Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21

Vastaaja: Ruovesi-lehti

Asia: Yksityisyydensuoja

Ratkaistu: 7.4.2021

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Kantelut

Jutusta on tehty Julkisen sanan neuvostolle kaksi kantelua. Molemmat kantelut kohdistuvat  Ruovesi-lehden printtiversiossaan 2.12.2020 julkaisemaan juttuun ”Kunnan johto karanteenissa”. Kantelu 7604/PL/21 kohdistuu myös lehden printtiversiossaan 9.12.2020 julkaisemaan pääkirjoitukseen ”Pandemian varjossa”.
    
Kantelu 14.12.2020

Kantelija on jutussa mainittu kunnan tekninen johtaja, jonka karanteenista ja altistumisesta koronavirukselle jutussa kerrottiin.

Kantelija katsoo, että hänen nimensä julkaiseminen oli hänen ja hänen perheensä yksityisyyttä loukkaavaa. Lehteä oli kantelun mukaan nimenomaisesti pyydetty poistamaan nimet, eikä lupaa julkaisemiselle ollut. 

Kantelun mukaan kunnan johtoryhmä oli tiedottanut kunnantalon henkilöstölle altistumisesta erillisellä johtoryhmän tiedotteella. Tiedote ei kantelijan mukaan ollut tarkoitettu lehdelle vaan henkilökunnalle.

Koska kantelijan ja lehden välillä on epätietoisuus siitä, oliko hyvän journalistisen tavan mukaista julkaista altistuneiden henkilöiden nimet ja oliko tieto yhteiskunnallisesti merkittävää, kantelija pyytää, että JSN ottaisi asiaan kantaa.

Kantelun mukaan juttu oli ollut altistuneilla tiedossa jo ennen sen julkaisemista ja kolme altistunutta oli ottanut yhteyttä lehteen ja kertonut, että nimiä ei saanut julkaista. Päätoimittaja ei ollut vastannut kantelijan puheluun ja kun päätoimittaja oli soittanut  takaisin kantelijalle saman päivän iltana kello 19, oli lehti ollut päätoimittajan mukaan jo painossa, eikä asialle voitu tehdä mitään. Kantelun mukaan päätoimittaja perusteli kantaansa sillä, että kyse oli julkisesta tiedosta, joka kuntalaisten pitää saada tietää.

Kantelu 12.2.2021

Kantelija on ensimmäisessä jutussa nimeltä mainittu kunnanjohtaja, jonka altistuminen koronavirukselle jutussa kerrottiin.

Kantelijan mukaan Ruovesi-lehti  loukkasi hänen yksityisyyttään kertomalla, että hän oli altistunut koronalle ja että hän oli karanteenissa. Kantelijan mukaan hänet oli määrätty tartuntalainmukaiseen karanteeniin 30.11.2020. 

Kantelijan mukaan karanteenipäätös on potilastietosuojalain nojalla salainen asiakirja. Kantelijan mukaan hän ja osa Ruoveden kunnan johtoryhmästä oli altistunut marraskuun lopussa korona-virukselle. Kantelijan mukaan johtoryhmä tiedotti asiasta henkilöstöä ja kertoi, että altistuneet työskentelivät etänä. Kantelun mukaan myös kunnan nettisivuilla julkaistiin hallintolääkärin ohjeistuksen mukaisesti tiedote, johon kirjattiin, että osa johtoryhmää oli karanteenissa, mutta työskentelisi normaalisti etänä.

Kantelijan mukaan tiedottamisen jälkeisenä päivänä 1.12.2020 Ruovesi-lehden toimittaja oli soittanut kantelijalle kysyäkseen, oliko hän karanteenissa ja oli kertonut tekevänsä asiasta juttua. Kantelija kertoo pyytäneensä, että toivoi, että altistuneiden nimiä ei kerrottaisi yksityisyydensuojan vuoksi. 

Kantelija sanoo ymmärtävänsä, että lehti julkaisi tiedon johtoryhmän jäsenten altistumisesta, mutta ei hyväksy sitä, että asiasta kirjoitettiin lehdessä nimillä. Kantelija kertoo, että asiassa oli konsultoitu myös kunnan hallintolääkäriä, joka oli asiasta samaa mieltä, kuin kantelija. 

Kantelijan mukaan huolimatta hänen pyynnöstään päätoimittaja päätti julkaista altistuneiden nimet.
Kantelija kertoo kokeneensa ja kokevansa edelleen suurta ahdistusta myllytyksestä, joka alkoi nimien julkaisemisen jälkeen. Kantelija kertoo toivoneensa, että päätoimittaja olisi edes pyytänyt anteeksi ja pahoitellut tapahtumaa.

Kantelijan mukaan päätoimittaja jatkoi kirjoittelua seuraavan viikon lehdessä julkaisemalla kirjoituksen, jossa hän perusteli nimien julkaisemista sillä, että johtoryhmän jäsenet eivät nauttineen samanlaista yksityisyydensuojaa kuin tavalliset ihmiset.

Kantelija toteaa vielä, että hänen mielestään lehti ei noudattanut uutisoinnissaan Journalistin ohjeiden mukaista yksityisen ja julkisen tiedon rajaa julkaisemalla hänen nimensä. Kantelija kertoo, että korona koskettaa tällä hetkellä meitä jokaista, ja uutisointia sen tiimoilta on ollut paljon. Kantelijan mukaan koko tilanne oli ahdistava. 

Neuvostolle 23.3.2021 antamassaan lisäselvityksessä kantelija tarkensi, että kunnan nettisivuilla julkaista tiedote johtoryhmän karanteenista oli tarkoitettu kaikille kuntalaisille, ei pelkästään kunnan työntekijöille.

Päätoimittajan vastaus 28.2.2021

Päätoimittaja Anu Kuivasmäen mukaan juttu Ruoveden kunnan johtoryhmän jäsenten altistumisesta koronalle oli lähtenyt kehkeytymään maanantaina 30.11.2020 pidetystä Ruoveden kunnanvaltuuston historian ensimmäisestä hybridikokouksesta, jossa osa oli ollut etänä, osa läsnä. Päätoimittajan mukaan syytä tälle ei kerrottu. Ruovesi-lehden suorana striimaamassa kokouksessa kunnan sivistystoimenjohtaja oli kuitenkin kertonut olevansa kotikaranteenissa. Päätoimittajan mukaan toimituksessa heräsi epäilys mahdollisesta laajemmasta karanteenista ja toimitus alkoi tutkia asiaa. Kävi ilmi, että etänä olivat kunnanjohtaja, sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja, kunnan sotekonsultti sekä kuusi valtuutettua, joukossa myös kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Päätoimittajan mukaan lehti oli ottanut yhteyttä kunnanjohtajaan lehden taittopäivän aamuna tiistaina 1.12.2020. Tämä oli luvannut palata asiaan. Pian toimittaja olikin saanut puhelun uutisessakin mainitulta sotekonsultilta, jonka toimittaja oli ymmärtänyt olleen kunnanjohtaja asialla. Konsultti  oli pyytänyt toimittajalta kunnan puolesta neuvoa: ”Mitä tehdä, kun kunnan koko johtoryhmä on altistunut? Miten se pitäisi uutisoida?”

Päätoimittajan mukaan toimittaja oli neuvonut kuntaa tiedottamaan asiasta avoimesti. 

Päätoimittajan mukaan konsultti oli esittänyt toiveen, että asiaa ei julkaistaisi lehdessä nimillä. Toimittaja oli pyytänyt konsulttia soittamaan asiasta päätoimittajalle.

Päätoimittajan mukaan hän oli antanut konsultille saman neuvon kuin toimittaja: kertokaa avoimesti. Päätoimittaja kertoo, että kunta oli aiemmin tehnyt tiedotteen pienen paikallisen alakoulun altistumisepäilyistä, ja olisi siksikin ollut erikoista, jos johtoportaan altistumisepäilystä ei olisi kerrottu avoimesti. Päätoimittaja kertoi käyneensä konsultin kanssa läpi, ketkä olivat kyseessä ja välittäneensä tiedot ja nimet juttua tekevälle toimittajalle. Valmis juttu lähetettiin päätoimittajan mukaan luettavaksi ja faktantarkastukseen kunnanjohtajalle ja sotekonsultille. Päätoimittajan mukaan jutun sisältö oli välittynyt näin myös muille asianosaisille.

Päätoimittajan mukaan kunta oli halunnut vielä konsultoida hallintolääkäriä ja deadlineksi oli sovittu kello 13.30. Päätoimittajan mukaan kunnasta ei kuulunut mitään määräaikaan mennessä. Päätoimittaja kertoo kuitenkin saaneensa neljä minuuttia ennen painon deadlinea jutun kirjoittaneelta toimittajalta kunnanjohtajan viestin, jonka mukaan ”johtoryhmä ok, nimiä ei syytä julkistaa”. Päätoimittajan mukaan kyseinen sivu oli tuolloin jo painossa odottamassa hyväksyntää. Kyseessä oli lehden 100-vuotisjuhlanumeron loppurutistus, jonka vuoksi päätoimittaja ei ollut huomannut puhelimestaan kunnan teknisen johtajan yhteydenottoyritystä. 

Päätoimittajan mukaan lehdellä oli hallussaan kova uutinen. Juttu oli ollut luettavana ja kaikkien osallisten tiedossa. Päätoimittaja kysyy, olisiko nimet ollut syytä jättää pois kunnanjohtajan pyynnöstä. Vastaavana päätoimittajana hän kuitenkin kertoo päätyneensä harkinnan jälkeen siihen, että nimet jätettiin uutiseen.  

