Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 5920/SL/15

Vastaaja: Aamulehti, Hämeen Sanomat

Asia: Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Ratkaistu: 17.2.2016

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Kantelu 21.8.2015

Kantelu kohdistuu Aamulehdessä ja Hämeen Sanomissa 21.8.2015 julkaistuun juttuun ”Moni pelkää mustaa miestä”. Kantelijan mukaan jutussa ei kunnioiteta ihmisarvoa ja etninen alkuperä tuodaan otsikolla, alaotsikolla sekä haastateltavan sitaateilla asiaankuulumattomasti ja halventavasti esille. Otsikolle ei kantelijan mielestä löydy jutun sisällöstä katetta, eikä jutussa ole pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Kantelija pitää tulevan vastaanottokeskuksen asukkaita selvästi tunnistettavana tahona, joka asetetaan jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Kantelijan mukaan tietoja ei ole tarkistettu, koska Facebookista ei löydy jutussa mainittua yli ”1500 jäsenen ryhmää”, jossa vastustetaan Harjavallan vastaanottokeskusta. Kantelija huomauttaa myös, että mahdollisen Facebook-ryhmän jäsenet voivat olla kotoisin muualtakin kuin Harjavallasta. Kantelija ei pidä perusteltuna toteamusta siitä, että tilanne vastaanottokeskuksien vastustuksen suhteen olisi sama monilla muillakin paikkakunnilla. Kantelija ei myöskään pidä perusteltuna toteamusta siitä, että juttuun haastateltu Sepe ei ole ajatuksineen yksin, koska juttuun ei ole haastateltu muita Sepen kanssa samaa mieltä olevia.

Aamulehden ja Hämeen Sanomien vastaus 9.9.2015

Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen ja Hämeen Sanomien päätoimittajan Pauli Uusi-Kilposen mukaan kantelun perusteena olevassa jutussa on kyse uutistyössä tavanomaisesta reportaasi- tai gallup-jutusta, jossa toimittaja käy paikkakunnalla ja jututtaa ns. tavallisia ihmisiä uutisaiheen tiimoilta. Juttu sai alkunsa toimittajan havainnosta, jonka mukaan Harjavallassa on vallalla voimakkaasti turvapaikanhakijoiden suhteen kielteinen ja jopa rasistinen tunnelma. Asialla on yleistä merkitystä, sillä samantapaista keskustelua käydään Suomessa usealla muulla paikkakunnalla.

Juttukokonaisuutta varten oli haastateltu useita ihmisiä, jotka edustivat erilaisia näkemyksiä ulkomaalaisvastaisesta ulkomaalaismyönteiseen. Toimittajan tehtävänä on pyrkiä esittämään kunnan asukkaiden mietteet turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta realistisesti, eikä uutistyöhön kuulu kansalaismielipiteen sensuroiminen tai kaunistelu. Osana kokonaisuutta toimittaja päästi tietoisesti ja hallitusti ääneen myös ennakkoluuloistaan puhuvan Sepen, joka oli halukas esittämään vastaanottokeskukselle kielteisen kantansa perusteluineen ja esiintymään kuvassa. Juttu oli rakennettu siten, ettei lukijan ollut mahdollista ymmärtää haastatellun Sepen mielipiteitä faktaksi, vaan tarkoitus on nimenomaan kuvata paikallisten kokemia ennakkoluuloja.

Otsikossa on sallittua kärjistää ja käyttää värikästäkin kieltä. Yleinen tehokeino on käyttää tuttua sanaleikkiä tai fraasia. ”Moni pelkää mustaa miestä” on lukijalle annettu selvä merkki siitä, että tarkoituksena on kuvata paikallisten asukkaiden ennakkoluuloja turvapaikanhakijoita kohtaan. Otsikko ei väitä, että tulijat olisivat pääosin mustia, vaan viittaa jutussa kuvattuun ennakkoluuloon ja sen aiheuttamaan pelkoon käyttämällä vanhentuneesta lasten leikistä tuttua fraasia. Lukijalle syntyy tästä mielleyhtymä, että myös jutussa kuvattu ennakkoluulo on vanhanaikaista ja lapsellista.

