Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6630/YLE/17

Vastaaja: Yle

Asia: Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ratkaistu: 20.9.2017

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Kantelu 28.6.2017

Kantelu kohdistuu Yle Oulun Instagram-vieras-konseptiin. Yle Oulun Instagram-tilillä vieraili 20.5.-2.7.2017 viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä ja ryhmiä hastagilla #yleinstavieras. Vierailijat saivat Yle Oulun Instagram-tunnukset käyttöönsä.

Kantelija pitää journalistisesti virheenä Yle-Oulun menettelyä luovuttaa Instagram-tilinsä ulkopuoliselle toimijalle. Tämä loukkaa kantelijan mielestä hyvää journalistista tapaa, koska journalistin ohjeissa kielletään luovuttamasta toimituksellista päätösvaltaa ulkopuoliselle. Asia on kantelijan mielestä myös internet- julkaisujen kannalta periaatteellisesti tärkeä, joten hän toivon JSN:n kannanottoa Yle-Oulun menettelyyn, eli onko toiminta ollut hyväksyttävää vai onko asiassa toimittu hyvän journalistisen tavan vastaisesti.

Kantelija nostaa esille seuraavan 26.5. ilmestyneen jutun, jossa kerrotaan Instagram-tilillä vierailevasta pelikehittäjästä: ”Yle Oulun Instagram sukeltaa pelimaailman sykkeeseen – vieraana Fingersoftin Pasi Jokinen”. Kantelijan mukaan Yle on ainakin tässä tapauksessa lisäksi luovuttanut päätösvallan kaupalliselle toimijalle ilman toimituksellista kontrollia.

Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden 2 ja 16 näkökulmasta.

 

Päätoimittajan vastaus 18.8.2017

Päätoimittaja (vt.) Marit af Björkestenin mukaan Yle Oulun Instagram-vieras -konsepti on uudenlainen kokeilu, jolla on pyritty löytämään uusia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa.  Yle noudattaa myös Instagramissa samoja eettisiä ohjeita kuin muissa välineissään - Journalistin ohjeet mukaan luettuina.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieras-konseptia on kokeiltu 20.5.-2.7.2017. Vieraina ovat olleet esimerkiksi muusikko, kuvataiteilija, 15-vuotias yrittäjä sekä pelialan toimitusjohtaja. Vieraat liittyvät pääosin Yle Oulun muihin sisältöihin ja ovat esimerkiksi ajankohtaisia henkilöitä, joita Yle Oulu on käsitellyt muissa sisällöissään. Kantelijan linkittämässä Yle Oulun jutussakin konseptia kuvataan näin: “tavoitteena on tarjota kiinnostavia näkökulmia Suomeen ihmisten itsensä kuvaamana.”

Päätoimittajan mukaan kokeilussa pyrkimyksenä on ollut tuoda mielenkiintoisten henkilöiden kautta esiin erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia etukäteen harkituista, journalistisesti kiinnostavista näkökulmista. Konsepti on tarjonnut yleisölle mahdollisuuden päästä näkemään asioita ikään kuin sisäpiiriläisen silmin. Instagram-vieraat ovat kuvanneet esimerkiksi juhlia, matkoja, ruokaa ja mökkeilyä. Näin henkilökohtaista materiaalia on hankala saada muuten kuin henkilöiden itsensä kuvaamana.

Päätoimittajan mukaan toimitus on valinnut vieraat itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Suurin osa vieraista on liittynyt Yle Oulun muissa välineissä olleisiin sisältöihin. Idea on, että Yle Oulu voi pyytää esimerkiksi kiinnostavassa henkilökuvassa esiteltyä haastateltavaa Instagram-vieraaksi.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieras -konseptiin kuuluu, että Yle Oulu on julkaissut jutun, jossa kerrotaan viikonlopun Instagram-vieraasta samalla kaavalla. Tämän jälkeen vieraalle on annettu väliaikaiset tunnukset Yle Oulun Instagram-tilille. Vieras on ennalta tarkkaan sovitun suunnitelman mukaisesti lähettänyt tilille materiaalia, jota Yle Oulun toimitus on tiiviisti valvonut, seurannut ja tarkkaillut.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on sekä suullisesti että kirjallisesti ohjeistanut vieraitaan siinä, millaisia kuvia heidän pitää tuottaa. Yle on toimittanut tämän ohjeistuksen JSN:lle liitteenä.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on etukäteen suunnitellut tarkkaan, miten journalistinen päätösvalta pidetään toimituksessa.

