6353/SL/16

Vapauttava

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Kantelu 11.10.2016

Kantelu kohdistuu Aamulehden 23.9 julkaisemaan juttuun ”Talvivaaran Pekka Perä saa yhä 25 000 euron kuukausipalkkaa – yrityssaneerauksessa palkka voi laskea”.

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/talvivaaran-pekka-pera-saa-yha-25-000-euron-kuukausipalkkaa-yrityssaneerauksessa-palkka-voi-laskea-23945023/

Kantelijan mukaan Aamulehti rikkoo Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 15 ja 20. Kantelijan mukaan juttu on monella tapaa virheellinen.

Kantelijan mukaan 

–    Talvivaaran yrityssaneerausmenettely alkoi 29.11.2013 (yhtiö antoi asiasta pörssitiedotteen).

–    Saneerausmenettely alkaa, kun oikeus on todennut yhtiön saneerauskelpoiseksi, hyväksynyt saneeraukseen.

–    Toimittaja sekoittaa saneerausmenettelyn alkamisen ja varsinaisen saneerauksen.

–    Kun saneerausohjelmaehdotuksen ehdot on täytetty, varsinainen saneeraus on yhden päivän asia.

–    Talvivaaran saneeraus on toisin sanoen päättymässä, ei alkamassa.

–    Kun Talvivaara saneerataan, toimitusjohtajan palkka ei saneerauspäivänä laske.

–    Aamulehden uutinen ei ole vain virheellinen, se on mieletön.

Kantelija kertoo pyytäneensä oikaisua sekä jutun kirjoittaneelta toimittajalta että päätoimittajalta, mutta he eivät ole suostuneet oikaisuun. 

Aamulehden vastaus 17.1.2017

Päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan Kauppalehti uutisoi 23.9.16 Talvivaaran toimitusjohtajan Pekka Perän palkasta. Juttu oli otsikoitu: ”Ehdollisessa yrityssaneerauksessa olevan Talvivaaran nelihenkinen johtoryhmä nostaa muhkeita palkkioita.”

Kauppalehden uutisessa todettiin seuraavaa:

”Helsingin pörssiin listautuneesta Talvivaarasta on jäljellä enää kuori, joka on käytännössä yhtä paljon kuin yhtiön kassavarat. Ehdollisessa yrityssaneerauksessa oleva yhtiö maksaa yhä kovaa palkkaa 20 hengelle, vaikka yhtiöllä ei ole minkäänlaista liiketoimintaa.

Johtoryhmän lisäksi Talvivaaran palkkalistoilla on 16 asiantuntijaa, joiden tehtävänä on kartoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhtiön on löydettävä niitä, mikäli se haluaa varsinaiseen saneerausohjelmaan.”

Aamulehden toimittaja kirjoitti Pekka Perän palkasta Aamulehden verkkosivulle jatkouutisen 23.9.

Uutinen alkoi: ”Talvivaaran Kaivososakeyhtiön johdon palkat saattavat laskea, mikäli yhtiö hyväksytään yrityssaneeraukseen.”

Päätoimittajan mukaan toimittaja perusti uutisensa siihen, että Talvivaara-yhtiön (20.9.16) pörssitiedotteen mukaan selvittäjä jätti 10.4.2015 lopullisen saneerausohjelmaehdotuksen Espoon käräjäoikeuteen. Saneerausohjelmaehdotuksen vahvistaminen ja voimaantulo ovat ehdollisia ja edellyttävät kaikkien erityisehtojen täyttymistä.

Talvivaaran tammi-kesäkuun osavuosikatsauksessa sanotaan: ”Selvittäjä ilmoitti 20.9.2016 kantansa, jonka mukaan saneerausohjelmaehdotuksen mukaisista erityisehdoista on tällä hetkellä täyttymättä saneerausohjelmaehdotuksen erityisehdot (b) 2 ja (c).”

