Kantelu 26.11.2019
Kantelu kohdistuu yli 100 000 euroa vuodessa tienanneiden henkilöiden tulotietojen julkaisemiseen Aamulehden nettisivuilla. Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtaan 30, joka edellyttää, että julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja.
Ylempänä toimihenkilönä tietotekniikka-alan yrityksessä työskentelevä kantelija ei koe olevansa yhteiskunnallisesti sellaisessa asemassa, että hänen henkilökohtaisilla palkkatiedoillaan olisi merkitystä julkisessa keskustelussa. Kantelijan verotettavat tulot ylittivät 100 000 € rajan verovuonna 2018 poikkeuksellisen hyvin menneen edellisvuoden takia. Kantelijan mukaan aiempina vuosina sekä vuonna 2019 hänen verotettavat tulonsa ovat olleet alle 100 000 euroa.
Kantelun mukaan rima on asetettu verotietojen suhteen hyvin eri korkeudelle kuin esimerkiksi rikosasioissa, joista kerrottaessa edellytetään tyypillisesti kahden vuoden ehdotonta tuomiota ennen kuin tuomitun nimi julkistetaan.
Kantelijan mielestä tulojen kehittymistä yhteiskunnallisena ilmiönä on täysin mahdollista tarkastella loukkaamatta yksityisyyttä. Hänen mukaansa journalisti voisi nostaa asioita esille yksittäisten henkilöiden tai tilastollisten menetelmien avulla. Kantelija katsoo, että merkittävässä julkisessa asemassa olevien henkilöiden osalta tiedot ovat julkaistavissa riippumatta heidän tuloistaan joka tapauksessa.
Päätoimittajan vastaus 9.2.2020
Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu toteaa, että lain mukaan kantelun kohteena olevat verotustiedot ovat julkisia. Hän pitää oikeuskäytännön ja Julkisen sanan neuvoston aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti selvänä, etteivät ne nauti yksityiselämän suojaa.
Päätoimittaja huomauttaa, että yli 100 000 euroa ansaitsevia on Suomessa alle kaksi prosenttia väestöstä ja että heillä on yhteiskunnallisena ryhmänä erityistä taloudellista ja rakenteellista valtaa.
Aamulehti toteaa vastauksessaan, että verotietojen julkisuus antaa kansalaisille mahdollisuuden arvioida, jakautuvatko tulot Suomessa oikeudenmukaisesti ja miten oikeudenmukaisesti kaikki suomalaiset osallistuvat hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.
Verotietojen julkisuus myös ylläpitää päätoimittajan mukaan merkittävällä tavalla yhteiskuntarauhaa, mikä on aivan erityisesti suurituloisten etu. Verojournalismi tekee näkyväksi, että yhteiskuntamme eniten ansaitsevat myös osallistuvat eniten palvelujemme rahoittamiseen. Tämä ei varsinkaan globaalisti ole itsestäänselvyys vaan suomalaisen oikeudenmukaisuuden osoitus, jonka poikkeamat Aamulehti ja muut tiedotusvälineet päätoimittajan mukaan huolellisesti uutisoivat.
Päätoimittaja toteaa kantelijan verotietojen kertovan, että hän on kantelun kohteena olevana verovuonna rahoittanut yhteiskuntaamme huomattavasti enemmän kuin keskimääräisen suomalaisen vuosiansion verran. Tällä summalla rahoittaisi päätoimittajan laskujen mukaan reilusti yli 200 sairaanhoitajan työpäivää.
Päätoimittaja myös huomauttaa, että verotustietojen salaamisen vaikutusta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen kokemukseen kaikkien kansalaisten keskuudessa voi hahmottaa esimerkiksi arvioimalla, millaisen reaktion saisi aikaan kaupparekisterin yritysten nykyään julkisten taloustietojen salaaminen.
Vastauksena kantelijan argumenttiin siitä, että rima olisi asetettu verotietojen suhteen eri kohtaan kuin rikosuutisoinnissa, päätoimittaja toteaa, että toisin kuin kantelija, Aamulehti ei pidä verojen maksamista rikoksena.
Ratkaisu
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa.
Aamulehden nettisivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien vuosittaisia tulo- ja verotietoja. Verokone kertoo muun muassa, kuinka paljon hyvätuloiset maksavat veroa ja saavatko he ansio- vai pääomatuloa. Verottajalta saatu lista koostuu 100 000 euron tulorajan ylittäneistä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verotietojen julkisuus on tärkeä osa avointa yhteiskuntaa ja tiedotusvälineillä on merkittävä rooli verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista käytävässä julkisessa keskustelussa. Tiedotusvälineiden tarjoamien verokoneiden avulla myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja yksittäisten henkilöiden verotietojen perusteella. Siksi verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta.
Neuvosto on todennut aiemmissa ratkaisuissaan, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa. Lehti oli tehnyt journalistisin perustein päätöksen kaikkien 100 000 euron tulorajan ylittäneiden tietojen julkaisemisesta. Verotietojen julkaisu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa.
Neuvosto toteaa, ettei verotietojen julkaisua ja rikosasioista uutisointia ole mielekästä rinnastaa toisiinsa kantelussa esitetyllä tavalla. Molemmissa tapauksissa henkilön yhteiskunnallinen asema vaikuttaa kuitenkin olennaisesti hänen yksityisyydensuojansa arviointiin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen