Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Lausuma 6736/L/17
Kannanotto

Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta

Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Lausuma 6114/L/16
Viranomainen

Sananvapauden rajoittaminen

Lausuma 5980/L/15
Posti Group Oyj

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 5919/TV/15
MTV Uutiset

Lainaaminen

MTV:n verkkojuttu perustui pari tuntia aiemmin julkaistuun Seiskan juttuun. Vaikka MTV:n jutussa oli omaakin tiedonhankintaa, alkuperäinen lähde olisi pitänyt mainita ja liittää juttuun linkki. Nämä puuttuivat MTV:n jutusta.

Langettava 5765/SL/15
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi tunnetun artistin vuokraavan vanhaa asuntoaan. Juttu perustui olennaisilta osin toisen hankkimiin tietoihin, mutta lehti ei kertonut tästä uutisensa yhteydessä.

Vapauttava 5391/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi useissa nettijutuissaan pikaruokaketjun lanseeraamisesta Suomeen. Kysymys ei ollut piilomainonnasta.

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4621/AL/11
Hymy

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös journalistista päätösvaltaa, virheen korjaamista ja nettikeskustelua koskevassa asiassa. Viihdetaiteilijan blogin perusteella tehtyä nettiuutista muokattiin kertomatta tästä muutoksesta yleisölle. Koska kysymys ei ollut olennaisen virheen korjaamisesta, lehden toimintaa voi pitää hyväksyttävänä. Uutista seurannutta nettikeskustelua toimitus moderoi yksipuolisesti. Kyseessä kuitenkin oli aineisto, jonka julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä toimitus päättää itsenäisesti. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Vapauttava 4616/SL/11
Pohjolan Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nettikeskustelua koskevassa asiassa. Kantelijan nimi yhdistettiin asiattomasti nettikeskustelussa taponyrityksestä kertovaan uutiseen. Toimitus kuitenkin poisti asiattoman viestin saatuaan siitä tiedon. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Langettava 4605/SL/11
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi etusivun pääjuttuna ja sisäsivun aukeamalla Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta ja naapurien reaktioista. Lehti mainitsi sisäsivun jutun lopussa tiedon alkuperäislähteestä, mutta ei lainkaan etusivulla.

Vapauttava 4604B/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti kertoi riittävän selvästi toisesta lehdestä saamastaan juttuideasta heti oman juttunsa alussa. Jutun painopiste oli uusissa haastatteluissa, joten lähdemaininta etusivulla ei ollut tarpeen.

Langettava 4604A/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Vapauttava 4512/SL/11
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös verkkokeskustelua koskevassa asiassa. Lehden nettikeskustelupalstalla julkaistiin asiattomia kommentteja. Toimitus laiminlöi palstan valvonnan, mutta poisti asiattomat kommentit saatuaan tiedon kantelusta. 

Langettava 4476/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Juttu perustui toisen lehden tietoihin niin ratkaisevasti, että lähde olisi pitänyt mainita jo lööpissä ja etusivulla.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7576/UL/21

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 7.4.2021

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Kantelu 22.1.2021

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 15.1.2021 julkaisemaan kansiuutiseen ”Välit ystäviin katkesivat täysin. Maisa Torpasta useita rikosilmoituksia” sekä samana päivänä julkaistuun printtijuttuun ”Tuttavat tekivät Torpasta useita rikosilmoituksia”. Kantelu kohdistuu myös Ilta-Sanomien 14.1.2021 kello 16.13 julkaisemaan nettijuttuun ”Poliisi selvittää: Tuttavat tehneet useita rikosilmoituksia Maisa Torpasta”. Kantelija on Seiska-lehti ja sen päätoimittaja Jari Peltomäki.

Kantelun mukaan kyseinen uutinen oli julkaistu Seiskan 14.1.2021 ilmestyneessä printtinumerossa 2/2021 kansiuutisena ”Maisasta useita rikosilmoituksia” sekä lehden sivuilla 6–9 julkaistussa jutussa ”Lopeta perheeni kiusaaminen, Maisa!”. Seiska uutisoi asiasta myös verkkosivuillaan 14.1.2021 jo kello 6.01. 

Kantelun mukaan Seiskan neljän sivun laajuisessa jutussa uutisoitiin Maisa Torppaa koskevista tutkintapyynnöistä poliisille, hänen tekemistään aiheettomista lastensuojeluilmoituksista sekä hänen ja hänen entisten ystäviensä välirikosta. Kantelun mukaan jutusta kävi ilmi, että Seiska oli haastatellut 10 henkilöä, jotka olivat kertoneet tapauksesta. Yksi lähteistä esiintyi jutussa omalla nimellään ja kuvallaan. Juttua oli kantelun mukaan työstetty Seiskassa päiväkausia. 

