Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin viranhaltijan sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana.
Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7420/SL/20

Vastaaja: Ilkka-Pohjalainen

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Ratkaistu: 9.12.2020

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 24.8.2020

Kantelu kohdistuu Ilkka-Pohjalaisen painetussa lehdessään 10.6.2020 julkaisemaan juttuun "Jos pelkäät metsää, hanki marjakaveri".

Kantelun mukaan jutussa olleessa yhteenvedossa (Fakta: Poimintatulo 17,3 miljoonaa euroa) faktana esitetyt asiat eivät perustu todellisuuteen, vaan jutussa jätettiin ilmoittamatta sen todelliset lähteet, tutkimus ja asiayhteydet. Kantelun mukaan lähteeksi ilmoitettu Arktiset Aromit ry ei ole tutkinut marjanpoiminta- ja marjanmyyntiasioita.

Kantelija arvioi, että jutussa poimintalukuna esitetty 17,3 miljoonaa kiloa perustuu Marsi 2019 -tilastoon, joka koski Suomessa kyseisenä vuonna vain 55 marjanostajayritystä. Nämä yritykset kuuluvat kantelun mukaan pääsääntöisesti ryhmään, joka tuo maahan marjanpoimijoita, eikä tilastossa huomioida kotitalouksien poimimia ja heidän muille ostajille myymiään marjoja.

Kantelun mukaan sekään ei pidä paikkaansa, että kaupallinen poimintamäärä olisi 10–17 kiloa vuodessa. Esimerkiksi vuosina 2009–2019 se oli Marsi-tilaston mukaan viitenä vuotena alle 10 miljoonaa kiloa ja kuutena vuotena yli 10 miljoonaa kiloa.

Kantelun mukaan ei pidä paikkaansa, että sadosta saataisiin parhaimmillaankin talteen alle 10 prosenttia, eikä tieto perustu kattavaan tutkimukseen.

Kantelija kysyy myös, mihin viitataan sillä, että ”talteenotto on ollut yli 90 prosenttisesti ulkomaisten poimijoiden varassa”. Onko kyse koko Suomen kaupallisesta talteenotosta vai Suomen luonnonmarjojen talteenotosta, josta ei ole olemassa kattavaa tutkimusta, jota voitaisiin esitellä faktana?

Kantelun mukaan sitäkään ei pitäisi esittää faktana, että luonnonmarjoja kasvaa vuosittain noin 500 miljoonaa kiloa, koska asiasta ei ole kattavaa tutkimusta. Luonnonvarakeskuksella on kyllä pitkään ollut koealoja, joista marjojen kilomääriä hehtaarilla on arvioitu, mutta luonnonmarjojen vuosittaisista kilomääristä koko luonnossa tai siitä, paljonko niistä on todellisuudessa poimittu, ei ole tilastoja.

Suomessa on myös kantelun mukaan tehty ainakin pari yliopistotason tutkimusta, joissa kotitarvepoiminta ja niistä myyntiin menneet marjamäärät ovat ristiriidassa samoilta poimintavuosilta "totuuksina" esitettyihin Marsi-tilastoihin.

Kantelija kertoo pyrkivänsä kantelullaan siihen, että harhaanjohtava ja väärän tiedon levitys marjanpoiminnasta loppuisi mediassa. Media korostaa kantelun mukaan pääsääntöisesti ja harhauttavasti asiaa niin, että thaipoimijat ja muut ”maahantuodut” luonnonmarjapoimijat poimivat melkein kaikki marjat Suomessa.


Päätoimittajan vastaus 16.11.2020

Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila toteaa vastauksessaan, että jutun faktalaatikossa olevat tiedot olivat peräisin Arktiset Aromit ry:ltä. Ilkka-Pohjalaisella ei päätoimittajan mukaan ollut syytä epäillä yhdistyksen luotettavuutta lähteenä, vaan se vertautuu hänen mukaansa mihin tahansa asiantuntija- tai etujärjestöön, jota media käyttää lähteenään päivittäin.

Päätoimittajan mukaan myös se oli Arktisten Aromien tieto, että ulkomaalaiset poimivat marjat 90-prosenttisesti. Lähteitä ei siteerattu päätoimittajan mukaan virheellisesti, eikä jutussa siten ollut hänen mielestään Journalistin ohjeen 20 tarkoittamaa asiavirhettä. Arktiset Aromit ei esittänyt lehdelle oikaisupyyntöä tietoihin, joissa yhdistys oli ollut lähteenä.

Päätoimittaja toteaa myös, että kantelija olisi voinut halutessaan kirjoittaa lehden mielipidesivuille näkemyksensä ja esittää omat lähteensä ja vastaväitteensä Arktisten Aromien tiedoille, koska ”hän vaikuttaa olevan asiaan vihkiytynyt”. Päätoimittajan mukaan tällaista pyyntöä ei kuitenkaan esitetty, eikä hän löydä kantelijan korjauspyyntöä sähköpostistaan.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Ilkka-Pohjalainen käsitteli jutussaan marjanpoimintaa. Jutun yhteydessä ollut faktalaatikko perustui valtakunnallisen toimialajärjestön tiedotteeseen, jota lehti lainasi lähes sanatarkasti. 

Julkisen sanan neuvosto huomauttaa, että Journalistin ohjeet koskevat myös lainauksia eivätkä tiedotusvälineet voi siirtää vastuuta tietojen oikeellisuudesta lähteilleen. Vaikka lehdellä oli lähtökohtaisesti perusteet luottaa lähteeseensä, sen olisi pitänyt pyrkiä tarkistamaan jutussa esitetyt tiedot saatuaan asiasta korjauspyynnön. Mahdolliset olennaiset asiavirheet on myös korjattava selvästi eikä niitä voi paikata esimerkiksi mielipidekirjoituksella.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi pitänyt korjata. Vaikka juttua saattoi lukea myös siten, että yli 90 prosenttia kaikista Suomessa poimituista luonnonmarjoista olisi ulkomaisten poimijoiden keräämiä, neuvoston tulkinnan mukaan tekstiyhteydestä kävi riittävästi ilmi, että talteenotolla viitattiin tässä rajatummin kaupalliseen keruuseen. Myös poimintatulojen vuosivaihtelua koskeva väittämä oli epätarkka muttei kuitenkaan ylittänyt olennaisen asiavirheen kynnystä. Neuvosto huomauttaa, että tiedotusvälineiden tulisi olla lukutietoja esittäessään täsmällisiä sen suhteen, mitä ne kattavat.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka-Pohjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Vapauttavaa äänestivät:
Eero Hyvönen (pj.), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Tuomo Törmänen.

Langettavaa äänestivät:
Henrik Rydenfelt ja Sinikka Tuomi.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Faktalaatikon väite, että marjojen talteenotto on ollut 90-prosenttisesti ulkomaalaisten poimijoiden varassa, on virheellinen. Luonnonvarakeskuksen arvio vuodelta 2015 on, että ulkomaalaisten osuus on 20 prosenttia. Kyseessä on olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Tämä päätös on avattu 2415 kertaa