Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7469/SL/20

Vastaaja: Savon Sanomat

Asia: Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Ratkaistu: 27.1.2021

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Kantelu 15.10.2020

Kantelu kohdistuu Savon Sanomien 9.10.2020 julkaisemaan nettijuttuun HIFK sopi ensin kohuottelun siirtämisestä, mutta pyörsi päätöksensä – Tartunnan saanut toimihenkilö altisti koko HIFK:n joukkueen.

Kantelun on tehnyt HIFK Fotbollin toimitusjohtaja sekä omasta että HIFK Fotbollin puolesta. Kantelun mukaan otsikon väite ei pidä paikkaansa, sillä viranomaisten mukaan altistumista ei ollut tapahtunut. Kantelijan mukaan HIFK:n työntekijällä oli todettu covid-tauti, mutta tartuntatautilääkärien perusteellisessa selvityksessä oli kuitenkin todettu, että kyseinen henkilö ei ollut altistanut HIFK:n joukkuetta taudille. Kantelijan mukaan altistaminen ei ole maallikkotermi vaan tartuntatautilaissa määritelty käsite.

Kantelun mukaan HIFK asetettiin jo jutun otsikossa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi kantelun mukaan jutussa väitetään HIFK:n toimineen väärin ja vastuuttomasti, vihjataan ihmisten terveyden vaarantuvan ja väitetään toimitusjohtajan valehtelevan. Silti seuralta tai sen toimitusjohtajalta ei kysytty ainuttakaan kysymystä juttuun. Kantelun mukaan seuraa ei ole kuultu myöskään jälkeenpäin, vaikka toimitusjohtaja on pyytänyt lehdeltä oikaisua.

Kantelun mukaan jutussa on edellä mainitun altistamista koskevan väitteen lisäksi myös muita virheitä: Vaikka KuPS kokee HIFK:n muuttaneen kantaansa, HIFK on johdonmukaisesti halunnut selvittää tilannetta ennen kuin ottelu siirretään tai pelataan. Toimitusjohtajat sopivat keskiviikkona iltapäivällä, että pelin siirtopäätös tehdään, kun HIFK:n työntekijän testitulos on saatu. Toimitusjohtajien keskustelujen alkuvaiheessa HIFK:n toimitusjohtaja oli siinä uskossa, että tartunnan saanut työntekijä olisi ollut joukkueen kanssa tekemisissä enemmän. Kun selvisi, että näin ei ollut, ja viranomaiset päättelivät, että altistumista ei ole tapahtunut, niin HIFK:n toimitusjohtaja ei nähnyt enää perusteita ottelun siirtämiselle pelkän positiivisen testituloksen perusteella.

Lisäksi kantelun mukaan HIFK:n toimitusjohtajan väitetään uutisessa sanoneen ”totuuden vastaisesti”, että tartunnan saanut henkilö ei ole ollut tekemisissä joukkueen kanssa. Kantelun mukaan toimitusjohtaja ei ole koskaan sanonut, että tartunnan saanut henkilö ei ole ollut tekemisissä joukkueen kanssa, vaan että hän ei ole tartuntatautiviranomaisten selvityksen mukaan altistanut joukkuetta. Lisäksi kantelija on huomauttanut lehdelle, että toisin kuin jutussa väitetään, tartunnan saanut ei ole edustusjoukkueen toimihenkilö eikä hän ollut ruokaillut edellisen ottelun jälkeen joukkueen kanssa.

Kantelun mukaan lehti ei tarkistanut tietojaan asiasta tietäviltä tahoilta ja kertoi jutussaan yksipuolisen ja kuvitteellisen version tapahtumista. Kantelun mukaan lehti julkaisi tietoja ihmisten terveydentilasta ja väitti seuran toimihenkilön asettaneen epäsuorasti tuhansia ihmisiä terveydelliseen vaaraan selvittämättä totuutta. HIFK:n toimitusjohtaja on lähettänyt lehdelle oikaisupyynnön.


Päätoimittajan vastaus 10.12.2020

Vastaavan päätoimittajan Seppo Rönkön mukaan HIFK:n joukkueen kanssa tekemissä ollut henkilö oli altistunut koronatartunnalle, ja 8.10.2020 pelattua KuPS–HIFK-ottelua edeltävänä iltana altistus osoittautui koronatartunnaksi.

Päätoimittajan mukaan artikkelin lähdemateriaalina on käytetty Savon Sanomien käyttöönsä saamaa HIFK:n toimitusjohtajan, KuPSin toimitusjohtajan ja Veikkausliigan toimitusjohtajan Whatsapp-viestittelyä. Viesteistä käy päätoimittajan mukaan yksiselitteisesti ilmi, että jos joukkueen kanssa säännöllisesti tekemisissä olleen henkilön altistus osoittautuu koronatartunnaksi, molemmat seurat hakevat ottelun siirtoa. Tämän kuittaa viestiketjussa päätoimittajan mukaan myös kantelija. Kantelija kuitenkin ilmoitti seuraavana aamuna, että HIFK haluaa pelata ottelun vedoten tartuntatautilääkärin arvioon, ettei joukkueen altistumista ole tapahtunut. ”Näin ollen peli pitää pelata. Kaikki muu on arvailua, ja en usko, että tilanne menee paremmaksi täällä Suomessa”, kantelija kirjoittaa viestissään, vaikka hän oli aiemmin todennut, ettei ottelua pelata, jos testi osoittautuu positiiviseksi.

