Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

Vapauttava 5678/SL/14
Aamulehti

Oma kannanotto, Facebook-päivityksen julkaiseminen

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevan huhun erityistilintarkastuksesta. Jutussa haastateltu kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta hän ei suostunut muokkaamaan sitä julkaisukelpoiseksi.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6713/AL/17

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Ratkaistu: 16.5.2018

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Kantelu 22.12.2017

Kantelu kohdistuu seuraaviin juttuihin:

1. Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan 13.10.2017 julkaisemaan juttuun ”Kittilän 27 päättäjälle syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä – tässä he ovat”.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kittila-27-paattajalle-syytteet-torkeasta-virka-aseman-vaarinkayttamisesta-tassa-he-ovat/?shared=989910-83df2e29-4

2. Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan19.11.2017 julkaisemaan juttuun 
’”Vain pieniä muotovirheitä”? – Niistä Kittilässä ei koskaan ollut kyse’.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vain-pienia-muotovirheita-niista-kittilassa-ei-ole-koskaan-ollut-kyse/

Kantelun mukaan kantelijan nimi ja hänen tunnistetietonsa julkaistiin tarpeettomasti Suomen Kuvalehdessä 13.10.2017 ja 19.11.2017. Kantelija kertoo pyytäneensä nimensä poistamista, mutta SK:n päätoimittaja kieltäytyi muuttamasta juttuja. Kantelijan mukaan jutuissa ei ole huomioitu häntä vastaan nostetun rikossyytteen merkitystä suhteessa muihin syytteisiin, syytteitä pidettiin jutussa samanarvoisina. 
Kantelun mukaan Suomen Kuvalehti 19.11.2017 julkaisemassa jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joita kantelija pyysi lehteä oikaisemaan:

1. Jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että ”Tilapäisen valiokunnan lopullisessa raportissa XX.XX. luonnehti omaan rooliaan näin: ”Ulkopuolisen sihteerin valinnan tarkoituksena oli korostaa selvitystyön puolueettomuutta ja ainoastaan dokumentoitujen ja relevanttien tietojen huomioon ottamista tilapäisen valiokunnan työssä.”

2. Jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että ”Kun Suomen Kuvalehti kysyi XX.XX:ltä syksyllä 2014 perusteluja ensimmäisen raportin virheille, hän sanoi olevansa vain ”kirjuri”.”

3. Jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että hän ei halunnut kommentoida väitöskirjaansa. 

Kantelun mukaan juttu on aiheuttanut kantelijalle erittäin kielteistä julkisuutta, kirjoituksen tietoja ei ole tarkistettu, eikä tietoja ole välitetty totuudenmukaisesti. 

Kantelussa todetaan, että kantelija ei ole voinut kommentoida Kittilän kunnanjohtajan erottamista, koska Kittilän kuntaa koskevien oikeusjuttujen käsittely oli kesken ja oikeusjuttujen materiaali oli määrätty salassapidettäväksi käräjäoikeuden käsittelyn alkamiseen saakka. Kantelussa todetaan, että tästä johtuen kantelijan oli mahdotonta puolustautua julkisesti. Kantelussa todetaan myös, ettei kantelijan väitöskirjatutkimustaan koskevia kommentteja ole huomioitu SK:n jutuissa eikä hänelle ole annettu mahdollisuutta antaa vastinetta asiassa. 


Päätoimittajan vastaus 13.3.2018

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaan vastaus kanteluun kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Kantelussa on kaksi osaa, ensimmäisen mukaan Suomen Kuvalehti rikkoi Journalistin ohjeiden pykälää 32, ensin 13.10.2017 ja sitten 19.11.2017, julkaistessaan kantelijan nimen Kittilän kunnan rikosepäilyjä koskeneissa jutuissaan. Kantelijan nimen julkaiseminen perustui erittäin tarkkaan harkintaan.
Kittilän kunnassa on käynnissä Suomen oloissa täysin ainutlaatuinen prosessi, joka on jo johtanut suureen määrään rikossyytteitä, lainsäädännön muutoksiin sekä tilanteeseen, jossa valtio käytännössä puuttuu kunnan itsehallintoon jatkuvien väärinkäytösten takia. Valtio voi näihin toimiin ryhtyä, koska on kyseisen kunnan hallinnollisten ongelmien takia tehnyt kuntalakiin uuden kohdan, ns. Lex Kittilän.

