Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 7218/SL/19

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Ratkaistu: 11.3.2020

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Kantelu 25.11.2019

Kantelu kohdistuu Aamulehden paperilehdessään 24.11.2019 julkaisemaan juttuun "Kolariauto ja märkä kulkija johtivat poliisin liigan jäljille".

Kantelijan mukaan hänen nimensä ja talonsa kuva julkaistiin jutussa ilman hänen lupaansa. Kantelija vetoaa siihen, ettei ole julkinen henkilö eikä poliitikko. Hän ei myöskään ole asunut Suomessa neljään vuoteen tai tee töitä Suomessa. Kantelija toteaa myös suorittaneensa saamansa tuomiot tekemistään rikoksista.

Kantelijan mukaan hän ei suostunut haastatteluun, vaan toimittaja kysyi ainoastaan, voiko kysyä häneltä paria asiaa. Kantelija ei ymmärtänyt, että tämä tarkoittaisi heti julkaistavaa haastattelua.

Kantelun on tulkittu kohdistuvan Journalistin ohjeisiin 17, 27, 30 ja 31.


Päätoimittajan vastaus 30.1.2020

Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu toteaa vastauksessaan, että kantelussa esitetty väite siitä, että kantelijan nimi olisi julkaistu ilman kantelijan lupaa, tuskin edes ansaitsisi arvottomuudessaan vastausta. Hänen mukaansa edustaa poikkeuksellista, perustuslakia ja lehdistönvapautta kyseenalaistavaa sekä veret seisauttavaa röyhkeyttä edes vihjata, että vapaan maan media kysyisi etukäteen lupaa julkaista jonkun nimi.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija tiesi nimensä käyttämisestä ennalta. Toimittaja oli yksiselitteisesti ja huolellisesti selittänyt kantelijalle, että haastattelee tätä, ja kertonut tarkasti haastattelun asiayhteyden. Aamulehden toimittaja haastatteli kantelijaa puhelimitse. Puhelun aikana toimittaja kertoi haastateltavalle kolmesti, että kyseessä on haastattelu. Haastateltava suostui kommentoimaan eikä kyseenalaistanut haastattelutilannetta miltään osin missään vaiheessa.
Päätoimittajan tulkinnan mukaan suostumuksen kysyminen nimenjulkaisun kohteelta olisi rikkonut Journalistin ohjeita 1, 2, 3, 18 ja 19.
                        
Päätoimittaja toteaa, että kantelija on aiemmin toiminut Pirkanmaalla valelääkärinä. Kyseessä oli hänen mukaansa poikkeuksellisen vakava ja laskelmoitu terveysalan huijaus, joka olisi voinut johtaa jopa potilaiden kuolemaan. Tekojen vakavuudesta kertoo kantelijan saama poikkeuksellinen ehdoton vankeusrangaistus. Sittemmin kantelija on päätoimittajan tietojen mukaan pyrkinyt useita reittejä uudelleen terveysalalle Suomessa.

Kantelijan rikostaustalla on päätoimittajan mukaan yhteiskunnallista merkitystä, ja se oli perusteltua tuoda esille, kuten ovat tuomion jälkeen tehneet useita kertoja myös muut tiedotusvälineet. Kantelijan talon naapurustossa hänen taustansa oli päätoimittajan vastauksen mukaan yleisesti tiedossa. Aamulehti ei katso rikkoneensa hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

Aamulehti julkaisi painetussa lehdessään jutun, joka kertoi omaisuusrikosten sarjaan liittyvästä poliisioperaatiosta. Kantelija mainittiin jutussa nimeltä, koska hän omisti varastetun tavaran kätköpaikkana toimineen talon, joka oli vuokrattu eteenpäin. Kantelijaan viitattiin myös jutun ingressissä. Jutusta kävi kuitenkin ilmi, ettei kantelijaa epäilty siinä kuvatuista rikoksista.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jo sovitettujen tuomioiden tuominen julkisuuteen vaatii erityistä harkintaa. Tässä tapauksessa kantelijan rikoshistoria ei liittynyt jutussa käsiteltyyn asiaan eikä hänen tunnistetietojensa kertomisella ollut jutun asiayhteydessä erityistä merkitystä. Lehdellä oli kuitenkin perusteet tuoda esiin kantelijan henkilöllisyys, koska hän oli syyllistynyt aiemmin yhteiskunnallisesti merkittäviin rikoksiin, joita on käsitelty myös julkisuudessa laajasti. Hän on myöhemmin ollut julkisuudessa myös muissa yhteyksissä. Myöskään kantelijan omistaman talon kuvan julkaisu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalle pitää aina kertoa, onko haastattelu tarkoitettu julkaistavaksi vai tausta-aineistoksi. Tässä tapauksessa neuvostolla ei kuitenkaan ole edellytyksiä ottaa kantaa siihen, oliko kantelijalle tehty selväksi, että kyseessä oli julkaistavaksi tarkoitettu haastattelu, koska osapuolten kertomukset ovat keskenään ristiriitaiset. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Jukka Ruukki, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Pentti Mäkinen, Ismo Siikaluoma, Henrik Ryd

Tämä päätös on avattu 3883 kertaa