Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin viranhaltijan sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana.
Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7440/SL/20

Vastaaja: Kouvolan Sanomat

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 9.12.2020

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Kantelu 5.9.2020

Kantelu kohdistuu Kouvolan Sanomien 31.8.2020 julkaisemaan nettijuttuun, jossa kerrottiin, että erään lukion tiettyjen aineiden opetus annettiin alkaneella viikolla etäopetuksena henkilökunnan jäsenten mahdollisen korona-altistumisen vuoksi. Jutussa kerrottiin, että vaikka opetus annettiin etänä, opiskelijat kävivät koululla normaalisti. Kantelun ovat tehneet kaksi opettajaa, joita järjestely koski. He olivat jääneet varotoimena etätöihin maanantaista alkaen saatuaan tietää, että olivat viikonloppuna mahdollisesti altistuneet koronavirukselle. 

Kantelun mukaan Kouvolan Sanomat kirjoitti somejuorun perusteella uutisen, jonka uutiskärkenä oli nimeltä mainitun lukion tiettyjen oppiaineiden opettajien mahdollinen korona-altistuminen ja heidän viikonloppuvierailunsa nimeltä mainitulle paikkakunnalle. Koska kyseisiä aineita opettaa pienen kunnan lukiossa kumpaakin vain yksi opettaja, kantelijat katsovat olleensa tunnistettavissa jutusta.

Kantelun mukaan kuntalaiset tietävät kantelijat, ja heidän nimensä löytää helposti myös lukion yhteystiedoista. Kantelun mukaan uutisessa ei ollut paikallisenkaan uutisarvon vuoksi tarvetta mainita opettajien oppiaineita, koska kantelijat olivat jääneet varalta etätyöhön ja jättäneet lapsensakin kotiin jo ennen kuin saivat sairaalasta altistumispuhelun.

Kantelun mukaan yksilöiden altistumisepäilyjen ei pitäisi ylittää uutiskynnystä. Kantelun mukaan toimittaja ei ottanut lainkaan yhteyttä asianosaisiin vaan soitti lukion rehtorille. Kantelijoiden mielestä oikeampi osoite olisi ollut soittaa viranomaisille, jotka keskitetysti tiedottavat Suomessa mahdollisista altistumisista. Kantelijat katsovat, että yksittäisen henkilön ottaminen lupaa kysymättä klikkausjournalismin sisällöksi ei ole hienotunteista. Kantelussa huomautetaan, ettei toimittaja edes tiennyt, millaisessa yhteydessä mahdollinen altistuminen oli tapahtunut.


Päätoimittajan vastaus 16.11.2020

Vastaavan päätoimittajan Petri Karjalaisen mukaan, toisin kuin kantelija olettaa, juttu ei perustunut some-huhuihin. Toimitukseen tuli juttuvinkki, jossa kerrottiin etäopetukseen siirtymisestä ja viitattiin asiasta julkaistuun Wilma-viestiin. Wilma on koulujen käyttämä viestipalvelu, jonka avulla opettajat ja koulujen muu henkilökunta tiedottavat ajankohtaisista asioista oppilaille ja vanhemmille.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja soitti lukion rehtorille, joka vahvisti Wilma-viestin tiedot. Juttu perustui rehtorin haastatteluun. Mahdollisen korona-altistumisen kohteeksi joutuneeseen henkilökunnan jäseneen ei päätoimittajan mukaan otettu yhteyttä, sillä hänen henkilöyttään ei tiedetty.

Jutussa ei henkilöity, ketä opettajaa tai opettajia mahdollinen altistuminen koskisi. Aineyhdistelmästä koulun oppilaat saattoivat päätoimittajan mukaan ehkä sen päätellä, mutta he tiesivät asiasta jo Wilma-viestin perusteella. Tavalliselle lukijalle opetettavien aineiden kertominen ei suoraan paljastanut henkilöyttä, vaan sen selvittämiseen piti nähdä vaivaa ja tietää, että kyseisiä aineita opettaa vain rajallinen määrä opettajia.

