Kantelu 21.8.2015
Kantelu kohdistuu Aamulehdessä ja Hämeen Sanomissa 21.8.2015 julkaistuun juttuun ”Moni pelkää mustaa miestä”. Kantelijan mukaan jutussa ei kunnioiteta ihmisarvoa ja etninen alkuperä tuodaan otsikolla, alaotsikolla sekä haastateltavan sitaateilla asiaankuulumattomasti ja halventavasti esille. Otsikolle ei kantelijan mielestä löydy jutun sisällöstä katetta, eikä jutussa ole pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Kantelija pitää tulevan vastaanottokeskuksen asukkaita selvästi tunnistettavana tahona, joka asetetaan jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.
Kantelijan mukaan tietoja ei ole tarkistettu, koska Facebookista ei löydy jutussa mainittua yli ”1500 jäsenen ryhmää”, jossa vastustetaan Harjavallan vastaanottokeskusta. Kantelija huomauttaa myös, että mahdollisen Facebook-ryhmän jäsenet voivat olla kotoisin muualtakin kuin Harjavallasta. Kantelija ei pidä perusteltuna toteamusta siitä, että tilanne vastaanottokeskuksien vastustuksen suhteen olisi sama monilla muillakin paikkakunnilla. Kantelija ei myöskään pidä perusteltuna toteamusta siitä, että juttuun haastateltu Sepe ei ole ajatuksineen yksin, koska juttuun ei ole haastateltu muita Sepen kanssa samaa mieltä olevia.
Aamulehden ja Hämeen Sanomien vastaus 9.9.2015
Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen ja Hämeen Sanomien päätoimittajan Pauli Uusi-Kilposen mukaan kantelun perusteena olevassa jutussa on kyse uutistyössä tavanomaisesta reportaasi- tai gallup-jutusta, jossa toimittaja käy paikkakunnalla ja jututtaa ns. tavallisia ihmisiä uutisaiheen tiimoilta. Juttu sai alkunsa toimittajan havainnosta, jonka mukaan Harjavallassa on vallalla voimakkaasti turvapaikanhakijoiden suhteen kielteinen ja jopa rasistinen tunnelma. Asialla on yleistä merkitystä, sillä samantapaista keskustelua käydään Suomessa usealla muulla paikkakunnalla.
Juttukokonaisuutta varten oli haastateltu useita ihmisiä, jotka edustivat erilaisia näkemyksiä ulkomaalaisvastaisesta ulkomaalaismyönteiseen. Toimittajan tehtävänä on pyrkiä esittämään kunnan asukkaiden mietteet turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta realistisesti, eikä uutistyöhön kuulu kansalaismielipiteen sensuroiminen tai kaunistelu. Osana kokonaisuutta toimittaja päästi tietoisesti ja hallitusti ääneen myös ennakkoluuloistaan puhuvan Sepen, joka oli halukas esittämään vastaanottokeskukselle kielteisen kantansa perusteluineen ja esiintymään kuvassa. Juttu oli rakennettu siten, ettei lukijan ollut mahdollista ymmärtää haastatellun Sepen mielipiteitä faktaksi, vaan tarkoitus on nimenomaan kuvata paikallisten kokemia ennakkoluuloja.
Otsikossa on sallittua kärjistää ja käyttää värikästäkin kieltä. Yleinen tehokeino on käyttää tuttua sanaleikkiä tai fraasia. ”Moni pelkää mustaa miestä” on lukijalle annettu selvä merkki siitä, että tarkoituksena on kuvata paikallisten asukkaiden ennakkoluuloja turvapaikanhakijoita kohtaan. Otsikko ei väitä, että tulijat olisivat pääosin mustia, vaan viittaa jutussa kuvattuun ennakkoluuloon ja sen aiheuttamaan pelkoon käyttämällä vanhentuneesta lasten leikistä tuttua fraasia. Lukijalle syntyy tästä mielleyhtymä, että myös jutussa kuvattu ennakkoluulo on vanhanaikaista ja lapsellista.