Keskeinen osa Kittilä-prosessia oli kantelijan itsensä vuonna 2014 laatima eli kirjoittama ns. tilapäisen valiokunnan raportti, jolla perusteltiin Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän irtisanominen. Raportti sisälsi useita virheitä, jotka osoitettiin Suomen Kuvalehden artikkeleissa mm. 11.9.2014 ja 15.9.2014.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus sekä Korkein hallinto-oikeus ovat vuonna 2016 todenneet kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisen olevan laiton, koska kantelijan laatimassa irtisanomisen pohjana olevassa raportissa on pahoja puutteita. Nämä puutteet loukkasivat irtisanotun kunnanjohtajan oikeusturvaa.

Kantelija kirjoitti raportin työsuhteessa Kittilän kuntaan ja sai työstään 100 euron tuntipalkkion. Palkkio perustuu Akavan asiantuntijatyön hinnoittelusta antamaan ohjeistukseen. Raportti on myös selvästi merkitty kantelijan laatimaksi.

Kantelijan kirjoittamassa raportissa luonnehditaan kantelijan omaa roolia raportin kirjoittamisessa seuraavasti: "...valiokunta päätti ottaa itselleen ulkopuolisen sihteerin ja kutsui 30.5.2014
sihteerikseen hallintotieteiden kandidaatin XX.XX:n, jonka päätehtäväksi määriteltiin loppuraportin laatiminen valiokunnalle.”

”Ulkopuolisen sihteerin valinnan tarkoituksena oli korostaa selvitystyön puolueettomuutta ja ainoastaan dokumentoitujen ja relevanttien tietojen huomioon ottamista tilapäisen valiokunnan työssä."

Raportin laatijana kantelija on siis itse sisällyttänyt tekstiin osion, jossa kuvataan valiokunnan sihteerin eli raportin laatijan tehtävää.

Kantelija on siis erittäin keskeisessä osassa kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisprosessissa. 
Lehden harkinnan mukaan kantelijan nimen julkaiseminen oli perusteltua siinä vaiheessa, kun hän sai lokakuussa 2017 syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen on nimikkeen mukaisesti törkeä rikos, jonka maksimirangaistus on neljä vuotta vankeutta. Maksimirangaistus avunannosta tähän rikokseen on kolme vuotta vankeutta.

Kantelijan nimen julkaiseminen on perusteltua myös siksi, että Korkeimman hallinto-oikeuden tuomiolla puutteelliseksi todettu raportti on keskeinen asiakirja syksyllä 2018 käytävässä oikeudenkäynnissä, jossa ensi kertaa punnitaan laajasti kunnan luottamushenkilöiden virkavastuu ja myös se vastuu, joka kunnan käyttämillä asiantuntijoilla on avustaessaan luottamushenkilöitä. Kantelijan laatiman raportin keskeinen merkitys kävi ilmi jo 13.3.2018 alkaneessa oikeudenkäynnin valmisteluistunnossa, jossa syyttäjien haastehakemus ja laaja esitutkintamateriaali tuli julki.  
Tieto kunnan käyttämistä asiantuntijoista on julkinen ja kantelija on palkattu asiantuntijaksi avustamaan Kittilän luottamushenkilöitä prosessissa, jossa julkista valtaa on käytetty täysin poikkeuksellisella ja hallintotuomioistuinten mukaan lainvastaisella tavalla. 

Lapin käräjäoikeus tiedotti oma-aloitteisesti kaikkien syytteen saaneiden nimet medialle, kantelijan nimi mukaan lukien, heti syytteiden nostamisen yhteydessä 13.10.2017. Kaikkien syytteet saaneiden nimet on julkistettu Suomen Kuvalehden lisäksi ainakin Aamulehdessä ja Lapin Kansassa 13.10.2017. 

Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että molemmissa kantelun kohteena olevissa jutuissa kerrotaan selvästi, että kaikki syytetyt (mukaan lukien kantelija) kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Syyttömyysolettama on siis huomioitu ja jutuissa puhutaan nimenomaan syytteiden nostamisesta, ei syyllisyydestä.

Kantelun toisessa osassa väitetään, että Suomen Kuvalehti rikkoi 19.11.2017 julkaistussa jutussaan seuraavia Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 12, 20 ja 21.

Käytännössä kantelija väittää, että 19.11.2017 julkaistussa jutussa oli kolme asiavirhettä, joita Suomen Kuvalehti ei suostunut oikaisemaan. Väite asiavirheistä ei pidä paikkaansa.

