Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Vapauttava 6827/MTV/18
MTV

Yksityisyyden suoja

MTV esitti televisiossa julkisuuden henkilöiden perhe-elämää heidän kotonaan esittelevän ohjelman. Osallistuessaan ohjelmaan julkisuuden henkilö otti riskin siitä, että asunnon sijainti saattaa käydä ohjelmasta ilmi.

Langettava 6757/MTV/18
MTV

Otsikko, muu esittely

MTV mainosti keskusteluohjelmaansa televisiossa kanavajuonnoilla, joissa väitettiin, että kantelija olisi yksi ohjelman vieraista. Väitteelle ei löytynyt ohjelman sisällöstä katetta.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Langettava 5785/MTV/15
MTV3 Katsomo

Ihmisarvon kunnioittaminen

MTV3:n Katsomo-sivustolla mainostettiin keskusteluohjelmaa kansanryhmän etnistä alkuperää halventavalla väitteellä. Väitteen poistaminen ei riittänyt korjaamaan tapahtunutta vahinkoa.

Langettava 5659/SL/14
Iltalehti

Piilomainonta

Ilmoittaja julkaisi Iltalehden verkkosivulla tuottamaansa aineistoa, joka jäljitteli Iltalehden ulkoasua ja jutuntekotapaa. Sponsoroitu sisältö -merkintä ei riittänyt erottamaan ilmoitusta journalistisesta sisällöstä.

Langettava 5411/TV/14
MTV, Kymmenen uutiset

Virheen korjaus

STT:n tekemässä ja MTV:n julkaisemassa uutisessa oli olennainen virhe. Toimitus ei sitä korjannut kantelijan pyynnöstä ja STT:n oikaisusta huolimatta.  
   

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Vapauttava 5161/TV/13
MTV3.fi

Piilomainonta, konserniyhteys

Verkkosivulla julkaistiin uutinen saman konsernin elokuvapalvelusta. Sen sisältö oli osin kritiikitöntä, mutta konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi. Kysymys ei ollut piilomainonnasta. 

Langettava 5159/SL/13
Iltalehti

Otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteen käyttö

Lehden lööppi ja etusivu kertoivat vauvan kuolleen rokotteen seurauksena. Jutusta ei löytynyt katetta väitteelle. 

Langettava 5149/TV/13
MTV3

Otsikko

Tv-kanavan teksti-tv:n uutisen otsikko "Tytöt ja media huono yhdistelmä" oli yleisluontoinen lausahdus. Jutussa ei ollut otsikon lupaamaa sisältöä, eikä teksti tarkentanut otsikkoa millään tavalla.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4837/TV/12
MTV3.fi

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja piilomainontaa koskevassa asiassa. Tv-kanava muokkasi nettiuutista kertomatta asiasta lukijoille. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisen asiavirheen korjauksesta, jolloin siitä olisi pakko kertoa. Viihdesivustolla julkaistu uutinen kertoi markkinointikampanjan aiheuttamasta hämmingistä, joten sille oli journalistiset perusteet.

Langettava 4767/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Maajussille morsian -ohjelmassa annettiin yhden elintarvikeyrityksen tuotteille silmiinpistävän paljon näkyvyyttä. Kysymys oli piilomainonnasta.

Langettava 4720/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa ja toimittajan ammatillista asemaa koskevassa asiassa. Urheilutoimittajan esiintyminen tv-mainoksissa selostamansa autokilpailun mainoskatkoilla hämärsi kaupallisen ja toimituksellisen aineiston rajan. Myös journalistinen päätösvalta joutui kyseenalaiseen valoon.

Vapauttava 4692/SL/11
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden suojaa koskevassa asiassa. Lehti saattoi kertoa alaikäisiin kohdistuvista rikosnimikkeistä poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti, koska kysymyksessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä rikosvyyhti.

Langettava 4669/TV/11
MTV3, Makuja

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. MTV3.fi referoi nettisivuillaan karppaukseen kielteisesti suhtautunutta juttua. Samassa yhteydessä julkaistiin leipomon mainontaa. Kun mainoskampanja loppui, poistui juttukin yleisön saatavilta.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 6828/SL/18

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 19.6.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Kantelu 28.3.2018

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 6.3.2018 julkaisemaan juttuun Pirjo Kauppinen 1961 – 2018 Säteili iloa ympärilleen, lehden lööppiin ja kansiuutiseen.

Kantelu kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Ilta-Sanomat julkaisi näyttävästi sekä etusivullaan että lööpissään 6.3.2018 jutun tv-kasvo Pirjo
Kauppisen kuolemasta. Uutinen perustui Iltalehden edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon.
Koska lehteä myytiin Iltalehden skuupilla, olisi lähde pitänyt mainita jo kannen ja lööpin
otsikoissa.