Kantelun mukaan Ilta-Sanomien nettijuttu julkaistiin heti samana päivänä Seiskan jutun kanssa ja IS:n printtilehden kansiuutisena heti seuraavana päivänä 15.1.2021. Kantelun mukaan Ilta-Sanomien toimittaja oli haastatellut julkisuuden henkilön lähipiiriä ja saanut lähteiltään hyvin pitkälti samat tiedot kuin Seiskassa oli julkaistu edellisenä päivänä. Kantelun mukaan julkaisuajankohdat huomioon ottaen mitään kovinkaan laajaa omaa selvittelyä ei Ilta-Sanomissa ollut ehditty tehdä. 

Kantelun mukaan Ilta-Sanomat julkaisi jutun kansiuutisena, ilman lähdeviittausta lehden kannessa, jutun otsikossa tai sen ingressissä. Kantelun mukaan jutun leipätekstissä mainittiin Seiskan kertoneen lastensuojeluilmoituksista ensimmäisenä, mutta siinäkään ei tuotu esiin, että Seiskan jutussa käsiteltiin myös ja nimenomaan julkisuuden henkilöön kohdistuvia rikosilmoituksia. Sama koskee myös Ilta-Sanomien 14.1.2021 julkaistua verkkouutista.

Kantelun mukaan Seiskan jutun kärkenä eivät olleet lastensuojeluilmoitukset, vaan kansiotsikostakin ilmenevästi nimenomaan tutkintapyynnöt poliisille. Kantelun mukaan on selvää, ettei IS:n vain jutun sisään sijoittama lähdeviittaus ole riittävä silloin, kun lehteä myydään kansijutulla.

Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeeseen 7, jonka mukaan toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa ja lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Kantelussa vedotaan myös JSN:n periaatelausumaan nro 4279/L/10 toisen työn lainaamisesta, jonka mukaan lähde on mainittava jo otsikoissa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina. 

Kantelun mukaan Ilta-Sanomien jutuissa ei ollut mitään merkittävää omaa sisältöä. Juttuihin oli kantelun mukaan pyydetty pitkälti samat kommentit joiltain julkisuuden henkilön läheisiltä kuin Seiskassa. Kantelun mukaan jutun idea, sisältö ja uutiskärki oli kertoa Seiskan edellisenä päivänä juuri julkaisemat tiedot.

Päätoimittajan vastaus 23.3.2021

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahden mukaan Seiska oli julkaissut 14.1.2021 kello 6.01 laajan jutun, jossa julkisuuden henkilön entiset ystävät olivat kertoneet näkemyksiään hänestä. Nelisivuisen jutun kantavana teemana olivat päätoimittajan mukaan ex-ystävien arviot julkisuuden henkilön käytöksestä, motiiveista sekä näkemykset julkisuuden henkilöstä ihmisenä ja puolisona. Kuten jutun ingressissä kerrottiin: ”Jätä minut rauhaan, tv:stä tuttu Sahra Ali puuskahtaa lapsensa kummitädille Maisa Torpalle. Nyt kymmenen ex-ystävää tekee hyytäviä paljastuksia kohublondista.” Päätoimittajan mukaan rikosprosessi oli ollut Seiskan jutussa sivuroolissa: siitä oli jutussa vain lyhyt maininta, vaikka asia olikin Seiskan kannessa.  

Päätoimittaja toteaa, että kantelija arvioi, että julkaisuajankohdat huomioon ottaen mitään kovinkaan laajaa omaa selvittelyä ei Ilta-Sanomissa olisi ehditty tehdä. Kantelija on oikeassa siinä, että ko. ajassa IS tuskin olisi saanut selville kaikkea sitä, mitä Seiska oli kertonut julkisuuden henkilön henkilökohtaisesta elämästä. Päätoimittajan mukaan kuitenkin sekä IS:n verkko- että printtijutun pääpointti ei ollutkaan tämä, vaan rikostutkinta, josta oli pyritty saamaan omia tietoja. Päätoimittajan mukaan tätä rikosprosessin tilannetta oli selvittänyt juttua varten kaksi viihdetoimittajaa ja yksi rikostoimittaja. IS oli päätoimittajan mukaan saanut työpäivän aikana runsaasti omaa materiaalia aiheesta omista lähteistään ja haastattelemalla useita ihmisiä, ja pystyi siten julkaisemaan oman juttunsa kello 16.13.  

