisemaan kommentin, jossa päätoimittaja kertoi lukijoille ratkaisustaan.

Päätoimittaja tilasi kolumnistilta uuden kolumnin ja tarjosi mahdollisuutta julkaista se nopeutetussa aikataulussa. Kolumnisti toivoi miettimisaikaa, joten uusi kolumni ilmestyi normaalissa aikataulussa hänen seuraavalla kolumnivuorollaan maanantaina 1.2.2021.

Päätoimittaja katsoo, että kärjistyneessä keskustelukulttuurissa hyväkin asia menee helposti ohi, jos puheenvuoron tyyli estää tajuamasta sen varsinaista sisältöä. Päätös poistaa kolumni ja tilata samalta kirjoittajalta samasta aiheesta uusi perustui päätoimittajan mukaan täysin hänen omaan harkintaansa, ja se koski nimenomaan edellä mainittua seikkaa. 

Päätoimittaja katsoo, että päätoimittajalla on oikeus journalistisen harkintansa perusteella poistaa sisältöjä johtamastaan verkkomediasta. Päätoimittaja katsoo, että JSN:n lausuma verkkosisältöjen poistamisen periaatteista vuodelta 2018 on suunnattu ennen kaikkea yleisölle; lausumassa otetaan kantaa tilanteisiin, joissa päätoimittajaa pyydetään poistamaan yksityishenkilöitä koskevia verkkosisältöjä. Sellaisesta ei tässä tapauksessa ollut kyse.

Päätoimittajan mukaan asiasta käytiin toimituksessa jonkin verran keskustelua hyvässä hengessä. Toisten mielestä päätoimittajan ratkaisu oli huono, toisten mielestä hyvä. Kolumnin poistamisesta ja julkaisemisen prosesseista on keskusteltu kahdessa toimituskokouksessa.

Päätoimittaja katsoo vastaavansa asiasisällön lisäksi myös johtamansa median sävystä ja tyylistä. Ratkaisullaan poistaa kolumni ja julkaista uusi hän halusi viedä lihansyöntiä ja eläintuotantoa koskevaa keskustelua rakentavampaan suuntaan. Päätoimittaja perusteli ratkaisuaan myös videolla 4.2.2021.

Päätoimittaja toteaa, että hän ei alkuperäisen kolumnin poistamisella pyrkinyt rajoittamaan tai lopettamaan lihantuotantoon liittyvää keskustelua vaan jatkamaan sitä ja ohjaamaan keskustelua dialogisempaan suuntaan. Lehti julkaisi myös laajan artikkelin eläintuotantoa koskevan keskustelun herättämistä tunteista ja eläintuotantoa koskevan yhteiskunnallisen dialogin onnistumisen mahdollisuuksista.

Keskustelun eteenpäin viemiseksi lehti on julkaissut myös useita poistettuun kolumniin liittyviä mielipidekirjoituksia sekä verkossa että printtilehdessä. Lehti julkaisi myös oman toimittajansa kommenttipuheenvuoron ”Miksi kirkko vetäytyy yhteiskunnallisesta keskustelusta heti, kun joku ärähtää? Kuulan ja MTK:n tapaus ei ollut ensimmäinen kerta”.

Kantelija katsoo kolumnin poistamisen loukanneen kolumnistin sananvapautta. Sananvapaus on kaikille kuuluva perusoikeus. Päätoimittaja toteaa, että tiedotusvälineen sananvapautta käyttää päätoimittaja. Hän päättää ja vastaa tiedotusvälineensä julkaisemasta sisällöstä eikä hän voi luovuttaa näitä tehtäviä toimituksen ulkopuolelle. Päätoimittajan päätökset eivät rajoita toimittajan tai kolumnistin vapautta ilmaista mielipiteitään tai näkemyksiään muualla. Päätoimittaja vastaa siitä, julkaistaanko niitä hänen vastuullaan olevassa viestimessä vai ei.


Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi vakiokolumnistinsa nettikolumnin, joka käsitteli eläinten hyödyntämistä teologisesta näkökulmasta. Kirjoitus herätti paljon keskustelua, ja erityisesti maataloustuottajat ja heidän etujärjestönsä kritisoivat kirjoitusta julkisuudessa. Osa kirkon johdosta irtisanoutui kolumnin sisällöstä. Kirjoitusta käsiteltiin eri tiedotusvälineissä. Myös Kirkko ja kaupunki käsitteli sitä uutisaiheena, ja kolumnisti itse pahoitteli jutuissa sanavalintojaan ja tarkensi, mitä halusi kolumnillaan sanoa. Julkiseen keskusteluun osallistui vaikuttajia poliittisen ja kirkollisen vallankäytön huipulta. Maataloustuottajien etujärjestö kertoi julkisuudessa tutkivansa, millaisiin oikeudellisiin toimiin se ryhtyy sekä kirjoittajan että julkaisun osalta. Järjestön edustaja keskusteli kolumnin sisällöstä päätoimittajan kanssa. Viikko kolumnin julkaisemisen jälkeen päätoimittaja päätti poistaa kolumnin ja pyysi anteeksi kolumnin julkaisemista. Seuraavalla viikolla lehti julkaisi samasta aiheesta uuden saman kirjoittajan kolumnin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että sananvapauden toteutumisen ja journalismin riippumattomuuden kannalta on erittäin tärkeää, että journalistit, viime kädessä päätoimittaja, torjuvat painostuksen, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Tämä on tärkeää myös silloin, kun kyse on julkisesta paineesta eikä konkreettisista yhteydenotoista. 

Neuvosto muistuttaa, että sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti myös yleisön oikeus saada tietoa. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.

Neuvosto katsoo, että päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää tiedonsaantioikeuttaan. Koska kolumnin sisällöstä kiisteltiin ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ottivat siihen kantaa, olisi päätoimittajalla ollut suoranainen velvollisuus pitää kolumni julki, jotta yleisö olisi voinut itse arvioida tekstiä sekä yhteiskunnallisten ja kirkollisten vaikuttajien reaktioita siihen.

Päätoimittajalla on valta päättää kaikesta julkaisun sisällöstä. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Neuvostolla ei ole näyttöä siitä, että päätoimittaja olisi suoranaisesti luovuttanut journalistista päätösvaltaa jollekin tietylle toimituksen ulkopuoliselle taholle. Neuvosto kuitenkin katsoo kokonaisarviona, että lehdellä ei ollut riittäviä journalistisia perusteita kolumnin poistamiseen, eikä päätoimittaja vastauksessaan sellaisiin viitannut. Arvioon vaikuttaa erityisesti se, että päätoimittaja ei alun perin nähnyt sisällöllisiä perusteita poistaa kolumnia tai tehdä siihen kolumnistin ehdottamaa lisäystä, vaan teki poistopäätöksen vasta noin viikon viiveellä julkisen keskustelun perusteella.

Poistopäätös rikkoi Journalistin ohjeiden periaatteita, joiden mukaan yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kirkko ja kaupunki on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 1 ja 2, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Heidi Finnilä, Kyösti Karvonen, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 5104 kertaa