Kantelijan mukaan jutussa on virhe, kun siinä todetaan, että ”Tilapäisen valiokunnan lopullisessa raportissa kantelija luonnehti omaan rooliaan näin: ”Ulkopuolisen sihteerin valinnan tarkoituksena oli korostaa selvitystyön puolueettomuutta ja ainoastaan dokumentoitujen ja relevanttien tietojen huomioon ottamista tilapäisen valiokunnan työssä.” Kantelija kiistää luonnehtineensa työnkuvaansa missään vaiheessa.

Väite asiavirheestä on hämmentävä, koska jutun lainaus on suoraan kantelijan itsensä kirjoittamasta kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisraportista. Jos kantelija ensin itse luonnehtii työnkuvaansa kirjoittamassaan raportissa, ei hän voi väittää, ettei olisi luonnehtinut työnkuvaansa missään vaiheessa. 

Kantelija on merkitty raportin laatijaksi eli kirjoittajaksi lopullisessa raportissa välittömästi raportin kansilehteä seuraavalla sivulla 2. Kahdessa aiemmassa versiossa nimi oli kansilehdellä. Tilapäisen valiokunnan raporttiin on merkitty, että sen on laatinut kantelija.
SK:n jutussa ei näin ollen ole asiavirhettä.

Lisäksi kantelijan mukaan jutussa on virhe, kun siinä todetaan hänen luonnehtineen itseään vain ”kirjuriksi”, kun Suomen Kuvalehti syksyllä 2014 kysyi häneltä Anna Mäkelän erottamisraportista löytyneistä virheistä.

Kyseinen puhelinkeskustelu käytiin syys-lokakuun 2014 vaihteessa. Toimittaja soitti kantelijalle ja kertoi Lapin poliisilaitoksen tutkinnanjohtajan vahvistaneen Suomen Kuvalehdelle raportissa olevan vakavasti virheellistä tietoa.

Uutisen yhteyteen toimittaja kysyi kantelijan kommenttia.  Kantelija ei halunnut kommentoida, mutta lyhyessä keskustelussa hän sanoi olleensa vain kirjuri. Tämä jäi toimittajan mieleen erittäin vahvasti siksi, että Suomen Kuvalehden tiedossa oli jo tuolloin tilapäisen valiokunnan sihteerin palkkio, 100 euroa tunnilta. Toimittaja keskusteli kantelijan kommentista myös oikeusoppineiden kanssa. Suomen Kuvalehden juttu aiheesta julkaistiin lopulta 4.10.2014.

Suomen Kuvalehden toimittajalla ei ole kyseistä, yli kolme vuotta sitten käytyä keskustelua tallentimella. Vastauksen liitteessä 3 rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Pekka Viljanen kuitenkin toteaa myös keskustelleensa jutun toimittajan kanssa kirjuri-luonnehdinnasta syksyllä 2014.

Marraskuussa 2014 toimittaja otti yhteyttä kantelijaan uudelleen, kun myös lopullisesta raportista löytyi vakavasti virheellistä tietoa. Tuolloin kantelijan kanssa käydystä kyseisestä keskustelusta päätyi Suomen Kuvalehden 8.11.2014 julkaisemaan juttuun seuraava osa: ”XX.XX. sanoi perjantaina SK:lle, ettei voi kommentoida asiaa. Kommentit antaa vain ja ainoastaan valiokunnan puheenjohtaja.”

Kolmas väitetty asiavirhe liittyy kantelijan väitöskirjaprojektiin. Kantelija on valmistelemassa Tampereen yliopistolle väitöskirjaa, jonka aihe on kunnanjohtajan luottamuspula oikeudellisena ilmiönä. Samaan aikaan kantelija oli ensin epäiltynä ja sitten syytettynä kunnanjohtaja Mäkelän erottamisasiassa.

Virhe on kantelun mukaan artikkelin seuraavassa kohdassa: Suomen Kuvalehti kysyi kantelijan kommenttia syytteiden nostamisen jälkeen lokakuussa 2017. Hän ei halunnut kommentoida.

Kantelun liitteenä on sähköposti, jossa Suomen Kuvalehden toimittaja kysyy seuraavaa kantelijan väitöskirjaan liittyen: ”Sinut on asetettu syytteeseen avunannosta törkeään virka-aseman
väärinkäyttämiseen. Haluatko kommentoida asiaa? Katsotko, että voit riippumattomasti ja uskottavasti käsitellä väitöskirjasi aihetta tässä tilanteessa?”

