Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 7261/SL/19

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 15.4.2020

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Kantelu 26.11.2019

Kantelu kohdistuu yli 100 000 euroa vuodessa tienanneiden henkilöiden tulotietojen julkaisemiseen Aamulehden nettisivuilla. Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtaan 30, joka edellyttää, että julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja.

Ylempänä toimihenkilönä tietotekniikka-alan yrityksessä työskentelevä kantelija ei koe olevansa yhteiskunnallisesti sellaisessa asemassa, että hänen henkilökohtaisilla palkkatiedoillaan olisi merkitystä julkisessa keskustelussa. Kantelijan verotettavat tulot ylittivät 100 000 € rajan verovuonna 2018 poikkeuksellisen hyvin menneen edellisvuoden takia. Kantelijan mukaan aiempina vuosina sekä vuonna 2019 hänen verotettavat tulonsa ovat olleet alle 100 000 euroa.

Kantelun mukaan rima on asetettu verotietojen suhteen hyvin eri korkeudelle kuin esimerkiksi rikosasioissa, joista kerrottaessa edellytetään tyypillisesti kahden vuoden ehdotonta tuomiota ennen kuin tuomitun nimi julkistetaan.

Kantelijan mielestä tulojen kehittymistä yhteiskunnallisena ilmiönä on täysin mahdollista tarkastella loukkaamatta yksityisyyttä. Hänen mukaansa journalisti voisi nostaa asioita esille yksittäisten henkilöiden tai tilastollisten menetelmien avulla. Kantelija katsoo, että merkittävässä julkisessa asemassa olevien henkilöiden osalta tiedot ovat julkaistavissa riippumatta heidän tuloistaan joka tapauksessa.


Päätoimittajan vastaus 9.2.2020

Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu toteaa, että lain mukaan kantelun kohteena olevat verotustiedot ovat julkisia. Hän pitää oikeuskäytännön ja Julkisen sanan neuvoston aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti selvänä, etteivät ne nauti yksityiselämän suojaa.

Päätoimittaja huomauttaa, että yli 100 000 euroa ansaitsevia on Suomessa alle kaksi prosenttia väestöstä ja että heillä on yhteiskunnallisena ryhmänä erityistä taloudellista ja rakenteellista valtaa.

Aamulehti toteaa vastauksessaan, että verotietojen julkisuus antaa kansalaisille mahdollisuuden arvioida, jakautuvatko tulot Suomessa oikeudenmukaisesti ja miten oikeudenmukaisesti kaikki suomalaiset osallistuvat hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.

Verotietojen julkisuus myös ylläpitää päätoimittajan mukaan merkittävällä tavalla yhteiskuntarauhaa, mikä on aivan erityisesti suurituloisten etu. Verojournalismi tekee näkyväksi, että yhteiskuntamme eniten ansaitsevat myös osallistuvat eniten palvelujemme rahoittamiseen. Tämä ei varsinkaan globaalisti ole itsestäänselvyys vaan suomalaisen oikeudenmukaisuuden osoitus, jonka poikkeamat Aamulehti ja muut tiedotusvälineet päätoimittajan mukaan huolellisesti uutisoivat.

Päätoimittaja toteaa kantelijan verotietojen kertovan, että hän on kantelun kohteena olevana verovuonna rahoittanut yhteiskuntaamme huomattavasti enemmän kuin keskimääräisen suomalaisen vuosiansion verran. Tällä summalla rahoittaisi päätoimittajan laskujen mukaan reilusti yli 200 sairaanhoitajan työpäivää. 

Päätoimittaja myös huomauttaa, että verotustietojen salaamisen vaikutusta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen kokemukseen kaikkien kansalaisten keskuudessa voi hahmottaa esimerkiksi arvioimalla, millaisen reaktion saisi aikaan kaupparekisterin yritysten nykyään julkisten taloustietojen salaaminen.

Vastauksena kantelijan argumenttiin siitä, että rima olisi asetettu verotietojen suhteen eri kohtaan kuin rikosuutisoinnissa, päätoimittaja toteaa, että toisin kuin kantelija, Aamulehti ei pidä verojen maksamista rikoksena.


Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. 

Aamulehden nettisivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien vuosittaisia tulo- ja verotietoja. Verokone kertoo muun muassa, kuinka paljon hyvätuloiset maksavat veroa ja saavatko he ansio- vai pääomatuloa. Verottajalta saatu lista koostuu 100 000 euron tulorajan ylittäneistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verotietojen julkisuus on tärkeä osa avointa yhteiskuntaa ja tiedotusvälineillä on merkittävä rooli verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista käytävässä julkisessa keskustelussa. Tiedotusvälineiden tarjoamien verokoneiden avulla myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja yksittäisten henkilöiden verotietojen perusteella. Siksi verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. 

Neuvosto on todennut aiemmissa ratkaisuissaan, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa. Lehti oli tehnyt journalistisin perustein päätöksen kaikkien 100 000 euron tulorajan ylittäneiden tietojen julkaisemisesta. Verotietojen julkaisu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Neuvosto toteaa, ettei verotietojen julkaisua ja rikosasioista uutisointia ole mielekästä rinnastaa toisiinsa kantelussa esitetyllä tavalla. Molemmissa tapauksissa henkilön yhteiskunnallinen asema vaikuttaa kuitenkin olennaisesti hänen yksityisyydensuojansa arviointiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen

Tämä päätös on avattu 4657 kertaa