Päätoimittaja kertoo, että kunta julkaisi samana päivänä nettisivuillaan tiedotteen, jossa kerrottiin, että osa Ruoveden kunnan johtoryhmästä oli siirtynyt etätöihin korona-altistumisen vuoksi THL:n ohjeistuksen mukaisesti. 

Päätoimittajan mukaan kuitenkin toisin kuin kunnan tiedotteessa kerrottiin, kaikki johtoryhmän jäsenet olivat altistuneet ja karanteenissa. Toimitus sai myöhemmin samana iltapäivänä käsiinsä sähköpostiketjun, jossa kunnanjohtaja oli kirjoittanut hallintolääkärille olleensa edeltävällä viikolla kolmen muun työntekijän kanssa tapaamisessa, jossa he olivat altistuneet. Ainakin osan altistuminen oli päätoimittajan mukaan tapahtunut vieläpä työtehtävissä.

Päätoimittajan mukaan altistuneiden nimien kertominen oli perusteltua senkin vuoksi, että lukijalla ei ollut mahdollisuutta selvittää, keitä johtoryhmään kuului. Johtoryhmän kokoonpanoa ei löytynyt kunnan nettisivuilta, eikä sitä ollut myöskään kunnan virallisessa organisaatiokaaviossa. 
Päätoimittaja toteaa, että nimet julkaisemalla lehti oli halunnut poistaa arvailut siitä, keistä oli kyse. 

Päätoimittaja toteaa, että koronapandemian vuoksi yleinen tiedonsaannin halu on poikkeuksellisen suuri. Lukijoilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Ratkaisut uutisissa on tehtävä journalistisin perustein, eikä päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Lisäksi journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Päätoimittajan mukaan uutisointia puntaroitaessa otettiin huomioon Journalistin ohjeet 1, 2 ja 3. Lisäksi päätoimittajan mukaan peilattiin ohjetta numero 8, jonka mukaan journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaisuuteen. 

Päätoimittajan mukaan Ruoveden kunnan johtoryhmän altistuminen koronalle oli yleisesti ja paikallisesti erittäin tärkeä ja vakava asia. Kyse oli kunnan merkittävistä vallankäyttäjistä ja johtavista virkamiehistä. Nimien kertomisella oli päätoimittajan mukaan poikkeuksellista yhteiskunnallista ja paikallista merkitystä. Karanteeni oli johtanut kunnassa myös poikkeusjärjestelyihin.
  
Päätoimittaja toteaa, että tietosuojavaltuutetun mukaan karanteeni ei ole terveystieto ja tämä kunnassa tiedettiin. Kunta oli myös tiedottanut karanteenista ja johtoryhmän siirtymisestä etätöihin. Päätoimittajan mukaan tämä kertoi, ettei kunta itsekään ollut pitänyt tietoa altistumisesta erityisen arkaluonteisena. 

Päätoimittaja toteaa, että Ruovesi-lehden jutun jälkeen Julkisen sanan neuvosto on tehnyt päätöksiä, joissa on käsitelty koronavirukselle altistumista. Niissä mahdollinen altistuminen ei ole ollut sellainen yksityiselämään kuuluva erityisen arkaluontoinen seikka, jonka ilmi tuleminen rikkoisi Journalistin ohjeita.

Päätoimittaja toteaa, että Ruovesi-lehden koronauutisessa kyse oli kunnan tärkeimmistä virkamiehistä, viranhaltijoista ja osastopäälliköistä, jotka ovat merkittäviä vallankäyttäjiä. Heidän yksityisyydensuojansa ei ole samanlainen kuin tavallisen kuntalaisen. Päätoimittaja vetoaa Julkisen sanan neuvoston periaatepäätökseen Yksityisyyden suojasta vuodelta 1980, jonka mukaan merkittävät politiikan, hallinnon tai elinkeinoelämän alan vallankäyttäjät kuuluvat kaikkein suppeimman yksityiselämän suojan piiriin.

Päätoimittajan mukaan Ruovesi-lehden juttu oli lyhyt, neutraali ja asiallinen. Näin oli pyritty päätoimittajan mukaan myös noudattamaan hienotunteisuutta. Päätoimittaja kertoo, että kaikkiin jutussa nimeltä mainittuihin on oltu yhteydessä ¬¬– ensimmäisen kantelun tekijään jo lehden painopäivän iltana –  ja pahoiteltu uutisesta mahdollisesti aiheutuvaa harmia. Sama viesti on välitetty kaikille myös kunnanjohtajan kautta.

