Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

Vapauttava 5678/SL/14
Aamulehti

Oma kannanotto, Facebook-päivityksen julkaiseminen

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevan huhun erityistilintarkastuksesta. Jutussa haastateltu kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta hän ei suostunut muokkaamaan sitä julkaisukelpoiseksi.

<< 1 2 3 4 >> 

Langettava 7285/SL/20

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Ratkaistu: 26.8.2020

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Kantelu 18.2.2020

Kantelu kohdistuu Aamulehden 27.12.2019 verkossa ja painetussa lehdessä julkaisemaan kolumniin ”Tavase sen kun jatkuu vuodesta toiseen, mukana roikkuvien määrä hupenee – yhdessä paikassa kassakone laulaa”.

https://www.aamulehti.fi/a/9400ab12-d7d0-4cbf-b642-b63c09fa060c

Kantelun mukaan Aamulehden pääkirjoitussivullaan julkaisema kolumni sisälsi lukuisia asiavirheitä, joita kantelija pitää tarkoitushakuisina. Kantelija lähetti Aamulehteen mielipidekirjoituksen, jonka hän pyysi julkaisemaan väärien tietojen oikaisemiseksi. Kantelun mukaan lehti lupasi ensin julkaista kirjoituksen lyhennettynä, mutta ei lopulta kuitenkaan julkaissut sitä.

Kantelun mukaan lehti jätti esittämänsä tiedot tarkistamatta ja jätti korjaamatta kantelijan mielipidekirjoituksessa virheellisiksi esitetyt kohdat jutustaan. Koska kolumni julkaistiin pääkirjoitussivulla, se linjasi kantelun mukaan koko sanomalehden kantaa asiaan. Lisäksi kolumnissa mustamaalattiin kantelijan mielestä perättömästi erästä maailman johtavista konsulttiyrityksistä.

Kantelija pitää asiavirheinä seuraavia kolumnissa esitettyjä väittämiä:

Kantelun mukaan ei pidä paikkaansa, että ”yhtiö on sittemmin muuttanut suunnitelmaansa niin, että raakavesi ohjattaisiinkin harjuihin niin sanotulla kaivoimeytyksellä eli imeytysputkien kautta”. Tosiasiassa yhtiö on kantelijan mukaan ottanut suunnitelmaansa mukaan myös kaivoimeytyksen, mutta pääsääntöisesti käytössä on kaksi vaihtoehtoista imeytysmenetelmää: kaivoimeytys ja sadetusimeytys. Lisäksi yhdellä tuotantoalueella on käytössä allasimeytys, joka on Suomessa perinteisin menetelmä.

Jutussa myös väitettiin kantelun mukaan virheellisesti, että virtaustutkimukset olisivat Kangasalla tekemättä. Kantelun mukaan Tavase Oy on tehnyt Kangasalla koeimeytykset ja -pumppaukset kaikilla tuotantoalueilla vuosina 1997–1998. Näillä niin sanotuilla virtaustutkimuksilla selvitettiin, miten vesi virtaa harjun sisällä.

Toisin kuin jutussa väitettiin, kantelijan mukaan tuotantoa ei myöskään olla erityisesti keskittämässä Kangasalle, vaan sinne suunnitellaan täsmälleen samanlaista laitosta kuin Korkein hallinto-oikeus päätöksessään käsitteli.

Kantelussa todetaan myös, ettei Kangasala ole päättänyt irtautua Tavasesta, vaan Kangasalan valtuusto on huhtikuussa 2012 päättänyt, että ”Kangasalan kunta aloittaa viipymättä neuvottelut muiden osakaskuntien kanssa Tavase Oy:n tulevaisuudesta ja Kangasalan irtautumisesta yhtiöstä”.

Kantelun mukaan jutussa myös väitettiin virheellisesti, että itse laitos maksaa 100 miljoonaa euroa. Tavase Oy:n vuonna 2011 tekemän kustannusarvion mukaan tekopohjavesihankkeen investointien kokonaiskustannukset ovat 57 miljoonaa euroa, josta ”itse laitos” maksaa 26 miljoonaa euroa ja loppuosa on tekopohjaveden siirtolinjojen kustannuksia.