Päätoimittaja on eri mieltä kantelijan näkemyksestä, jonka mukaan ”mitään merkittävää omaa sisältöä” Ilta-Sanomien jutussa ei ollut. Päätoimittajan mukaan IS oli kertonut jo ingressissään , että rikosilmoitusten nimikkeinä olivat muun muassa kunnianloukkaus ja perätön ilmianto. Ainakin yksi rikosilmoituksista oli IS:n tiedon mukaan edennyt esitutkintavaiheeseen. Päätoimittajan mukaan Seiskan jutussa kerrottiin, että ”rikosnimikkeinä ovat kunnianloukkaus ja laiton uhkaus”. Päätoimittaja painottaa, että ilmianto ja uhkaus ovat eri asioita. Päätoimittajan mukaan Seiskassa ei ollut myöskään tietoa siitä, että yksi rikosilmoituksista oli edennyt esitutkintavaiheeseen. Samoin IS kertoi, että rikosilmoitusten tekijänä oli myös henkilö, joka ei ollut tavannut julkisuuden henkilöä. Häntä oli myös haastateltu ja hän kertoi kokemuksistaan Instagramissa muun muassa näin: ”Jouduin sulkemaan koko tilin, kun sinne rupesi ropisemaan viestejä. Sitten keskustelupalstat alkoi olla täynnä nimeäni, firmojen nimeä ja ex-puolisoni nimeä.” Päätoimittajan mukaan tätä tietoa ei ollut Seiskan jutussa. IS oli myös nähnyt rikosilmoitukset, mikä kerrotaan jutussa.  

Päätoimittajan mukaan Seiskan jutusta ei löydy tietoja siitäkään, että myös julkisuuden henkilö väitti vastaavasti muiden loukanneen häntä.  IS paljasti myös, että kyse oli rikosprosessin osalta kirjoittelusta, joka oli tapahtunut sosiaalisessa mediassa. Kuten jutussa todettiin, IS tavoitti myös julkisuuden henkilön itsensä, toisin kuin Seiska, mutta tämä ei tuossa vaiheessa ollut halunnut kommentoida asiaa. 
Päätoimittaja toteaa, että Ilta-Sanomat on toiminut Julkisen sanan neuvoston toisen työn lainaamista koskevaan periaatelausuman mukaisesti mainitessaan jutuissaan Seiskan linkittäessään jutun Seiskan juttuun.  

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomien juttu sisälsi omaa tiedonhankintaa. Seiskaa ei siteerattu yhdenkään virkkeen osalta sellaisenaan eli lähdemateriaalilla ei ole jutussa hallitsevaa roolia.  

Päätoimittaja toteaa, että Ilta-Sanomat on pyrkinyt toimimaan JSN:n viimeaikaisten vastaavien vapauttavien päätösten mukaisesti. Vastaavia tapauksia koskevia päätöksiä on IS:n osalta useita.  

IS katsoo, että kantelun kohteena olevassa IS:n uutisessa oli runsaasti omaa tiedonhankintaa. IS ei siteeraa Seiskaa sellaisenaan ja IS:n omat toimittajat olivat haastatelleet itse joukon ihmisiä sekä hankkineet tietoja muista lähteistä. Lisäksi todettakoon, että Seiskan ja IS:n jutut olivat myös lähtökohtaisesti hyvin erilaiset: Seiska kertoi laajasti ja perusteellisesti ex-ystävien näkemyksistä julkkiksesta henkilönä, IS taas keskittyi rikosprosessiin. 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Ilta-Sanomat kertoi nettijutussaan ja seuraavan päivän printtijutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuneista rikosilmoituksista, joita tämän ystävät olivat hänestä tehneet. Seiska oli kertonut samasta asiasta Ilta-Sanomien nettijutun julkaisupäivän aamuna. Seiskan jutussa käsiteltiin laajasti rikosilmoituksiin johtaneita tapahtumia. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vaikka Ilta-Sanomien juttu poikkesi tyyliltään Seiskan jutusta ja  sisälsi myös omaa tiedonhankintaa, oli Seiskan julkaisemilla tiedoilla jutussa hallitseva rooli. Juttujen ajallinen yhteys oli selvä, ja kyse oli selvästi Seiskan skuupista. Vaikka Ilta-Sanomat oli laajentanut juttuaan, se perustui kuitenkin suurelta osin Seiskan tekemään työhön.

Ilta-Sanomat oli merkinnyt Seiskan lähteekseen vain juttujensa leipäteksteissä mainiten ainoastaan, että Seiska kertoi ensimmäisenä lastensuojeluilmoituksista. Seiskan skuuppi oli kuitenkin se, että julkisuuden henkilöön kohdistui useita rikosilmoituksia. Tämän Ilta-Sanomat oli myös nostanut juttujensa kärjeksi, otsikkoihin ja lehden kanteen.

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että jos lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, verkossa lähde on kerrottava jo otsikossa ja printissä joko jutun otsikossa tai heti jutun alussa. Lisäksi neuvosto on edellyttänyt tällaisissa tapauksissa lähteen merkitsemistä myös printtijutun kansinostoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Margareta Salonen, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt, Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 4047 kertaa