Päätoimittajan mukaan jutusta nousi paikkakunnalla myrsky ja somekohu. Virkamiehet loukkaantuivat. Kunnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja peruivat lehtitilauksensa. Yksi kunnanhallituksen jäsen syytti lehteä somekirjoituksessaan ”laittomasta terveystietojen julkaisemisesta ja henkilöiden sekä heidän perheensä leimaamisesta vakavan pandemian leimakirveellä”.  

Päätoimittajan mukaan kunnasta ei saatu tietoa korona-altistumien päättymisestä yhteydenotoista huolimatta. Myös tiedote asiasta hävisi kunnan nettisivuilta.  

Päätoimittaja kertoo, että jutun saaman erittäin kielteisen julkisuuden vuoksi hän avasi vastaavana päätoimittajana jutun taustoja seuraavan viikon pääkirjoituksessa otsikolla ”Pandemian varjossa”. Tähän hän kertoo saaneensa tukea päätoimittajakollegoilta sekä JSN:n neuvonnasta.

Päätoimittajan mukaan pääkirjoitus ei ollut rauhoittanut tilannetta. Kunta otti lehden uutisoinnin käsittelyyn hallituksen kokouksessa. Ruoveden kunnanhallitus päätti 14.12.2020 pyytää Ruovesi-lehden hallitusta vastaamaan kirjallisesti, miksi lehti oli julkaissut pyynnöistä huolimatta altistuneiden työntekijöiden nimet. Kunnanhallitus päätti myös pyytää lehden johtoa, lehden omistajayrityksen hallituksen puheenjohtajaa, lehden toimitusjohtajaa sekä päätoimittajaa keskustelemaan asiasta kunnanjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja valtuuston puheenjohtajan kanssa.

Päätoimittajan mukaan Ruoveden Sanomalehti Oy:n hallitus vastasi kunnanhallitukselle käsitelleensä reklamaatiota kokouksessaan ja kuulleensa asiasta myös päätoimittajaa. Lehtiyhtiön hallitus ei päätoimittajan mukaan ottanut sananvapauden nimissä kantaa yksittäiseen lehtijuttuun, koska lehden journalistisesta sisällöstä ja tähän kohdistuvasta palautteesta vastasi yksin päätoimittaja. Hallitus pahoitteli kuitenkin Ruovesi-lehden uutisoinnista asianosaisille aiheutunutta harmia.

Päätoimittajan mukaan yhtiön vastaus ja hänen tekemänsä tiivistelmä oli luettu Ruoveden kunnanhallitus kokouksessaan 15.2.2021. 
 
Päätoimittaja toteaa, että Ruovesi-lehden toimitus on itsenäinen, eikä se voi antaa päätäntävaltaa lehden sisällöstä koskaan ulkopuolisille, eikä minkäänlainen painostaminen kuulu syvästi demokraattisen maan arkeen.


Ratkaisu


JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Ruovesi-lehti kertoi jutussaan, että neljä Ruoveden kunnan johtoryhmän jäsentä oli altistunut koronalle ja oli siksi karanteenissa. Jutussa kerrottiin altistuneiden tehtävät kunnassa sekä heidän nimensä. Jutussa kerrottiin myös, että viranhaltijat kunnanjohtajasta lähtien työskentelivät etäolosuhteissa. Kunta oli itsekin tiedottanut verkkosivuillaan osan johtoryhmästä olevan karanteenissa ja työskentelevän etänä. Lehti perusteli nimien julkaisemista seuraavan numeronsa pääkirjoituksessa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että koronaviruspandemian kaltaisessa tilanteessa yleinen tiedonintressi on poikkeuksellisen suuri ja yleisön on tärkeää saada tietoa sekä pandemian kehittymisestä että sen hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että henkilökohtaiset terveystiedot kuuluvat lähtökohtaisesti yksityisyyden suojan piiriin, mikä tiedotusvälineiden tulisi huomioida myös tartuntatauteja käsitellessään. Lisäksi Journalistin ohjeet edellyttävät, että sairaustapauksista uutisoitaessa on noudatettava hienotunteisuutta.

Neuvosto toteaa, että kunnan johtoryhmän koronavirusta koskevista altistumisista ja karanteeneista kertominen yksiselitteisellä tavalla oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi varsinkin, kun kyseessä oli paikallislehti. Pelkkä karanteenimääräys ei myöskään ole arkaluontoinen terveystieto.

Kunnan johtoryhmän jäsenten nimet ovat julkista tietoa. Kuntalaisilla oli oikeus saada tieto merkityksellisesti kunnan johdon toimintakykyyn mahdollisesti vaikuttavasta asiasta. 

Neuvosto toteaa, että päätoimittajalla oli journalistiset perusteet nimien julkaisemiselle. Jutut olivat myös sävyltään neutraaleja ja lehti noudatti uutisoinnissaan hienotunteisuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ruovesi-lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Tuomas Rantanen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Margareta Salonen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 3397 kertaa