7218/SL/19

Vapauttava

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Kantelu 25.11.2019

Kantelu kohdistuu Aamulehden paperilehdessään 24.11.2019 julkaisemaan juttuun ”Kolariauto ja märkä kulkija johtivat poliisin liigan jäljille”.

Kantelijan mukaan hänen nimensä ja talonsa kuva julkaistiin jutussa ilman hänen lupaansa. Kantelija vetoaa siihen, ettei ole julkinen henkilö eikä poliitikko. Hän ei myöskään ole asunut Suomessa neljään vuoteen tai tee töitä Suomessa. Kantelija toteaa myös suorittaneensa saamansa tuomiot tekemistään rikoksista.

Kantelijan mukaan hän ei suostunut haastatteluun, vaan toimittaja kysyi ainoastaan, voiko kysyä häneltä paria asiaa. Kantelija ei ymmärtänyt, että tämä tarkoittaisi heti julkaistavaa haastattelua.

Kantelun on tulkittu kohdistuvan Journalistin ohjeisiin 17, 27, 30 ja 31.

Päätoimittajan vastaus 30.1.2020

Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu toteaa vastauksessaan, että kantelussa esitetty väite siitä, että kantelijan nimi olisi julkaistu ilman kantelijan lupaa, tuskin edes ansaitsisi arvottomuudessaan vastausta. Hänen mukaansa edustaa poikkeuksellista, perustuslakia ja lehdistönvapautta kyseenalaistavaa sekä veret seisauttavaa röyhkeyttä edes vihjata, että vapaan maan media kysyisi etukäteen lupaa julkaista jonkun nimi.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija tiesi nimensä käyttämisestä ennalta. Toimittaja oli yksiselitteisesti ja huolellisesti selittänyt kantelijalle, että haastattelee tätä, ja kertonut tarkasti haastattelun asiayhteyden. Aamulehden toimittaja haastatteli kantelijaa puhelimitse. Puhelun aikana toimittaja kertoi haastateltavalle kolmesti, että kyseessä on haastattelu. Haastateltava suostui kommentoimaan eikä kyseenalaistanut haastattelutilannetta miltään osin missään vaiheessa.

Päätoimittajan tulkinnan mukaan suostumuksen kysyminen nimenjulkaisun kohteelta olisi rikkonut Journalistin ohjeita 1, 2, 3, 18 ja 19.

                        

Päätoimittaja toteaa, että kantelija on aiemmin toiminut Pirkanmaalla valelääkärinä. Kyseessä oli hänen mukaansa poikkeuksellisen vakava ja laskelmoitu terveysalan huijaus, joka olisi voinut johtaa jopa potilaiden kuolemaan. Tekojen vakavuudesta kertoo kantelijan saama poikkeuksellinen ehdoton vankeusrangaistus. Sittemmin kantelija on päätoimittajan tietojen mukaan pyrkinyt useita reittejä uudelleen terveysalalle Suomessa.

Kantelijan rikostaustalla on päätoimittajan mukaan yhteiskunnallista merkitystä, ja se oli perusteltua tuoda esille, kuten ovat tuomion jälkeen tehneet useita kertoja myös muut tiedotusvälineet. Kantelijan talon naapurustossa hänen taustansa oli päätoimittajan vastauksen mukaan yleisesti tiedossa. Aamulehti ei katso rikkoneensa hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

Aamulehti julkaisi painetussa lehdessään jutun, joka kertoi omaisuusrikosten sarjaan liittyvästä poliisioperaatiosta. Kantelija mainittiin jutussa nimeltä, koska hän omisti varastetun tavaran kätköpaikkana toimineen talon, joka oli vuokrattu eteenpäin. Kantelijaan viitattiin myös jutun ingressissä. Jutusta kävi kuitenkin ilmi, ettei kantelijaa epäilty siinä kuvatuista rikoksista.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jo sovitettujen tuomioiden tuominen julkisuuteen vaatii erityistä harkintaa. Tässä tapauksessa kantelijan rikoshistoria ei liittynyt jutussa käsiteltyyn asiaan eikä hänen tunnistetietojensa kertomisella ollut jutun asiayhteydessä erityistä merkitystä. Lehdellä oli kuitenkin perusteet tuoda esiin kantelijan henkilöllisyys, koska hän oli syyllistynyt aiemmin yhteiskunnallisesti merkittäviin rikoksiin, joita on käsitelty myös julkisuudessa laajasti. Hän on myöhemmin ollut julkisuudessa myös muissa yhteyksissä. Myöskään kantelijan omistaman talon kuvan julkaisu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalle pitää aina kertoa, onko haastattelu tarkoitettu julkaistavaksi vai tausta-aineistoksi. Tässä tapauksessa neuvostolla ei kuitenkaan ole edellytyksiä ottaa kantaa siihen, oliko kantelijalle tehty selväksi, että kyseessä oli julkaistavaksi tarkoitettu haastattelu, koska osapuolten kertomukset ovat keskenään ristiriitaiset. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj.), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Jukka Ruukki, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Pentti Mäkinen, Ismo Siikaluoma, Henrik Ryd