Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6353/SL/16

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 26.4.2017

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Kantelu 11.10.2016

Kantelu kohdistuu Aamulehden 23.9 julkaisemaan juttuun ”Talvivaaran Pekka Perä saa yhä 25 000 euron kuukausipalkkaa – yrityssaneerauksessa palkka voi laskea”.

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/talvivaaran-pekka-pera-saa-yha-25-000-euron-kuukausipalkkaa-yrityssaneerauksessa-palkka-voi-laskea-23945023/

Kantelijan mukaan Aamulehti rikkoo Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 15 ja 20. Kantelijan mukaan juttu on monella tapaa virheellinen.
Kantelijan mukaan 
-    Talvivaaran yrityssaneerausmenettely alkoi 29.11.2013 (yhtiö antoi asiasta pörssitiedotteen).
-    Saneerausmenettely alkaa, kun oikeus on todennut yhtiön saneerauskelpoiseksi, hyväksynyt saneeraukseen.
-    Toimittaja sekoittaa saneerausmenettelyn alkamisen ja varsinaisen saneerauksen.
-    Kun saneerausohjelmaehdotuksen ehdot on täytetty, varsinainen saneeraus on yhden päivän asia.
-    Talvivaaran saneeraus on toisin sanoen päättymässä, ei alkamassa.
-    Kun Talvivaara saneerataan, toimitusjohtajan palkka ei saneerauspäivänä laske.
-    Aamulehden uutinen ei ole vain virheellinen, se on mieletön.

Kantelija kertoo pyytäneensä oikaisua sekä jutun kirjoittaneelta toimittajalta että päätoimittajalta, mutta he eivät ole suostuneet oikaisuun. 


Aamulehden vastaus 17.1.2017

Päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan Kauppalehti uutisoi 23.9.16 Talvivaaran toimitusjohtajan Pekka Perän palkasta. Juttu oli otsikoitu: ”Ehdollisessa yrityssaneerauksessa olevan Talvivaaran nelihenkinen johtoryhmä nostaa muhkeita palkkioita.”

Kauppalehden uutisessa todettiin seuraavaa:

”Helsingin pörssiin listautuneesta Talvivaarasta on jäljellä enää kuori, joka on käytännössä yhtä paljon kuin yhtiön kassavarat. Ehdollisessa yrityssaneerauksessa oleva yhtiö maksaa yhä kovaa palkkaa 20 hengelle, vaikka yhtiöllä ei ole minkäänlaista liiketoimintaa.

Johtoryhmän lisäksi Talvivaaran palkkalistoilla on 16 asiantuntijaa, joiden tehtävänä on kartoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhtiön on löydettävä niitä, mikäli se haluaa varsinaiseen saneerausohjelmaan.”

Aamulehden toimittaja kirjoitti Pekka Perän palkasta Aamulehden verkkosivulle jatkouutisen 23.9.
Uutinen alkoi: ”Talvivaaran Kaivososakeyhtiön johdon palkat saattavat laskea, mikäli yhtiö hyväksytään yrityssaneeraukseen.”

Päätoimittajan mukaan toimittaja perusti uutisensa siihen, että Talvivaara-yhtiön (20.9.16) pörssitiedotteen mukaan selvittäjä jätti 10.4.2015 lopullisen saneerausohjelmaehdotuksen Espoon käräjäoikeuteen. Saneerausohjelmaehdotuksen vahvistaminen ja voimaantulo ovat ehdollisia ja edellyttävät kaikkien erityisehtojen täyttymistä.

Talvivaaran tammi-kesäkuun osavuosikatsauksessa sanotaan: ”Selvittäjä ilmoitti 20.9.2016 kantansa, jonka mukaan saneerausohjelmaehdotuksen mukaisista erityisehdoista on tällä hetkellä täyttymättä saneerausohjelmaehdotuksen erityisehdot (b) 2 ja (c).”

Talvivaaran 22.9. julkaistussa välitilinpäätöksessä ( http://hugin.info/136227/R/2043811/763081.pdf. Sivu 8) on kohta ”Riskien hallinta ja tärkeimmät riskit”. Siinä todetaan, että jos riittävää rahoituksen kokonaisratkaisua Talvivaaran liiketoiminnan jatkumiseksi ei saavuteta, Talvivaaran saneerausohjelmaa ei ehkä vahvisteta jolloin osakkeenomistajat ja velkojat saattavat menettää koko sijoituksensa yhtiössä. Talvivaaralle ehdotetun saneerausohjelman toteutuksen ehtona on muun muassa, että Talvivaara onnistuu toteuttamaan järjestelyn, joka varmistaa yhtiölle riittävän kassavirran kaikkien sen erääntyvien velvoitteiden ja saneerausvelkojen suorittamiseksi sekä turvaa yhtiön elinkelpoisen liiketoiminnan jatkamisen.