Toisin kuin kantelija väittää, Harjavallan vastaanottokeskusta vastustava Facebook-ryhmä on olemassa. Jutun ilmestymisajankohtana Facebookissa oli ryhmä ”Vastustamme Harjavaltaan avattavaa vastaanottokeskusta”, jolla oli yli 1500 jäsentä. Facebook-ryhmän tykkääjät voivat olla muualtakin kuin Harjavallasta. Jutussa kuitenkin todetaan pelkästään se, että 7330 asukkaan kuntaan suhteutettuna yli 1500 vastustajaa verkkoryhmässä on paljon. Kaduilla tavatuista haastateltavista useat esittivät samantapaisia mielipiteitä kuin Sepe, mutta muut eivät halunneet lehteen. Ilman Sepen haastatteluosuutta yleinen mielipide ja sen olemassaolo olisi jäänyt kertomatta, mikä olisi vääristänyt jutun kokonaiskuvan. Tasapuolisesti juttuun on sisällytetty myös turvapaikanhakijoihin neutraalisti tai myönteisesti suhtautuvien paikallisten argumentteja. 

Sepe ja muut haastateltavat puhuvat tilanteessa, jossa vastaanottokeskusta ei ole kunnassa vielä ollut. Näin ollen kyse on ennakko-odotusten ja olettamusten kuvauksesta. Jos Sepe esittäisi ennakkoluuloja selkeästi rajatusta kansanryhmästä tai kansasta, puheenvuoroa ei olisi syrjivänä ja/tai rasistisena lehdessä missään tapauksessa julkaistu. Koska jutussa kuvataan kuntalaisten ennakkoluuloja ja -odotuksia, osana kokonaisuutta on tarpeen esittää tämäkin näkemys. Koska Sepen väittämät ovat yleisluontoisia, mitään tiettyä ”kritiikin kohdetta” ei ole olemassa kuultavaksi, niin kuin ei ole Harjavaltaan kaavailtua vastaanottokeskustakaan. Yhden negatiivisen mielipiteen vastapainoksi jutussa on esitetty useita vastakkaisia mielipiteitä.

Kirjoituksessa ei tuoda esiin yhdenkään ihmisen tai ihmisryhmän etnistä alkuperää halventavassa tai loukkaavassa valossa. Useimpien lukijoiden mielestä kirjoituksen terä osuu nimenomaan suomalaisiin ennakkoluuloisiin enemmistön edustajiin, jotka ajattelevat kuin harjavaltalainen Sepe.

Kantelija ei ole ollut yhteydessä toimitukseen. Päätoimittajat pitävät kantelua perusteettomana.

Ratkaisu

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”, jossa kuvataan harjavaltalaisten tuntoja ja ennakkoluuloja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. Jutussa haastateltiin ”Sepeksi” esittäytynyttä henkilöä, joka esitti ennakkoluuloisia ja kielteisiä näkemyksiä paikkakunnalle tulossa olevasta vastaanottokeskuksesta ja turvapaikanhakijoista.

Otsikko on jutun sisällön kiteytys, se voi olla kärjistäväkin, eikä sen tarvitse kertoa jutun sisältöä kokonaisuudessaan. Otsikoissa myös sanaleikit ovat sallittuja hyvän journalistisen tavan puitteissa. Tässä tapauksessa otsikossa käytetään vanhasta lastenleikistä tuttua fraasia, jonka tarkoituksena on kuvata turvapaikanhakijoita kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. 

Jutussa esitetään erilaisia mielipiteitä turvapaikanhakijoista. Jutussa esiintyvän Sepen mielipiteet ovat kärjekkäitä, mutta selvästi erotettavissa tosiasioista. Sepen mielipiteet kuvastavat kadunmiehen yleisiä ennakkoluuloja, eivätkä ne kohdistu mihinkään selvästi tunnistettavaan henkilöön tai kansanryhmään. Jutussa ei siten loukata ihmisarvoa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ja Hämeen Sanomat eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki puheenjohtaja Elina Grundström

Tämä päätös on avattu 2103 kertaa