Kantelijan vastaus toimittajalle kokonaisuudessaan: ”En kommentoi syytettä asian ollessa kesken. Haluan tiedustella, mikä on ollut Suomen Kuvalehden peruste ja tarve julkaista yksityishenkilön nimi syytevaiheessa (journalistin eettiset ohjeet)? Juttu on myös osaltani virheellinen, sillä en ole Tampereen yliopiston tutkija enkä työsuhteessa yliopistoon.
Haluan myös tiedustella, että mikä intressi Suomen Kuvalehdellä on tässä vaiheessa esittää väitöskirjani tekemiseen liittyviä kysymyksiä?”

Jutun väite siitä, että kantelija ei syytteiden nostamisen jälkeen lokakuussa 2017 halunnut kommentoida asiaa, pitää siis paikkansa. Olennaista esimerkiksi JO 21. kohdan kannalta on se, että vaikka kantelija ei halunnut kommentoida asiaan, hänelle kritiikin kohteena varattiin tilaisuus ja annettiin mahdollisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Kantelija jätti tämän mahdollisuuden omasta halustaan käyttämättä.

Kantelija antaa kantelussaan harhaanjohtavan kuvan myös kommentointi- ja puolustautumismahdollisuuksistaan. Julkisuuslain 23.2 §:ssä säädetään, että asianosainen ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Esitutkintamateriaalin salassapidettävyys, johon kantelija vetoaa, ei näin ollen estä häntä kommentoimasta omia tekemisiään.

Lopuksi kantelija väittää myös, ettei hänelle ole annettu mahdollisuutta antaa vastinetta asiassa. Tämä väite on väärä. Kuten kantelun kohdasta 5. käy ilmi, kantelija ei missään vaiheessa ole lähettänyt lehdelle vastinetta.

Edellä esitetyn nojalla katsomme, että kantelu on aiheeton ja Suomen Kuvalehti on noudattanut hyvää journalistista tapaa. Kittilän tapauksen kokoluokka on poikkeuksellinen ja esimerkiksi syytteiden saaneiden määrä tekee siitä Suomen historian suurimman kuntaoikeudenkäynnin. Kantelija on ollut aivan ratkaisevassa asemassa yhdessä tapauksen keskeisistä osista ja siksi hänen nimensä syytteen nostamisen jälkeen on julkaistu – tarkan journalistisen harkinnan jälkeen ja hänelle kommentointimahdollisuudet antaen. Lisäksi on syytä huomata, että nimen julkaisuun on päätynyt myös laatumedioista myös alueen valtalehti Lapin Kansa ja Aamulehti.”

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.


Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.


Suomen Kuvalehti kertoi kahdessa jutussaan Kittilän kunnanjohtajan erottamisesta seuranneista syytteistä. Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden ja käsitteli hänen keskeistä rooliaan tapaukseen liittyneen raportin laatijana. Lisäksi toisessa jutussa käsiteltiin kriittisesti kantelijan samaa aihepiiriä käsittelevää väitöskirjahanketta. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tapaus on yhteiskunnallisesti merkittävä. Kyseessä on yksi Suomen historian suurimpia kuntaoikeudenkäyntejä. Neuvoston mukaan kantelijalla on tapauksessa keskeinen rooli, koska hän laati kunnanjohtajan erottamiseen ja oikeudenkäyntiin olennaisesti liittyvän raportin. Raportin laatiminen ja aihepiiriä sivuava väitöskirjahanke ovat lähtökohtaisesti julkista ja yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa, josta yleisöllä on oikeus saada tietoa. 

Neuvosto toteaa, että kantelijan henkilöllisyyden kertominen myös rikossyytteiden yhteydessä oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutuissa tuotiin selkeästi esiin, että kyse oli vasta syytteestä.

Kantelija joutui myöhemmässä jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta hänelle oli annettu mahdollisuus tulla kuulluksi samanaikaisesti. Kantelija kuitenkin kieltäytyi mahdollisuudesta. Kantelijan edellisenä kesänä antamia hänen väitöskirjaansa liittyviä kommentteja ei ollut tarpeellista huomioida, koska ne oli annettu toisessa tilanteessa ja toista juttua varten, eikä kantelija uutta kommenttia pyydettäessä itse pyytänyt käyttämään niitä. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Anna Anttila, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Aija Pirinen, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 4162 kertaa