Toisin kuin kantelija väittää, Harjavallan vastaanottokeskusta vastustava Facebook-ryhmä on olemassa. Jutun ilmestymisajankohtana Facebookissa oli ryhmä ”Vastustamme Harjavaltaan avattavaa vastaanottokeskusta”, jolla oli yli 1500 jäsentä. Facebook-ryhmän tykkääjät voivat olla muualtakin kuin Harjavallasta. Jutussa kuitenkin todetaan pelkästään se, että 7330 asukkaan kuntaan suhteutettuna yli 1500 vastustajaa verkkoryhmässä on paljon. Kaduilla tavatuista haastateltavista useat esittivät samantapaisia mielipiteitä kuin Sepe, mutta muut eivät halunneet lehteen. Ilman Sepen haastatteluosuutta yleinen mielipide ja sen olemassaolo olisi jäänyt kertomatta, mikä olisi vääristänyt jutun kokonaiskuvan. Tasapuolisesti juttuun on sisällytetty myös turvapaikanhakijoihin neutraalisti tai myönteisesti suhtautuvien paikallisten argumentteja.
Sepe ja muut haastateltavat puhuvat tilanteessa, jossa vastaanottokeskusta ei ole kunnassa vielä ollut. Näin ollen kyse on ennakko-odotusten ja olettamusten kuvauksesta. Jos Sepe esittäisi ennakkoluuloja selkeästi rajatusta kansanryhmästä tai kansasta, puheenvuoroa ei olisi syrjivänä ja/tai rasistisena lehdessä missään tapauksessa julkaistu. Koska jutussa kuvataan kuntalaisten ennakkoluuloja ja -odotuksia, osana kokonaisuutta on tarpeen esittää tämäkin näkemys. Koska Sepen väittämät ovat yleisluontoisia, mitään tiettyä ”kritiikin kohdetta” ei ole olemassa kuultavaksi, niin kuin ei ole Harjavaltaan kaavailtua vastaanottokeskustakaan. Yhden negatiivisen mielipiteen vastapainoksi jutussa on esitetty useita vastakkaisia mielipiteitä.
Kirjoituksessa ei tuoda esiin yhdenkään ihmisen tai ihmisryhmän etnistä alkuperää halventavassa tai loukkaavassa valossa. Useimpien lukijoiden mielestä kirjoituksen terä osuu nimenomaan suomalaisiin ennakkoluuloisiin enemmistön edustajiin, jotka ajattelevat kuin harjavaltalainen Sepe.
Kantelija ei ole ollut yhteydessä toimitukseen. Päätoimittajat pitävät kantelua perusteettomana.
Ratkaisu
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”, jossa kuvataan harjavaltalaisten tuntoja ja ennakkoluuloja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. Jutussa haastateltiin ”Sepeksi” esittäytynyttä henkilöä, joka esitti ennakkoluuloisia ja kielteisiä näkemyksiä paikkakunnalle tulossa olevasta vastaanottokeskuksesta ja turvapaikanhakijoista.
Otsikko on jutun sisällön kiteytys, se voi olla kärjistäväkin, eikä sen tarvitse kertoa jutun sisältöä kokonaisuudessaan. Otsikoissa myös sanaleikit ovat sallittuja hyvän journalistisen tavan puitteissa. Tässä tapauksessa otsikossa käytetään vanhasta lastenleikistä tuttua fraasia, jonka tarkoituksena on kuvata turvapaikanhakijoita kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja.
Jutussa esitetään erilaisia mielipiteitä turvapaikanhakijoista. Jutussa esiintyvän Sepen mielipiteet ovat kärjekkäitä, mutta selvästi erotettavissa tosiasioista. Sepen mielipiteet kuvastavat kadunmiehen yleisiä ennakkoluuloja, eivätkä ne kohdistu mihinkään selvästi tunnistettavaan henkilöön tai kansanryhmään. Jutussa ei siten loukata ihmisarvoa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ja Hämeen Sanomat eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki puheenjohtaja Elina Grundström