Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin viranhaltijan sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana.
Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7445/SL/20

Vastaaja: Hämeen Sanomat

Asia: Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 27.1.2021

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Kantelu 10.9.2020

Kantelu kohdistuu Hämeen Sanomien 30.7.2020 printtilehdessään julkaisemaan juttuun "Toinenkin valtuutettu epäiltynä Barreli-tutkinnassa" sekä samassa lehdessä olleeseen uutisetusivun nostoon "Hämeenlinnalaisvaltuutettu epäiltynä Barreli-tutkinnassa".

Kantelija on kaupunginvaltuutettu, johon jutussa viitataan. Kantelun mukaan Hämeen Sanomat rikkoi uutisoinnissaan erityisesti Journalistin ohjeiden kohtaa 32, jonka mukaan tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Kantelija katsoo olevansa pelkkä rivivaltuutettu, minkä vuoksi asian uutisoinnin laajuus tässä vaiheessa oli hänen mukaansa kyseenalaista. Kantelijan mukaan häntä mustamaalattiin jutussa kohtuuttomalla tavalla.

Kantelija katsoo joutuneensa tutkintaan työsuojelutarkastuksessa tapahtuneen kirjaamis- ja ymmärrysvirheen takia. Koska kyse on yhtiöön liittyvästä rikosepäilystä, jossa on useita epäiltyjä, kaikki heistä ovat epäillyn asemassa esitutkinnan päättymiseen asti.

Kantelun mukaan juttu oli myös virheellinen, sillä aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja väitti jutussa, ettei hänelle olisi soitettu kantelijan poliisikuulusteluista. Kantelijan mukaan hän ja hänen asianajajansa kuitenkin näkivät ja kuulivat, kun tutkiva poliisi soitti työsuojelutarkastajalle samasta huoneesta. Kantelun mukaan poliisi on myös jälkikäteen vahvistanut asian sähköpostitse.

Kantelija on ollut yhteydessä toimitukseen ja saanut mielipidekirjoituksensa julkaistuksi toimituksen editoimana versiona. Kantelija on lähettänyt uuden kirjoituksen, mutta sitä lehti ei enää julkaissut.


Päätoimittajan vastaus 23.11.2020

Päätoimittaja Mikko Soinin mukaan kantelija on kaupunginvaltuutettuna yhteiskunnallisesti merkittävässä roolissa ja hänen yksityisyyselämänsä suoja on tavallista kansalaista matalampi. Epäiltynä oleva valtuutettu kantaa ja käyttää kaupungissa suurta päätösvaltaa luottamustehtäviensä vuoksi, joihin kuuluu myös paikallisen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajuus ja kaupungin liikuntahallien hallituspaikka. Myös kuntalain mukaan valtuutetun tulee toimia arvokkaasti, tehtävän edellyttämällä tavalla, eikä käytös saa olla yleisesti hyväksyttyjen käytösnormien vastaista. Kantelija pitää itseään rivivaltuutettuna, mutta päätoimittajan mukaan on ainoastaan luottamushenkilöitä, valtuutettuja, jotka ovat kaikki saman arvoisia.

Päätoimittajan mukaan jutussa kuultiin kantelijaa laajasti ja hän sai myös ennen julkaisua nähdä jutun ja tarkistaa omat sitaattinsa. Uutinen on päätoimittajan mukaan yhteiskunnallisesti merkittävä kantelijan valtuustoroolin vuoksi. Esimerkiksi hänen edustamansa valtuustoryhmä kuuli rikosepäilystä lehdestä ja erotti kantelijan tutkinnan ajaksi.

Jutussa ei päätoimittajan mukaan mustamaalata kantelijaa vaan kerrotaan tiedossa olevat faktat, jotka on tarkistettu. Lehti on päätoimittajan mukaan käyttänyt vakaata harkintaa nimen julkaisussa.

Päätoimittajan mukaan aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja on kertonut Hämeen Sanomien haastattelussa, ettei hänelle ole soitettu kuulustelusta. Päätoimittajan mukaan toimittaja tarkasti tämän asian avin virkamieheltä kaksi kertaa, joten virkamiehen lausuntoa pidettiin luotettavana. Sen lisäksi kantelija sai kertoa jutussa oman näkemyksensä asiasta. Näin tilanne on ollut jutunteon hetkellä, ja molempia osapuolia on kuultu. Päätoimittajan mukaan poliisi ei kommentoi keskeneräistä tutkintaa ja sitä, mitä kuulusteluissa on tapahtunut. Jutunteon ja sen julkaisun jälkeen kantelijan naisystävä on toimittanut jutun toimittajalle sähköpostikeskusteluja, joissa kantelijaa kuulustellut poliisi kertoo soittaneensa avin työsuojelutarkastajalle, mutta kertoo tarkastajan vahvistaneen raporttinsa kirjaukset oikeiksi.

Kantelija sai jutun julkaisun jälkeen lehden Mielipide-sivulle ja lehden verkkosivuille vastineensa, joissa hän kertoo oman kantansa asiaan. Näin ollen kantelijan näkemys asioiden kulusta on kuultu paitsi jutun teon yhteydessä myös sen jälkeen. Kantelija on saanut julkaistavan jutun nähtäväkseen, ja hän on ilmaissut siitä oman mielipiteensä. Päätoimittajan mukaan toimittaja on tarkastanut jutun kantelijan väitteet nähtyään, mutta kantelija ei ole voinut todentaa, että jutussa olisi asiavirheitä, vaan kyse on päätoimittajan mukaan näkemyseroista.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Hämeen Sanomat julkaisi uutisen, jossa kerrottiin uusia tietoja lehden aiemmin uutisoimasta, kaupunginvaltuutetun johtamaan yritykseen liittyvästä rikostutkinnasta. Uutisessa kerrottiin, että tutkinnassa on epäiltynä myös toinen kaupunginvaltuutettu. Hän kiisti jutussa liittyvänsä mitenkään remonttiin, johon rikostutkinta liittyy, ja katsoi joutuneensa epäillyn asemaan aiheettomasti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kaupunginvaltuutetut ovat paikallisia vallankäyttäjiä, joiden asema perustuu äänestäjiltä saatuun luottamukseen. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen.

Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan olevan yksi epäillyistä ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Lehti myös antoi kantelijalle runsaasti tilaa kertoa oma näkemyksensä asiasta jutussa.

Neuvosto toteaa, että kantelijalla ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastajalla on erilainen näkemys siitä, oliko kantelijan kuulustelusta soitettu tarkastajalle. Asian kiistanalaisuus käy jutusta hyvin ilmi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hämeen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1893 kertaa