Päätoimittajan mukaan toimitus on jo etukäteen valinnut vieraan ottamille kuville journalistisesti kiinnostavan, ei-mainosmaisen aiheen. Kuvien sisältö ja ehdot on käyty läpi vieraiden kanssa etukäteen. Esimerkiksi kantelijan linkittämästä verkkojutusta selviää, että Yle Oulu on antanut senkertaiselle Instagram-vieraalle tehtäväksi muun muassa pelialan juhlien kuvaamisen. Vieraan ottamat kuvat käsittelevätkin näitä ennalta sovittuja teemoja, tässä tapauksessa siis muun muassa pelialan juhlia.

Päätoimittajan mukaan toimitus on läpi viikonlopun valvonut kuvien julkaisemista, mikä on tehty vieraille selväksi. Käytännössä valvominen on tarkoittanut sitä, että Yle Oulun verkkospesialisti on seurannut, mitä vieras julkaisee. Tarvittaessa kuvat olisi nopeasti poistettu. Tämä on Instagramissa mahdollista ja kuuluu sosiaalisen median luonteeseen. Yle Oulu on säilyttänyt journalistisen päätösvallan päättää, mitä kuvia sen tilillä on.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on avoimesti kertonut yleisölleen kokeilusta merkitsemällä siihen liittyvät kuvat Instagramissa hashtagilla #yleninstavieras. Lisäksi konseptista on kerrottu joka kerta erikseen Instagram-vieraan esittelevässä verkkojutuissa.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu olisi kuitenkin voinut tehdä yleisölle paremmin selville, miten journalistisen päätösvallan säilyttämisestä on huolehdittu. Ylen verkkojutun ilmaisulla “annetaan ajankohtaisen henkilön tai ryhmän käyttöön” ei ole tarkoitettu, että tili olisi Yle Oulun ulkopuolisten päätösvallassa, sillä näin ei ole ollut.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieraiden tuottamia kuvia tai Instagram-vieraista kirjoitettuja juttuja ei voi pitää JO 16:n vastaisina. Kuvissa tai jutuissa ei ole mainosmaisia elementtejä tai mainosmaista sävyä, eikä niissä esitellä minkään yrityksen toimintaa tai tuotteita. Ne keskittyvät vieraana olevaan henkilöön.

Päätoimittajan mukaan koko Instagram-vieras -konseptin näkökulma on voimakkaasti henkilölähtöinen, vaikka osa vieraista on ainakin osin tunnettu edustamiensa yritysten kautta. Yritysmaailmassa mukana olevien henkilöiden elämän ja arjen esitteleminen on kuitenkin journalistisesti perusteltua. Yle Oulun Instagram-vieras -konseptissa ei millään tavalla esitellä tai markkinoida yrityksiä, joita vieraat edustavat, saati niiden tuotteita.

Päätoimittajan mukaan sosiaalinen media on vahvistanut reaaliaikaisuuden vaatimusta. Kun teknologia ja julkaisualustat kehittyvät, tiedotusvälineiden on tärkeää kokeilla ja yrittää löytää uudenlaisia toimintaympäristöjä sekä uudenlaisia tekemisen tapoja. Yle Oulu on tässä tapauksessa toiminut näin.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on tehnyt sisältöä koskevat ratkaisut journalistisin perustein luovuttamatta lopullista päätösvaltaa sisällöstä toimituksen ulkopuolelle. Kokeilussa ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidetty selvänä eikä kokeilu ole sisältänyt piilomainontaa.

Näin Yle Oulu ei ole toiminnassaan rikkonut Journalistin ohjeita.

 

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 16. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Yle Oulun Instagram-tili annettiin toimituksen ulkopuolisen henkilön tai ryhmän käyttöön viikonlopuksi kerrallaan 20.5.-2.7.2017. Vierailijat olivat muun muassa oululaisia yrittäjiä, taiteilijoita ja muusikoita.

He saivat Yle Oulun Instagram-tunnukset käyttöönsä. Vierailijoiden julkaisema sisältö merkittiin hashtagilla #yleinstavieras. Pelkkä hashtag-merkintä ei riittänyt kertomaan yleisölle sisällön luonteesta.

Vieraat saivat julkaista sisältöjä itsenäisesti ilman, että toimituksella oli mahdollisuus tarkastaa sisältöä ennen niiden julkaisemista. Vierailijoille annettiin ainoastaan suurpiirteiset ohjeet sisällön suuntaviivoista. Yle Oulu ei tässä tapauksessa varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden omilla sosiaalisen median tileillä julkaistut sisällöt ovat normaalia toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Neuvosto korostaa, että toimitusten on muistettava tämä silloinkin, kun ne kokeilevat uusia toimintatapoja.

Tässä tapauksessa kukaan Instagram-vieraista ei julkaissut mainosmaista aineistoa, joten piilomainonnan kriteerit eivät täyttyneet.

Luovuttaessaan Instagram-tilinsä käyttäjätunnukset edellä kuvatulla tavalla vierailijoille toimitus kuitenkin luovutti journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Riikka Mäntyneva, Hannu Helineva, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 8934 kertaa