Talvivaaran 22.9. julkaistussa välitilinpäätöksessä ( http://hugin.info/136227/R/2043811/763081.pdf. Sivu 8) on kohta ”Riskien hallinta ja tärkeimmät riskit”. Siinä todetaan, että jos riittävää rahoituksen kokonaisratkaisua Talvivaaran liiketoiminnan jatkumiseksi ei saavuteta, Talvivaaran saneerausohjelmaa ei ehkä vahvisteta jolloin osakkeenomistajat ja velkojat saattavat menettää koko sijoituksensa yhtiössä. Talvivaaralle ehdotetun saneerausohjelman toteutuksen ehtona on muun muassa, että Talvivaara onnistuu toteuttamaan järjestelyn, joka varmistaa yhtiölle riittävän kassavirran kaikkien sen erääntyvien velvoitteiden ja saneerausvelkojen suorittamiseksi sekä turvaa yhtiön elinkelpoisen liiketoiminnan jatkamisen.

Päätoimittajan mukaan Aamulehden uutisessa pohditaan, mitä vaikutuksia yrityssaneerauksella voisi olla. Jutussa on haastateltu Yrityssaneerausyhdistyksen puheenjohtajaa asianajaja Mika Allénia.

Aamulehden päätoimittaja ei näe uutisessa syyskuun tilanteen muistaen yhtään sellaista oleellista virhettä, joka antaisi lukijalle väärää tietoa tai johtaisi harhaan. Pekka Perän ja yhtiön muun johdon palkkojen arvioiminen oli osa yrityssaneerausmenettelyä. Lähteeseen pohjautuen todetaan, että Pekka Perän palkka voi laskea Talvivaaran yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä. Päätoimittajan mukaan Talvivaaran yrityssaneeraus sekä yhtiön johdon palkat ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä aihe, joita pitää käsitellä uutistoiminnassa. Myös ”entä jos” -kysymykset ovat erityisesti Talvivaaran yhteydessä perusteltuja ja tarpeellisia.

Kantelija lähetti uutisen julkaisemisen jälkeen sähköpostin, jonka mukaan Talvivaara-jutussa on virhe.

Kantelijan mukaan toimittaja sekoittaa yrityssaneerausmenettelyn alkamisen ja varsinaisen saneerauksen, joka toteutetaan yleensä yhtenä päivänä oikeusistuimessa.

Päätoimittaja sanoo, että toimituksessa pohdittiin asiaa mutta ei löydetty oikaistavaa. Päätoimittaja kysyy, olisiko tarkennusuutinen ”Pekka Perän ja muun Talvivaaran johdon palkat voivat laskea yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä” jotenkin selventänyt uutista. Ei olisi, päätoimittaja vastaa itse.

Päätoimittajan mukaan Aamulehti on pyrkinyt uutisessa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (Journalistin ohjeet kohta 8). Aamulehti on tarkistanut tiedot mahdollisimman hyvin, vaikka uutinen lähti liikkeelle Kauppalehden uutisesta (oma asiantuntijan haastattelu, kirjalliset dokumentit) (10). Otsikolle löytyy uutisesta kate (15). Olennainen asiavirhe olisi viipymättä oikaistu, jos jutussa olisi ollut sellainen (20).

Päätoimittajan mukaan kantelu on paitsi perusteeton myös hieman omituinen.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Aamulehti julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa käsiteltiin Talvivaaran toimitusjohtajan Pekka Perän palkkaa. Uutisen otsikossa todettiin, että yrityssaneerauksessa hänen palkkansa voi laskea.

Jutussa käytettiin käsitettä ”yrityssaneeraus” viittaamassa yrityssaneerausohjelman vahvistamiseen, joka on yksi saneerausohjelman myöhemmistä vaiheista. Kantelijan mukaan tämän takia jutusta saattoi saada kuvan, että Talvivaara oltaisiin vasta hyväksymässä saneerausohjelmaan, vaikka niin oli tapahtunut jo vuosia sitten ja ohjelma on todellisuudessa päättymässä.

Neuvoston mukaan Aamulehden jutussa käytettiin epätäsmällisesti yrityssaneerauksen käsitettä, jota olisi ollut tarpeen selventää lukijalle. Jutusta kokonaisuudessaan kävi kuitenkin ilmi, mikä on Talvivaaran saneerausohjelman tila. 

Päinvastoin kuin kantelija esittää, jutussa ei väitetty, että toimitusjohtajan palkka laskisi saneerauspäivänä. Jutussa käsiteltiin toimitusjohtajan palkan mahdollista laskemista yleisesti, määrittelemättä tarkkoja aikoja. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirheitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Pasi Kivioja (varapj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Maria Swanljung, Jyrki Huotari, Robert Sundman, Heikki Kuutti, ja Arja Lerssi-Lahdenvesi.