Katson, ettei Ilta-Sanomat ole noudattanut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 eikä JSN:n
periaatelausumaa lainaamisesta. Tätä näkemystä tukevat myös aikaisemmat JSN:n päätökset.
Iltalehti julkaisi omiin lähteisiinsä perustuen skuupin tv-kasvo Pirjo Kauppisen kuolemasta
verkkosivuillaan maanantaina 5.3.2018 kello 19.13.
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201803052200790010_vd.shtml

Ilta-Sanomat julkaisi oman uutisen vasta yli tunnin myöhemmin klo 20.26. Jutun leipätekstin
ensimmäisessä kappaleessa kerrottiin Iltalehden uutisoineen kuolemasta ensimmäisenä, joskin
siitä puuttui JSN:n lainaamista käsittelevän periaatelausuman edellyttämä linkki alkuperäiseen
uutiseen. Otsikossa tai ingressissä Iltalehteä ei mainittu.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005592643.html

Painetun lehden myynnissä Ilta-Sanomat käytti tv-kasvon kuolemaa sekä lööpissä että
etusivulla. Vaikka Ilta-Sanomien lööppiin ja etusivulle uutinen kuolemasta on muotoiltu ystävien
muistojen kautta, ei se muuta sitä, että itse uutinen on tv-kasvon kuolema. JSN on linjannut
periaatelausumassaan, että lööpissä ja kannessa lähde on mainittava aina, jos lähdemateriaali
on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Tässä tapauksessa Iltalehti olisi pitänyt
mainita lööpissä ja kannessa, koska uutinen tv-kasvon kuolemasta oli tehty puhtaasti Iltalehden
skuupin inspiroimana, vaikka Ilta-Sanomat olikin saanut myöhemmin oman vahvistuksen
asiasta.

Tätä näkemystä tukevat esimerkiksi seuraavat aiemmat JSN:n ratkaisut: 6473/SL/17, 6474/SL/17,
4476/SL/10.”

Vaikka kantelija mainitsee kantelussaan myös Ilta-Sanomien aihetta käsittelevän 5.3.2018 klo 20.26 julkaistun verkkojutun, hän ei kantele verkkojutusta, joten tapausta ei tarvitse käsitellä verkkojutun osalta.

 

Ilta-Sanomien vastaus 9.5.2018

Ilta-Sanomien päätoimittaja Tapio Sadeojan vastaus kuuluu seuraavasti: 

”Sanoma Media Finland Oy:n kustantama Ilta-Sanomat katsoo, että se on toiminut asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. IL:n kantelun väite, että IS:n verkkouutinen ja seuraavan päivän painetun lehden jatkojuttu tunnetun tv-kasvon kuolemasta olisi tehty ”puhtaasti Iltalehden skuupin inspiroimana” on väärä. Kantelussa väitetään myös, että IS olisi saanut omat vahvistuksensa asiasta IL:n uutisen jälkeen, mutta tämäkin on virheellinen käsitys. Lisäksi IS haluaa korostaa, että yhdelläkään tiedotusvälineellä ei voi olla omistusoikeutta uutiseen kenenkään kuolemasta. 

Ihmisen kuolema on aina erittäin vakava uutinen. IS:n periaatelinjana kuolinuutisten kohdalla on se, että niissä on noudatettava äärimmäistä huolellisuutta ja hienotunteisuutta.  Väärien tietojen julkaiseminen olisi tämän aihepiirin osalta anteeksiantamatonta. Toimittaja Pirjo Kauppisen kuolemasta alkoi kantautua huhuja jo varhain päivällä 5.3.2018, jolloin toimituksen johdossa linjattiin, että 1) asiasta on saatava täydellinen varmuus ja 2) poismenoa ei uutisoida ennen kuin toimitus varmistuu siitä, että vainajan lähiomaiset ovat tietoisia tapahtuneesta.  Julkaisemisen edellytys oli, että vahvistus on saatava läheiseltä taholta, vaikka joku muu media julkaisisikin uutisen. Tiukka linjaus tarkoitti sitä, että esimerkiksi ystäväpiiriä ei pidetty riittävän läheisenä tahona. Iltalehti julkaisi uutisen menehtymisestä verkkosivuillaan 5.3. klo 19.13. Iltalehden jutusta ei kuitenkaan voinut miltään osin päätellä, onko uutisen lähde luotettava ja ovatko kaikki lähiomaiset tietoisia. Siksi Ilta-Sanomat päätti, ettei julkaisuperuste voi olla se, että joku muu media on julkaissut jutun ensin. 