Kantelun mukaan oli myös virhe väittää, että selvitystyö jatkuu, sillä Tavase ei nyt selvittele, vaan se on hakenut ja saanut 13.12.2019 vesilain mukaisen luvan, jonka tuloa lainvoimaiseksi jutun julkaisuhetkellä odotettiin. Jutussa mainitulla konsulttiyhtiöllä ei kantelun mukaan ollut laskutusta kuluvalla eikä edellisellä tilikaudella, eikä yritystä pitäisi kantelun mukaan mustamaalata näin ainakaan pääkirjoitussivulla.

Lisäksi kantelussa on mainittu jutusta kohtia, joita kantelija pitää asenteellisina, huolimattomina tai puolitotuudellisina. Journalistin ohje 11 on kuitenkin suljettu kantelua käsittelyyn otettaessa tarkastelun ulkopuolelle.

 

Päätoimittajan vastaus 17.6.2020
 
Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena olevassa kolumnissa käsitelty pirkanmaalainen tekopohjavesihanke on ollut useita vuosia seudulla kiistelyn kohteena.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole osoittanut kolumnista olennaisia asiavirheitä vaan pitää asiavirheinä monimutkaisen asiakokonaisuuden osien luettelematta jättämistä tai näiden näkökulmasta poikkeamista. Päätoimittaja huomauttaa, että näkökulman tai käsiteltävien asioiden valinta ei ole asiavirhe.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei kirjeenvaihdossaan peittele sitä tosiasiaa, että hänen pääasiallinen tyytymättömyytensä lähde on kolumnin näkökulma, joka on kuitenkin täysin toimituksen asia. Tästä huolimatta kantelijan toimitukselle tarjoamassa mielipidekirjoituksessa esitetyt väitteet virheistä otettiin toimituksessa vakavasti. Tarkastelussa ei löytynyt olennaista asiavirhettä.

Aamulehden vastauksen mukaan kantelun kohteena olevan kolumnin kirjoittanut toimittaja on seurannut vuonna 2002 perustettua Tavase-yhtiötä monipuolisesti toistakymmentä vuotta. Kolumni perustui asiakirjalähteisiin ja asiantuntijahaastatteluihin.

Päätoimittaja vastaa niihin kantelussa esitettyihin kohtiin, joissa hänen tulkintansa mukaan on pyritty osoittamaan mahdollinen olennainen asiavirhe. Muita ei päätoimittajan mukaan voi pitää edes asiavirheen osoittamisen yrityksenä vaan näkökulman tai jonkin asian mainitsematta jättämisen kritiikkinä.

Toimituksen tietojen mukaan kolumnissa mainittuja kokeita, joilla testataan kaivo- ja allasimetyksen toimivuutta, ei ole tehty Kangasalan Vehoniemenharjulla, johon kolumnissa viitataan. Se, ettei toimittaja kantelijan toimitukselle tarjoaman mielipidekirjoituksen mukaan ”mainitse mitään mitä Tavase on tehnyt, vaan keskittyy siihen mitä hänen mielestään ei ole tehty”, saattaa päätoimittajan mukaan pitää paikkansa, mutta tämä on tiedotusvälineen oikeus eikä olennainen asiavirhe.

Jutussa mainittiin, että ”korkein hallinto-oikeus hylkäsi viime vuonna Tavasen hakemuksen Pälkäneellä Natura 2000- ja luonnonsuojelualueille koituvien haittojen takia”. Päätoimittajan mukaan ”hylkäämisellä” tarkoitetaan riittävällä tarkkuudella juuri sitä, että KHO palautti hakemuksen Aluehallintovirastolle. Päätoimittajan mielestä kantelija saivartelee.