Toinen kantelijoista otti jutusta kuultuaan yhteyttä toimitukseen. Koska hän oli huolestunut henkilöytensä mahdollisesta julkitulosta, jutusta poistettiin välittömästi tieto siitä, mitä aineita etäopetus koskee. Tämä siitä huolimatta, että henkilöyden paljastuminen ei ollut päätoimittajan mukaan ilmeistä.

Päätoimittaja kirjoittaa, että koronaepidemia on leimannut vahvasti kulunutta vuotta. Kyseessä on kiistämättä merkittävä yhteiskunnallinen asia. Tiedotusvälineiden vastuu on kertoa oikeaa tietoa niin laajasti kuin se on mahdollista. Oikea tieto ehkäisee levottomuutta ja vähentää huolta pandemiasta. Tässäkin tapauksessa rehtori hyvin selvästi totesi, että opetuksen poikkeusjärjestelyissä on kyse varotoimenpiteestä. Päätoimittajan mukaan juttu ei syyllistänyt ketään, vaan kertoi faktat opetuksessa tehtävistä muutoksista.

Päätoimittajan mukaan voi myös pohtia, kuinka arkaluontoinen asia mahdollinen korona-altistus on. Jutussa ei kerrottu, että joku olisi sairastunut vaan mahdollisesti altistunut. Kyseessä ei päätoimittajan mukaan ole Journalistin ohjeiden mukainen erityisen arkaluontoinen seikka, eikä varsinkaan sairaus- tai kuolemantapaus. Päätoimittajan mukaan koronan torjumiseksi on perusteltua kertoa myös altistumisista, jotka liittyvät vaikkapa kouluihin, ravintoloihin tai muihin tunnistettaviin julkisiin paikkoihin, jos näin julkistetulla tiedolla voidaan esimerkiksi katkaista tartuntaketjuja tai hälventää koronasta aiheutuvaa huolta.


Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Kouvolan Sanomat julkaisi nettijutun, jonka mukaan osa jutussa nimeltä mainitun pienen kunnan lukion opetuksesta annettiin alkaneella viikolla etäopetuksena. Päätöksen takana oli jutun mukaan se, että osa koulun henkilökunnasta oli vieraillut viikonloppuna alueella, jossa he olivat mahdollisesti altistuneet koronavirukselle. Jutun ensimmäisessä versiossa mainittiin ne oppiaineet, joita järjestely koski. Kantelijat katsovat olleensa tunnistettavissa jutusta, koska he ovat ainoat, jotka opettavat kyseisiä aineita jutussa mainitussa lukiossa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että koronaviruspandemian kaltaisessa tilanteessa, jossa yleinen tiedonintressi on poikkeuksellisen suuri, tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä tarkan ja ajantasaisen tiedon julkaisijana. Yleisön on tärkeää saada tietoa sekä pandemian kehittymisestä että sen hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että henkilöiden terveyteen liittyvät tiedot ovat yleisesti ottaen heidän yksityisyyden suojansa piiriin kuuluvia asioita. Tiedotusvälineiden on kiinnitettävä erityistä huomiota yksityisyyden suojaan käsitellessään tartuntatauteja.

Neuvosto katsoo, että Kouvolan Sanomat julkaisi uutisensa ensimmäisessä versiossa tietoja, jotka mahdollistivat kantelijoiden tunnistamisen kouluyhteisöään laajemmin. Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että lehti uutisoi kantelijoiden ainoastaan mahdollisesti altistuneen koronavirukselle.  Pandemian vallitessa kenen tahansa mahdollisuus altistua virukselle arjessaan on suuri. Neuvosto ei pidä Kouvolan Sanomien uutisoimaa mahdollista altistumista sellaisena yksityiselämään kuuluvana erityisen arkaluonteisena seikkana, jonka ilmi tuleminen rikkoisi tässä tapauksessa Journalistin ohjeita. Lukiossa tehdyistä järjestelyistä kertomisella oli paikallista yhteiskunnallista merkitystä, uutinen oli sävyltään neutraali ja lehti pyrki noudattamaan uutisoinnissaan hienotunteisuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kouvolan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 2774 kertaa