Toisin kuin Iltalehden tekemässä kantelussa väitetään, IL:n juttu ei ole vaikuttanut IS:n uutisointiin. IS on hankkinut asiasta omat tiedot ja tehnyt omat journalistiset ratkaisunsa uutisoinnista puhtaasti niiden tietojen pohjalta. On syytä mainita, että Ilta-Sanomien toimituksen johdosta on oltu suoraan yhteydessä vainajan läheisimpiin tahoihin jo huomattavasti ennen Iltalehden verkkojutun tuloa julki. Tästä yhteydenpidosta on dokumentaatio, joka osoittaa kaksi keskeistä seikkaa: 1) tapahtunut on ollut toimituksen tiedossa useita tunteja ennen Iltalehden uutista ja 2) uutisen julkistamisen ajankohdan Ilta-Sanomissa ratkaisivat aivan muut seikat kuin Iltalehden kuvaama uutiskilpailu. Lähdesuojaan vedoten Ilta-Sanomat ei katso voivansa paljastaa lähteistään ja julkaisuajankohtaan vaikuttaneista seikoista enempää. 

Tiedotusväline on itse vastuussa julkaisemansa materiaalin oikeellisuudesta ja kuoleman kohdalla kriteerien täytyy olla erittäin tiukat.  Ilta-Sanomat ei tässä tapauksessa edes harkinnut käyttävänsä lähteenä Iltalehteä, koska IL:n jutusta ei käy millään lailla ilmi, mistä lähteestä IL on tietonsa saanut.  Se, että Iltalehti päätyi julkaisemaan uutisen verkossa ensin, ei vaikuttanut Ilta-Sanomien juttujen valmistumiseen, sisältöihin tai julkaisuajankohtiin millään tavalla.

Mainittakoon lisäksi, että poismenosta raportoivat luonnollisesti monet muutkin mediat. Esimerkiksi MTV3 ja Yle sen paremmin kuin monet muutkaan mediat eivät ole maininneet Iltalehteä uutisen otsikoinnin yhteydessä. Myöskään STT:n uutisessa, jonka useat mediat julkaisivat sellaisenaan, Iltalehteä ei mainita otsikossa. Se olisikin ollut erikoista, koska kuten todettua, kuolemaa ei voi omistaa.”

Päätoimittaja toteaa, että ”printtijutun sisällön Ilta-Sanomien toimitus on hankkinut kokonaan itse. Printissä vainajaa muistelivat hänen kollegansa ja tuttavansa, ja juttua alettiin tehdä vasta sen jälkeen, kun Ilta-Sanomat oli julkaissut omiin lähteisiinsä perustuvan verkkojutun. Myös printissä julkaistun jutun alussa mainitaan, että Iltalehti kertoi suru-uutisen ensimmäisenä.

Päätoimittaja toteaa johtopäätöksenään seuraavaa: ”IS katsoo, että kantelun kohteena olevassa asiassa on toimittu tässä vastauksessa perustelluin tavoin hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä. Ilta-Sanomien uutisointi on perustunut täysin omiin lähteisiin, ei Iltalehteen. IS:n julkaisupäätökseen Iltalehti ei ole vaikuttanut millään lailla. Päinvastoin, IS on pyrkinyt asian uutisoinnissa poikkeukselliseen huolellisuuteen, tarkkuuteen ja hienotunteisuuteen. Lisäksi on syytä todeta, että on hyvin outo ajatus, että jonkun tunnetun ihmisen kuolema olisi tietona pysyvästi yhden uutisvälineen omaisuutta - kun tiedot kuolemasta on saatu varmistettua, kuolema on fakta, jota kukaan ei voi omistaa.  Iltalehden kantelun perustana olevan ajattelun hyväksyminen johtaisi kestämättömään toimintaan tiedotusvälineissä. Jos tällaisissa tapauksissa edellytetään lähteen mainitsemista pelkästään sillä perusteella, että jokin media on julkaissut jonkun uutisen ensin, neuvosto vie suomalaista journalismia erittäin kyseenalaiseen suuntaan: ratkaisevaksi nousisi nopeus luotettavuuden kustannuksella. Jokaisella medialla on omat julkaisupäätöksiin vaikuttavat kriteerinsä. Kritiikitön nopeuden painottaminen johtaa väistämättä siihen, että kärsijöitä ovat ne mediat, joilla on tiukemmat kriteerit julkaisupäätöksiä tehtäessä ja uutisia tarkistettaessa. ”

Päätoimittaja käsittelee vastauksessaan laajasti myös verkkojuttujen lainaamiskäytäntöjä. Päätoimittajan vastausta on lyhennetty näiltä osin, koska kantelu ei kohdistu Ilta-Sanomien verkkojuttuun.

 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/

Ilta-Sanomat julkaisi printtilehdessään jutun, jossa ystävät muistelivat menehtynyttä julkisuuden henkilöä. Jutusta kerrottiin lehden kannessa ja lööpissä. Henkilön kuolemasta oli kerrottu edellisenä päivänä useissa eri tiedotusvälineissä. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehden ei ollut välttämätöntä mainita jutussaan kuolemasta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä. Juttu perustui kokonaan lehden tekemiin haastatteluihin ja lehden omaan arkistomateriaaliin, eikä sen näkökulma ollut henkilön kuolemassa vaan siinä, miten ystävät häntä muistelivat.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Taina Tukia ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 7710 kertaa