Päätoimittajan mukaan Aamulehden uutisessa pohditaan, mitä vaikutuksia yrityssaneerauksella voisi olla. Jutussa on haastateltu Yrityssaneerausyhdistyksen puheenjohtajaa asianajaja Mika Allénia.

Aamulehden päätoimittaja ei näe uutisessa syyskuun tilanteen muistaen yhtään sellaista oleellista virhettä, joka antaisi lukijalle väärää tietoa tai johtaisi harhaan. Pekka Perän ja yhtiön muun johdon palkkojen arvioiminen oli osa yrityssaneerausmenettelyä. Lähteeseen pohjautuen todetaan, että Pekka Perän palkka voi laskea Talvivaaran yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä. Päätoimittajan mukaan Talvivaaran yrityssaneeraus sekä yhtiön johdon palkat ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä aihe, joita pitää käsitellä uutistoiminnassa. Myös ”entä jos” -kysymykset ovat erityisesti Talvivaaran yhteydessä perusteltuja ja tarpeellisia.

Kantelija lähetti uutisen julkaisemisen jälkeen sähköpostin, jonka mukaan Talvivaara-jutussa on virhe.
Kantelijan mukaan toimittaja sekoittaa yrityssaneerausmenettelyn alkamisen ja varsinaisen saneerauksen, joka toteutetaan yleensä yhtenä päivänä oikeusistuimessa.

Päätoimittaja sanoo, että toimituksessa pohdittiin asiaa mutta ei löydetty oikaistavaa. Päätoimittaja kysyy, olisiko tarkennusuutinen ”Pekka Perän ja muun Talvivaaran johdon palkat voivat laskea yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä” jotenkin selventänyt uutista. Ei olisi, päätoimittaja vastaa itse.

Päätoimittajan mukaan Aamulehti on pyrkinyt uutisessa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (Journalistin ohjeet kohta 8). Aamulehti on tarkistanut tiedot mahdollisimman hyvin, vaikka uutinen lähti liikkeelle Kauppalehden uutisesta (oma asiantuntijan haastattelu, kirjalliset dokumentit) (10). Otsikolle löytyy uutisesta kate (15). Olennainen asiavirhe olisi viipymättä oikaistu, jos jutussa olisi ollut sellainen (20).

Päätoimittajan mukaan kantelu on paitsi perusteeton myös hieman omituinen.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Aamulehti julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa käsiteltiin Talvivaaran toimitusjohtajan Pekka Perän palkkaa. Uutisen otsikossa todettiin, että yrityssaneerauksessa hänen palkkansa voi laskea.

Jutussa käytettiin käsitettä ”yrityssaneeraus” viittaamassa yrityssaneerausohjelman vahvistamiseen, joka on yksi saneerausohjelman myöhemmistä vaiheista. Kantelijan mukaan tämän takia jutusta saattoi saada kuvan, että Talvivaara oltaisiin vasta hyväksymässä saneerausohjelmaan, vaikka niin oli tapahtunut jo vuosia sitten ja ohjelma on todellisuudessa päättymässä.

Neuvoston mukaan Aamulehden jutussa käytettiin epätäsmällisesti yrityssaneerauksen käsitettä, jota olisi ollut tarpeen selventää lukijalle. Jutusta kokonaisuudessaan kävi kuitenkin ilmi, mikä on Talvivaaran saneerausohjelman tila. 

Päinvastoin kuin kantelija esittää, jutussa ei väitetty, että toimitusjohtajan palkka laskisi saneerauspäivänä. Jutussa käsiteltiin toimitusjohtajan palkan mahdollista laskemista yleisesti, määrittelemättä tarkkoja aikoja. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirheitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Pasi Kivioja (varapj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Maria Swanljung, Jyrki Huotari, Robert Sundman, Heikki Kuutti, ja Arja Lerssi-Lahdenvesi. 
 

Tämä päätös on avattu 4697 kertaa