KuPSin halu siirtää ottelu perustui päätoimittajan mukaan siihen, että koronatartunnan saanut oli ollut HIFK:n joukkueen kanssa tekemisissä joukkueen pukukopissa ja ottelun jälkeisessä ruokailussa vajaata viikkoa ennen KuPS-ottelua. KuPSin lääkäri hämmästeli Savon Sanomissa 9.10.2020 HIFK:n päätöstä pelata ottelu. Hänen mukaansa päätöksen siitä, ettei altistusta ole tapahtunut, on tehnyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkäri. ”Pidän erittäin todennäköisenä, että kyseinen ihminen on ollut tekemisissä joukkueen kanssa. Mutta kuinka usein ja kuinka paljon, on aika ratkaisevaa. Pallo asiassa oli HIFK:lla, ja se halusi pelata ottelun”, KuPSin lääkäri totesi artikkelissa.

Päätoimittajan mukaan Savon Sanomien hallussa olevasta Whatsapp-ketjusta ilmenee, että tartunnan saanut oli tekemissä joukkueen kanssa perjantaina 2.10.2020 pelatun HIFK–Honka-pelin jälkeen pukukopissa ja ruokailussa. Viestiketjussa kantelija toteaa sanatarkasti, että ”infektiolääkäri laski, että perjantaiaamu (2.10.2020, toim. huom.) on se hetki, jolla altistuminen on aikaisintaan alkanut. Sen jälkeen ei ole tavannut joukkuetta muuten kuin pelin jälkeen”. Päätoimittajan mukaan koronatartunnan saanut henkilö on siis tavannut HIFK:n joukkueen sen jälkeen, kun mahdollisuus altistumiselle on ollut.

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, että hän ei ole tullut kuulluksi asiassa, on virheellinen. Kuten todettua, artikkelin lähdemateriaalina on käytetty Savon Sanomien haltuunsa saamaa viestittelyä, johon myös kantelija osallistui. Päätoimittajan mukaan Savon Sanomien toimittaja ilmoitti tekstiviestillä perjantai-iltana 9.10. soittavansa kantelijalle lauantaina 10.10.2020. Näin hän päätoimittajan mukaan myös teki lauantaina aamupäivällä. Päätoimittajan mukaan kantelija ei vastannut puheluun eikä myöskään hänelle lähetettyyn tekstiviestiin. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, ettei häntä olisi pyritty kuulemaan ja kontaktoimaan, on virheellinen. Myöhemmin saman päivän iltana päätoimittaja on vastannut kantelijalle sähköpostilla saman sisältöisesti kuin vastauksessaan Julkisen sanan neuvostoon tehtyyn kanteluun.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Savon Sanomat julkaisi nettijutun, joka käsitteli Kuopion Palloseuran ja HIFK:n välisen jalkapallo-ottelun siirtämismahdollisuudesta käytyä keskustelua. Jutun mukaan seurat ja jalkapalloliiga olivat ottelua edeltäneenä päivänä sopineet, että jos koronavirukselle altistuneelta HIFK:n toimihenkilöltä otettu koronavirustesti osoittautuu positiiviseksi, ottelu siirretään. Jutun mukaan HIFK kuitenkin pyörsi päätöksensä saatuaan tiedon positiiviseksi osoittautuneesta testituloksesta ja halusi pelata ottelun, vaikka jutun mukaan positiivisen testituloksen saanut toimihenkilö oli altistanut koko HIFK:n joukkueen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet uutisoida joukkueen kanssa tekemisissä olleella toimihenkilöllä todetusta koronavirustartunnasta. Ottelun mahdollisesti kohonneella tartuntauhalla oli yhteiskunnallista merkitystä, ja yleisöllä oli oikeus saada tietää siitä.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutun otsikossa väitettiin, että tartunnan saanut toimihenkilö olisi altistanut koko HIFK:n joukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Neuvosto katsoo, että otsikon väitteelle koko joukkueen altistamisesta ei löytynyt jutun sisällöstä katetta. Otsikon harhaanjohtavuuden vuoksi yleisölle saattoi syntyä väärä kuva siitä, että HIFK:n joukkueen jäsenet olivat altistuneet virukselle. Lehden olisi pitänyt korjata virheellinen otsikko saatuaan kantelijalta korjauspyynnön. 

Muissa kantelijan virheeksi väittämissä kohdissa oli kyse lehden tekemistä tulkinnoista, joihin sillä oli perusteet. Lehdellä oli perusteet tehdä tapahtumaketjusta tulkinta, jonka mukaan HIFK oli pyörtänyt päätöksensä ottelun siirtämisestä. Tartunnan saaneen nimittäminen edustusjoukkueen toimihenkilöksi sekä jutun yksityiskohta, jonka mukaan hän olisi osallistunut joukkueen kanssa ruokailuun edellisen ottelun jälkeen, olivat korkeintaan epätarkkuuksia eivätkä korjausta vaativia asiavirheitä. Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että lehti olisi laiminlyönyt lähdekritiikin tai tietojen tarkistamisvelvollisuuden.

Neuvosto toteaa, että lehti kuuli erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta HIFK:ta riittävästi, kun se siteerasi jutussaan sen toimitusjohtajan samasta aiheesta toiselle medialle antamaa haastattelua ja julkaisi aiemmin samana päivänä STT:n jutun, jossa toimitusjohtajaa kuultiin aiheesta laajasti. Neuvosto huomauttaa, että HIFK:n toimitusjohtaja joutui myös henkilönä jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun siinä tulkittiin hänen puhuneen totuuden vastaisesti. Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet siteerata jutussaan toimitusjohtajan toiselle medialle aiheesta antamaa haastattelua ja tehdä siitä oma tulkintansa. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö henkilöä olisi voitu kuulla jälkikäteen, mitä lehti myös yritti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 15 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 3111 kertaa