Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

Vapauttava 5678/SL/14
Aamulehti

Oma kannanotto, Facebook-päivityksen julkaiseminen

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevan huhun erityistilintarkastuksesta. Jutussa haastateltu kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta hän ei suostunut muokkaamaan sitä julkaisukelpoiseksi.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6843/SL/18

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 23.8.2018

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Kantelu 12.4.2018

Kantelu kohdistuu Aamulehden printtilehdessään 28.3.2018 julkaisemaan juttuun "Pirkanmaalla lähes puolet aktivoitunut" sekä samana päivänä julkaistuun jutun verkkoversioon "Kelan ennakkotiedot paljastavat aktiivimallin todelliset vaikutukset – Korvauksia leikataan yli puolelta työttömistä".

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kelan-ennakkotiedot-paljastavat-aktiivimallin-todelliset-vaikutukset-korvauksia-leikataan-yli-puolelta-tyottomista-200840293/

Kantelun mukaan jutussa väitetään toistuvasti, että työttömyysturvan aktiivimalli on aktivoinut lähes puolet, eli 46 prosenttia, työttömistä. Kantelun mukaan Aamulehti on jättänyt huomiotta, että jo viime vuoden lopussa ennen aktiivimallin voimaan tulemista reilut 40 prosenttia työttömistä täytti kyseisen aktiivisuusehdon. Tämä selviää kantelun mukaan muun muassa Kelan 7.3.2018 päivätystä tiedotteesta. Kun puhutaan mallin vaikutuksesta, aktiivisuuslukuja pitäisi kantelun mukaan verrata edelliseen vuoteen. Oikea tulkinta aktiivimallin aktivoivasta vaikutuksesta on kantelun mukaan huomattavasti pienempi. Kantelun mukaan muun muassa Yle ja STT uutisoivat samana päivänä Kelan tiedoista oikein.

Kantelija on lähettänyt Aamulehdelle oikaisupyynnön ja lisäksi verkkojutun kommenteissa on huomautettu asiasta. Aamulehti ei ole oikaissut juttua. Se on julkaissut 31.3.2018 aiheesta jatkojutun, jossa kirjoitetaan: ”On mahdotonta sanoa, kuinka moni heistä olisi työllistynyt tai osallistunut työllistymispalveluihin joka tapauksessa – ilman tukien leikkauksen uhkaakin. Kela on arvioinut, että jo joulukuussa ennen aktiivimallin voimaantuloa 42 prosenttia työttömyysetuutta saaneista täytti aktiivisuusehdot.” Kantelun mukaan jatkojuttu ei kuitenkaan riitä aiemmassa jutussa olleen virheen oikaisemiseksi.

Kantelun mukaan asia on erityisen merkittävä, koska aktiivimalli ja sen vaikutukset koskevat satoja tuhansia ihmisiä ja aihe on ollut vuoden kiistellyimpiä. Aamulehden jutun perusteella lukijat voivat kantelun mukaan tehdä sen virheellisen ja leimaavan johtopäätöksen, että työttömät ovat laiskoja eivätkä olisi halunneet aktivoitua ilman aktiivimallia.


Päätoimittajan vastaus 13.6.2018

Aamulehden vastaavan päätoimittajan Jussi Tuulensuun mukaan kantelija on ilmeisesti eri mieltä siitä, mitä otsikossa ja jutussa käytetty termi ”aktivoitua” tarkoittaa. Aamulehden näissä jutuissa aktivoituminen tarkoittaa hallinnon aktiivisuusehdon täyttämistä, mikä juttujen ingresseissä, teksteissä ja grafiikoissa useaan otteeseen kerrotaan tavalla, joka ei jätä mitään tulkinnanvaraa. Päätoimittaja viittaa esimerkiksi jutun otsikkoon: ”Pirkanmaalla lähes puolet aktivoitunut” ja ingressiin: ”Pirkanmaalla 48 prosenttia työttömistä on täyttänyt työssäoloehdon ensimmäisellä tarkastelujaksolla”.

Päätoimittajan mukaan kantelija on pyytänyt oikaisua mutta ei ole osoittanut artikkeleista olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Aamulehti julkaisi printtilehdessään ja verkkosivuillaan työttömyysturvan aktiivimallia käsittelevän jutun.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että työttömien aktiivisuutta kuvaavat ilmaisut olivat epätarkkoja ja saattoivat antaa lukijalle harhaanjohtavan kuvan käsitellystä asiasta. Neuvosto kuitenkin toteaa, että ilmaisujen sisältö kävi jutusta ilmi eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Anna Anttila, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma ja Sinikka Tuomi.

Langettavaa äänestivät:
Lauri Haapanen ja Tapio Nykänen.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Jutun otsikossa ja ensimmäisessä virkkeessä annetaan lukijalle virheellisesti käsitys, jonka mukaan aktiivimallin myötä lähes puolet työttömistä on muuttanut toimintaansa. Tämä on olennainen asiavirhe.
    

Tämä päätös on avattu 3911 kertaa