Päätoimittajan mukaan kolumnin kohta, jonka mukaan tuotanto oltaisiin keskittämässä Kangasalle, piti paikkansa.

Myöskään kohdassa, jossa Kangasalan todettiin päättäneen irtautua Tavasesta, ei ollut päätoimittajan mukaan virhettä, koska neuvottelut yhtiöstä irtautumiseksi ovat hänen mukaansa sellainen irtautumisen tahdonilmaus, jota kolumnissa voidaan riittävällä tarkkuudella käsitellä ilmauksella ”päättänyt irtautua”.

Päätoimittajan mukaan oli myös perusteltua väittää, että itse laitos maksaa 100 miljoonaa euroa. Päätoimittaja toteaa, että lukijan näkökulmasta ”laitos” tarkoittaa teknistä kokonaisuutta riippumatta siitä, mikä osa kuuluu kirjanpidollisesti kenenkin maksettavaksi, koska lopullinen maksaja kokonaisuudessaan on veronmaksaja ja siirtoputket ovat laitoksen pakollinen osa.

Päätoimittajan mukaan Aamulehden käyttämien asiantuntija-arvioiden perusteella on todennäköistä, että kantelijan kirjoituksessaan esittämä 56 miljoonan euron summa ylittyisi merkittävästi, ja 100 miljoonaa on lehden mukaan perusteltu arvio. Aamulehden asiantuntijatietoon perustuvan arvion mukaan esimerkiksi Turun tekopohjavesihanke tuli maksamaan kaksinkertaisesti arvioidun summan. 

Päätoimittaja huomauttaa myös, että julkisissa rakennushankkeissa muutenkin on tyypillistä, että kustannusarvio ylittyy huomattavasti, varsinkin jos hankkeessa merkittävä osuus on teknisesti haastavilla tai epävarmoilla ratkaisuilla. Myös kantelija piti päätoimittajan mukaan toimitukselle tarjoamassaan mielipidekirjoituksessa kustannusarvion paisumista todennäköisenä hankkeen venymisen ja vastustuksen takia.

Päätoimittajan mukaan oli myös perusteltua sanoa, että selvitystyö jatkuu. Kantelija itsekin totesi toimitukselle tarjoamassaan mielipidekirjoituksessa, että Tavase joutuu käyttämään konsulttiapua kumotakseen eri tahojen ilmi tuomia epävarmuustekijöitä.



Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Aamulehti julkaisi sekä verkossa että printtilehden pääkirjoitussivulla toimittajan kolumnin, joka käsitteli kriittisesti pirkanmaalaista tekopohjavesihanketta. Jutussa käytiin läpi hankkeen vaiheita ja siihen liitettyjä epävarmuustekijöitä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttu käsitteli kiistanalaista ja yhteiskunnallisesti tärkeää aihetta, jota lehdellä oli perusteet arvioida kärjekkäästi. Kyseessä oli kolumni, joka on juttutyyppinä kantaaottava.

Kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe, joka koski väitettä siitä, että Kangasala olisi päättänyt irtautua tekopohjavesihankkeesta. Tosiasiassa kaupunki oli aiemmin päättänyt aloittaa neuvottelut asiasta mutta sittemmin päättänyt pysyä ainakin toistaiseksi mukana hankkeessa. Lisäksi jutusta saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että yhtiö olisi luopunut kokonaan alkuperäisestä imeytysmenetelmästään eli sadetuksesta ja ettei Kangasalla olisi tehty lainkaan virtaustutkimuksia. Lehti ei myöskään millään lailla perustellut lukijoilleen, mihin jutussa esitetty väite 100 miljoonan euron kustannuksista pohjasi, vaikka se oli lähes kaksinkertainen yhtiön omaan arvioon nähden.

Muissa kantelijan virheellisinä pitämissä kohdissa oli kyse korkeintaan epätäsmällisistä ilmaisuista tai lehden tekemistä tulkinnoista, joille sillä oli perusteet.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisu tehty:
26.8.2020

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Heta Heiskanen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 2294 kertaa